Tag: Kitarapoika

Hold the press! Vihdoinkin, vihdoinkin olen löytänyt liikunnan riemun. Okei, on minulla ollut näitä maanisia kuntosalikausia ennenkin. Olen nuristen raahautunut fitness-saliin polkemaan jo valmiiksi hikistä kuntopyörää; yrittänyt yliarvioida motoriset kykyni*) crosstrainerissa, joka suurimman osan ajasta on kehottanut minua hidastamaan tahtia, koska sykemittari on jo takykardian ja kuoleman välimaastossa. Olen tylsistynyt juoksumatolla (jota käytin ripeään kävelemiseen […]

Disclaimer: sisältää aikuiselle naiselle täysin sopimatonta haaveilua. Kirjoittaja itse nimittäin sattuu olemaan sitä mieltä, että haaveilu ei ainoastaan satuta ketään, mutta on myös ihmisenä olemisen yksi perusedellytyksistä. Haaveita pitää olla aina, eikä niistä kaikkia tarvitse toteuttaa.  Hhjj heitti viime postaukseni kommenttikenttään apokalyptisen ennustuksen minun ja Kitarapojan suhteesta: “Eihän tämä parikymppinen Marokkoon halua jäädä; se haluaa […]

Nimimerkki m43 kirjoitti viimeisimmän postaukseni kommenttikenttään aika analyyttisen kommentin. Aloin vastata itse kommenttiin, mutta huomasin, että pohdittavaa ja analysoitavaa riitti täälläkin päässä ihan omaksi postaukseksi asti: “Heh, on kyllä mielenkiintoinen kuvio: nuori muslimipoika + naimisissa ja avoimessa suhteessa oleva puuma. Yksi yhteinen (seksitön) yö takana ja seuraava(t) suunnitteilla puolen vuoden päähän. Seksiä haluis molemmat ja […]

Kuten jo mainitsinkin, Kitarapojalla oli synttärit sinä lauantaina, jolloin hän saapui silmät ristissä luokseni. Hän täytti maagiset kaksikymmentä vuotta. Jotenkin silloin, kun viime joulukuussa aloimme Messengerin välityksellä juttelemaan, en tajunnut, miten nuori Kitarapoika on. Jotenkin kuvittelin hänen opintopuheistaan, että hän oli jo jossain vaiheessa yliopisto-opintoja; ja voi taivas, kun tajusin, että ranskankielen sana lycée tarkoittaakin […]

Kitarapoika teki (suuntaansa) kolmentoista tunnin matkan viettääkseen yhden yön kanssani; juuri alkaneet yliopisto-opiskelut eivät valitettavasti mahdollistaneet pidempää yhdessäoloa. Poika hyppäsi yöjunaan ja tuli loput kolme tuntia bussilla. Kävi ilmi, että yhdeksän tuntia oli optimistinen arvio, ja että matka olisi taittunut kyseiseen aikaan vain erittäin nopealla autolla ja teräksisillä hermoilla (Marokon liikenne on aika…krhm…omalaatuista, ja itseasiassa […]

Jos ilmeeni ikuistettaisiin nyt emojiksi, se olisi se, jossa on silmien paikalla sydämet. Kitarapoika soittelee minulle serenadeja ja minä laulan mukana ensin hapuillen, myöhemmin yhä itsevarmemmin.  Yhteisen yön jälkeen hymyilemme toisillemme unensikkuraisin silmin ja suukottelemme vaikka emme ole vielä pesseet hampaitamme.  Ja ei, emme ole rakastelleet. Kitarapoika haluaa odottaa. Hassuinta on, ettei se edes häiritse […]

Se tunne, kun aamulla herätessäsi puhelimessasi odottaa niin söpö ääniviesti (ranskalaisella aksentilla (!) lausutulla englannilla), että suupielet kapuavat korvien yläpuolelle asti ja silmäsi alkavat tuikkia, vaikka kello on varttia vaille kuusi aamulla, ja sulat sänkyysi kuin kynttilä aurinkoon.  Viesti oli tehty kuiskaten (varmasti johtuen viestin ajankohdasta, joka oli kolmelta aamuyöllä), ja nosti välittömästi kaikki karvani pystyyn […]

Ei, en jännitä tapaamista Kitarapojan kanssa juuri ollenkaan. Ei, minua ei häiritse meidän kahdenkymmenen vuoden ikäeromme. Ei, en tunne mitään paineita siitä, että minun kehoni liikkuessani muistuttaa laavalampun hypnoottista vellontaa, kun taas tämä street workoutia harrastava pyykkilautavatsa helmenvalkoisine, täydellisine hammasriveineen luultavasti muistuttaa liikkuessaan lähinnä valpasta pantteria, joka on lihakset jännittyneenä valmistautunut iskuun. Koska en jännitä […]

Kaksitoista päivää lomaan. Aurinkoa, lämpöä, mausteitten tuoksua, katujen värikästä hälinää, grillausta ja ehkä joku kameliekskursio autiomaahan. Morocco here I come. Odotus kuplii vatsanpohjassa (eri tavalla kuin viime aikoina on kuplinut, heh), ehkä siellä läpättää muutama perhonenkin. Jännitän Kitarapojan tapaamista. Kitarapojan, joka tunnustaa ujosti Whatsappissa, että haluaa ehkä halata minua tavatessamme. Ja että haluaisi ehkä nukkua […]