Tag: nuori rakastaja

“Ai niin, mulla on sitten pölypunkkiallergia.” Puusepän paljastus tuli onneksi sen jälkeen, kun olin jo päättänyt ottaa perjantain töistä vapaaksi välttääkseni turhan paniikin, joten makuuhuoneen perinpohjainen uudelleenimurointi (siivooja kävi torstaina) sängynpäätyjä ja patjoja myöten ei aiheuttanut harmaita hiuksia eikä korvennusta vatsanpohjassa. Matkalla Puuseppä ajoi hermostuksissaan kolarin (!) joten tuli tunnin sovittua aikaa myöhemmin; pelkkiä peltivaurioita […]

Ensitapaamistrilogian viimeinen osa. Oraalisten huvien jälkeen makoilimme sängyssä toisiamme halaillen ja hyväillen. Annoin Finanssimiehelle ruhtinaalliset kymmenisen minuuttia palautumisaikaa, ennen kuin käteni eksyi taas hänen jalkoväliinsä, ja pian kosketukseeni siellä reagoitiinkin. Finanssimies virnisti ja kumartui hetkeksi hyväilemään rintaani suullaan, ennen kuin kohottautui hakemaan kondomeja. Ensimmäinen yhdyntä oli…jotain mieletöntä. Finanssimies oli varovainen ja hellä ja huomioonottava. Oli, […]

Pulssini tasauduttua komppaamaan enemmän Katri Helenaa kuin Sepulturaa kohdistan katseeni Finanssimiehen silmiin ja luen niissä pelkkää himoa. Kuitenkin hän silittelee kehoani raukein vedoin, pysähtyy välillä leikkimään rinnoillani kuin hänellä ei olisi kiirettä mihinkään. Vasta vilkaisu haaroväliinsä saa minut ymmärtämään, että silmissä näkyy himon lisäksi ehkä myös häivähdys tuskaa. Jälleen kerran ympärileikattu. Uuh. Alan tykästyä noihin […]

Ykkösmies lähtee huomenna työkeikalle muutamaksi päiväksi. En voinut vastustaa kiusausta; päiväkahvi vaihtuu huomenna iltateeksi, kun Ruokakaupan Poika livahtaa iltapimeän turvin luokseni pikavisiitille. Tuskin me sitä teetä ehdimme kuitenkaan juoda. Viestittely on ollut tänään sen verran levotonta, että istun kiemurrellen ja täristen näppäimistön ääressä. Visuaalisten todisteiden perusteella helppoa ei ole Ruokakaupan Pojallakaan. (Niihin kuviin en saanut […]

Maanantaina tuli täyteen kahdeksan kuukautta siitä, kun tapasin Nörttipojan ensimmäistä kertaa. Uskomatonta. En lakkaa koskaan hämmästelemästä, miten lapsena aika meni niin hitaasti ja vuosi tuntui kestävän ikuisuuden; kesälomat olivat loputtomia ja jouluun tuntui aina olevan iäisyys. Nykyään vuosi hurahtaa hetkessä ohi, ja eipä aikaakaan kun on taas aika lisätä kakkuun kynttilä lisää ja toivoa että […]

Nörttipoika oli keskiviikkona yökylässä. Postaus viivästyi, koska Väsymys. Eilen puoliltapäivin huomasin toivovani, että tuplaespresson voisi injektoida sen sijaan, että se pitäisi juoda. Mutta kyllä se oli sen arvoista. Hain Nörttipojan muutamaa tuntia normaalia aikaisemmin asemalta; kuitenkin sen verran myöhään, että sain salakuljetettua hänet kotiini pimeän turvin. Olin jopa säätänyt auton sisävalon siten, ettei se mene […]

Nörttipoika tulee taas illalla yökylään! Snoopy-dance! Minä olen häärännyt jo maanantaista asti esivalmistelujen parissa. Tai no, kävin kaupassa maanantaina ja “esivalmistelin” osan ruuasta eilen (ks. alla), sekä vaihdoin lakanat. Siinäpä se “hääräys” laiskalle.   Tällä kertaa teen perinteisempää (ja vieläkin helpommin valmistettavaa) ruokaa – paistan mehevät argentiinalaiset ribeyet grillipannulla aivan liian suurella määrällä luomuvoita, ja […]

Huh, miten onnistuin väsäämään 6 postausta 46 tunnista? Dostojevskikin voisi olla kateellinen jaaritteluistani. (Tunnustan että pidän Karamazovin veljeksiä unilukemisenani – että jos tosiaan ei nukuta niin alan lukea Ivanin, Aleksein ja Dmitrin ja mitäniitänytoli edesottamuksista. Että se siitä kultivoituneisuudesta.) Noihin tunteihin mahtui kuitenkin niin paljon kaikkea. Ei vain seksiä, vaan myöskin ihanaa yhdessäoloa – simulaatiota […]

Katkeransuloisen (tai no, vain katkeran, heh) Trivial Pursuit – häviöni jälkeen oli aika miettiä ruokailua. Olin jo etukäteen esittänyt Nörttipojalle kaksi päivällisvaihtoehtoa: perusmiedon mutta täyttävän pekoni-herkkusienipastan ja hieman eksoottisemman (ja huomattavasti mausteisemman), joskin yhtälailla täyttävän malesialaisen kanacurryn – kaksi ruokalajia, jotka pystyin valmistamaan jo edellisenä päivänä minimoidakseni keittiössä vietetyn ajan Nörttipojan ollessa paikalla. Puoliksi odotin […]

Laitamme yhdessä aamiaista brunssia (kellon käydessä puoltapäivää). Nörttipoika keittelee kahvit ja kattaa pöydän, minä huolehdin leivistä ja leikkeleistä, tuoremehusta ja maidosta, kurkku- ja tomaattiviipaleista. Kun olemme syöneet kupumme täyteen, poistun tupakalle. (Nörttipoika ei siis polta, mutta minun tupakointini ei häntä häiritse – ja silti poltan paljon vähemmän hänen läsnäollessaan.) Palattuani aamiaispöytä on raivattu ja astiat […]