Englannin korkeimman oikeuden mukaan Johnny Depp pahoinpiteli Amber Heardin ainakin 12 kertaa – miksi hän siis voitti Yhdysvalloissa?

Ennen viimekeväistä Depp v Heard -oikeudenkäyntiä samoja asioita oltiin käsitelty myös Englannin ja Walesin korkeimmassa oikeudessa Deppin ja The Sun-tabloidia julkaisevan News Group Newspapersin välisessä oikeuskiistassa. Tuolloin Depp hävisi. Tämä oli sinänsä yllättävää, sillä Englannin lainsäädäntö on lähtökohtaisesti kantajan puolella, eli syytetyn osapuolen on todistettava, että he eivät ole syyllistyneet kunnianloukkaukseen. Vielä yllättävämpää oli se, että Depp sitten meni ja voitti Yhdysvalloissa. Siellä kunnianloukkauksiin liittyvä laki on taas päinvastainen: kantajan tulee pystyä todistamaan, että hänen kunniaansa on loukattu.

Tuomiot vaikuttavat siis täysin nurinkurisilta, sillä kaiken logiikan mukaan jos Depp hävisi Englannissa, ei hänellä tulisi olla mitään mahdollisuutta voittoon Yhdysvalloissa. Mitä ihmettä siis kävi?

Depp v NGN – perusfaktat

Depp v NGN sai alkunsa vuonna 2018, kun The Sun julkaisi toimittaja Dan Woottonin kolumnin, jossa ihmeteltiin vaimonhakkaaja-Deppin valintaa Ihmeotukset-elokuviin. Depp haastoi lehden julkaisijan News Group Newspapers Ltd:n (NGN) oikeuteen kunnianloukkauksesta. Hän väitti, että Heard oli ollut suhteessa se väkivaltainen osapuoli, ja oli kehittänyt salaliiton häntä vastaan. NGN valitsi puolustuslinjakseen sen ehkä hankalimman: he tulisivat todistamaan, että Depp oli pahoinpidellyt Heardin useaan kertaan heidän liittonsa aikana.

Oikeudenkäynti meinasi peruuntua jo ennen alkuaan Deppin tiimin jäätyä kiinni siitä, etteivät he olleet noudattaneet oikeuden määräystä jakaa kaikki Deppin tekstiviestit suhteen ajalta NGN:n asianajajien kanssa. Kolmeviikkoinen oikeudenkäynti käytiin lopulta Lontoossa heinäkuussa 2020. Amber Heard oli NGN:n päätodistaja, ja todisti 14:sta eri välikohtauksesta, joiden aikana Depp oli ollut väkivaltainen. Oikeudenkäynti oli medialle avoin, poikkeuksena seksuaalista väkivaltaa koskevat osuudet, mitkä käsiteltiin suljettujen ovien takana. Koronapandemiasta johtuvien matkustusrajoitusten takia yhdysvaltalaiset mediatalot eivät lähettäneet toimittajiaan paikalle ja keissistä ei raportoitu siellä olleenkaan niin innokkaasti kuin vuonna 2022.

Marraskuussa 2020 korkeimman oikeuden tuomari Andrew Nicol antoi päätöksensä. Depp oli hävinnyt jutun, sillä hänen oltiin voitu todistaa syyllistyneen Amber Heardin pahoinpitelyyn useaan otteeseen. Nicolin mukaan Heard oli joutunut pelkäämään suhteessa henkensä puolesta, ja väkivallan tultua julkisuuteen hänen uransa ja aktivisminsa ovat kärsineet tuntuvasti. Depp sai luvan valittaa, mutta maaliskuussa 2021 pyyntö uudesta oikeudenkäynnistä hylättiin perusteettomana.

Amber Heardin antama lausunto oikeudenkäynnin päätyttyä heinäkuussa 2020:

Miksi Depp hävisi Englannissa, mutta voitti Yhdysvalloissa?

