Tag: ikävä

Palelen, vaikka lämpötilat heiluvatkin ihan siedettävissä suomalaisissa kesälukemissa. Kylmä tulee osittain sisältäpäin.  Useamman viikon seikkailuni tarkemmin määrittelemättömässä islaminuskoisessa maassa osoittautui odotuksia paremmaksi; kun kolmen viikon jälkeen makasin arabirakastajani kainalossa alasti – ties monennettako kertaa – jääkaappikylmän Carlsbergin kanssa maassa, jossa sekä esiaviollinen seksi että alkoholi ovat kiellettyjä, niin pohdiskelin että paikkakunnalla ei ole niin väliä, […]

Mr. Mossadin seuraava vierailu luokseni tapahtuu luultavasti muutaman viikon sisällä; tyyppi yrittää järjestää työnsä niin, että pääsee tulemaan jo torstaina – pitkäksi viikonlopuksi, siis sunnuntaihin asti. Olemme tilanteessa, jossa pe-su –vierailu ei ilmeisestikään enää näytä riittävän; ei kummallekaan.   En ole varma, miten tai missä vaiheessa sovittiin, että sinä torstaina mennään myös yhdessä ulos syömään […]

Mr. Mossadin Israelinmatka lähestyy (vähän liiankin) hyvää vauhtia; vielä pikkaisen päälle viikko ja tyyppi on kavereidensa ja sukunsa luona. Minähän olen tietysti jo viimeisen reilun viikon vinkunut, että tulee ikävä ollut tosi coolina koko asiasta. Mr. Mossadia jaksaa huvittaa, että tulee ikävä; kun eihän me muutenkaan nähdä joka päivä, tai edes joka viikko. Että mikä […]

Perjantaina tuli kuusi viikkoa minun ja Mr. Mossadin ensitapaamisesta. Kuusi viikkoa. Vain kuusi viikkoa. Piti ihan kahdesti tarkastaa. Excelöin töissä perjantaiaamun kunniaksi, kun kännykkä värisi viestin merkiksi. Ensin selfie, jossa Mr. Mossad katsoo puvussaan kameraan virnistellen ja pitelee kädessään katupölyistä (ja vähän koirankusisenkin oloista) voikukkaa. Sitten viesti. “Happy 6 weeks anniversary hun!” Awwww. “I can’t […]

Tämä tuleva viikonloppu mukaanlukien viimeiset kolme ovat olleet (ja tulevat olemaan) suhteellisen erilaisia keskenään; ensin oli seksiviikonloppu Puusepän kanssa, joka oli…noh, tajunnanräjäyttävä kokemus.  Seuraavana viikonloppuna homostelin kaupungin yössä (lue: olin radalla kahden homoystäväni kanssa ja huom – termi on heidän; vastaanotetussa whatsapp-viestissä luki, kuten tavallista, että lähdetkö homostelemaan meidän kanssa baariin illalla), ja tämä viikonloppu… Ykkösmies […]

Se lähti niin kovin pienestä asiasta liikkeelle. Perjantain lounastauolla yksi kollega kertoi juttua vapaaehtoisjärjestöstä, jonka kautta oli ostanut jotain. Järjestö oli tarkoitettu ihmisille, joilla oli ei-synnynnäinen aivovamma. Kollega selitti suu vaahdossa tietämättömille työtovereille, mistä tämmöisen ei-synnynnäisen aivovamman voisi saada, ja mitä vaikutuksia sillä on vamman kantajalle. Että ovat ihan tavallisia ihmisiä, mutta että muisti saattaa […]

Vielä kaksi viikkoa. Kaksi viikkoa kärvistelyä toimistolla; kiirettä pukkaa. Suurin osa kollegoista on jo heittänyt kravatin naulaan, hajaantuneet kuka minnekin. Perhelomilleen.   Ykkösmies lähti tänään takaisin töihin – kolmen viikon sairasloma takana. Kaksi viikkoa joutuu reppanakin vielä ahertamaan, sitten loma. Nörttipoika yrittää järjestää tapaamista ennen lomani alkua – on pakko nähdä. Edellisestä kerrasta on aivan […]

Kiitos Aina jonon viimeinen – blogin Iiron lauantaisen postauksen, joka sai ruosteisen kolikon tipahtamaan tässäkin pääkopassa (miitäääh, voiko blogata etukäteenkin ja varastoon), ja samaisen postauksen kommenttikentässä tätäkin luupäätä avustaneen Fitness Führerin, tämä postaus on ensimmäiseni jota en ole kirjoittanut ja postannut reaaliajassa. Joo, saa nauraa. Mikäli siis luette tätä työaikana 19.2.2014, olen siis erittäin todennäköisesti […]

Heräsin eilen huomaamaan etten edes muista milloin olisin viimeksi ajatellut Nörttipoikaa – anteeksi vain – haarukset märkinä. Tai milloin olisin ylipäätään ajatellut seksiä, ollut kiihottunut. Meilailemme nykyään tosi harvoin; ja jos Nörttipoika meilaa, hän puhuu duunistaan (no sitä yhtä sekstailusessiota lukuunottamatta). Asiakkaat sitä, työilmapiiri tätä, huono päivä ja ilkeitä ihmisiä, paska palkka ja tahtoo ylennyksen. […]