Englannissa tuomion antoi kokenut tuomari, jonka tuli perustella näkemyksensä yksityiskohtaisesti

Englannissa tuomion antoi korkeimman oikeuden tuomari Andrew Nicol, joka on tehnyt pitkän uran mediaoikeuden parissa. Hän perusteli päätöstään 129-sivuisella selonteolla, joka on luettavissa täällä.

Tuomari ei perustanut tuomiotaan yhden todistajan lausunnolle, eikä varsinkaan vain Heardin tai Deppin. Sen sijaan hän keskittyi jokaiseen 14:sta väitetystä väkivallanteoista. Hän arvioi niiden todennäköisyyttä sen perusteella, mitä tapahtumiin liittyviä todisteita kumpikin puoli oli esittänyt, sekä mitä muut todistajat sanoivat. Ylle linkatussa tuomiossa hän käy läpi prosessinsa juurta jaksaen. Hän päätyi tulokseen, että todisteet puoltavat Heardin versiota tapahtumista, ja ainakin 12 pahoinpitelyä voitiin katsoa todistetuiksi.

Tuomari ei tehnyt päätöstä kummankaan osapuolen aikaisempien tekojen tai suhteiden perusteella, eikä varsinkaan sen perusteella, millainen kummankaan kehonkieli oli oikeudessa, tai kuinka paljon tai vähän tunteita he näyttivät.

Jos haluat tutustua kyseiseen docciin, muttet jaksa lukea, niin tämä tubettaja antaa melko hyvän yhteenvedon:

Yhdysvalloissa tuomion antoi maallikkovalamiehistö, jonka ei tullut perustella näkemystään

Yhdysvalloissa tuomion antoi maallikkovalamiehistö, jolla ei ollut asiantuntijatietoa oikeudenkäynneistä, kunnianloukkauslaista tai lähisuhdeväkivallasta. Yhdysvalloissa jokainen kansalainen on velvoitettu toimimaan valamiehenä oman piirikuntansa oikeusistuimessa, jos arpa heihin sillä kerralla osuu. Ennen oikeudenkäyntiä molempien puolien asianajajat saavat vielä vaikuttaa siihen, ketkä valituista otetaan lopulliseen valamiehistöön. Yleensä valamiehistöön valikoituvat siis sellaiset ihmiset, joilla ei ole aikaisempaa asiantuntijuutta tai muita sidoksia oikeudenkäynnin aihepiiriin. Tästä syystä valamiesoikeudenkäynneissä korostuvat asianajajien ja todistajien esiintymistaidot – faktojen kokonaiskuvalla ei ole välttämättä niinkään väliä, jos toinen puoli on hyvä vetoamaan valamiehistöön ja siten vaikuttaa uskottavammalta.

Median mukaan osa Depp v Heard -oikeudenkäynnin valamiehistöstä jopa nukkui todistajanlausuntojen aikana. Tuomiota antaessaan heidän piti vain ruksittaa lista ”kyllä/ei”-laatikoita, eikä heidän tullut perustella päätöstään mitenkään, ainoastaan huolehtia siitä, että he kaikki seisoivat sen takana. Lista (ennen ruksitusta) on nähtävissä täältä. Heille annettiin kyllä jonkin verran ohjeita, mutta he saivat itse päättää, noudattavatko niitä. Ohjeistusten sisällöstä kiisteleminen on muuten iso osa valamiesoikeudenkäyntiä – tässä tapauksessa valamiehistöä ei ohjeistettu esim. siitä, mitä lähisuhdeväkivalta on.

Yksi valamiehistöstä on sittemmin avannut medialle syitä, minkä takia he kallistuivat Deppin puolelle. Hänen mukaansa he itse asiassa uskoivat molempien osapuolien käyttäytyneen liitossa väärin, mutta Heard ei heidän mielestään pystynyt todentamaan väkivaltaa. Ajoittain hyvin itkuinen Heard esiintyi heistä epäuskottavammin ja tuijotti heitä liikaa; Depp taas oli rationaalinen ja rauhallinen. Kohu lahjoitusten ympärillä myös söi Heardin uskottavuutta heidän silmissään merkittävästi.

Valamiehistön melko hataralle pohjalle jäänyt ymmärrys keissin faktoista tuli haastattelussa hyvin selväksi. He mm. kyseenalaistivat sen, että Depp olisi voinut olla väkivaltainen, sillä hän käytti alkoholia, marihuanaa, opioideja ja muita keskushermostoa lamauttavien päihteitä, mitkä usein tekevät ihmisestä pöhnäisen. Väite kertoo paljon valamiesten päihdetietouden tasosta, ja sivuuttaa täysin Deppin oikeudenkäynnissä useaan kertaan esille tulleen kokaiinin ja muiden stimulanttien käytön, mikä liittyi useaan väkivallanteoista. Toinen uskomattoman kuuloinen asia oli valamiehen väite, että parin ero oli lopulta hyvässä hengessä sujunut ja että ilman ACLU/WaPo-mielipidekirjoitusta Depp olisi voinut vaikka auttaa Heardia tämän uralla. (Olisipa tämä jotain satiiria, mutta ei.)

Todisteet tukevat Heardia – Yhdysvalloissa Depp keskittyi niiden blokkaamiseen koko oikeudenkäynnistä

Englannissa nähtiin runsaampi todistusaineisto kuin Yhdysvalloissa. Virginiassa Deppin tiimi nimittäin sai ison osa Heardin todisteista (kuten tekstiviesteistä ja terapiaan ja terveyteen liittyvistä dokumenteista) rajattua oikeudenkäynnin ulkopuolelle hearsay-pykälää hyväksikäyttämällä. Jos Heard oli esimerkiksi kertonut väkivallasta terapeutilleen tai lääkärilleen, tätä voitiin pitää huhupuheena, koska se perustui Heardin sanomaan kolmannen osapuolen (Depp) teoista, ei terapeutin/lääkärin omaan silminnäkijätodistukseen. Eli siis: koska terapeutti/lääkäri ei itse todistanut Deppiä hakkaamassa Heardia, ei hänen lausuntoaan voitu esittää valamiehistölle. Koska lähisuhdeväkivalta tyypillisesti tapahtuu kotona tai muussa yksityisessä tilassa, tarkoittaa tämä sitä, että sitä on erittäin hankala todistaa.

Jos siis näit Deppin asianajajasta Camille Vasquezista keväällä 2022 TikTok-pätkiä, jossa tämän jatkuvat ’Objection! Hearsay!’-huudahdukset on esitetty jonain Yaaasss bossbabe!!!-tyylisenä oikeuden puolustamisena, think again. Deppin asianajajat tiesivät Englannin oikeudenkäynnin jälkeen kuinka paljon todisteita Heardillä oli. Strategia Yhdysvalloissa oli saada ne pidettyä poissa valamiehistön silmien edestä – ja siinä he olivat hyvin onnistuneita.

Tuomari Nicol yhtyi Whitney Houstonin ikonisiin sanoihin: I wanna see the receipts.

Deppin todistajat ovat lähes kaikki hänen palkkalistoillaan ja usein epäuskottavia

Heardin todistajat (ystävät, sisko, entiset työntekijät) ovat pysyneet samoina molemmissa oikeudenkäynneissä ja todistivat pääpiirteittäin samoin. Muut todisteet suhteen ajalta tukevat heidän versiotaan tapahtumista. Heidän elantonsa ei ole Heardista riippuvainen. Useiden heistä voi katsoa todistavan omia intressejään vastaan todistamalla Heardin puolesta, sillä he ovat joko itse viihdealalla tai olivat Deppin ja Heardin liiton aikana saaneet nauttia Deppin avokätisyydestä. Lisäksi oikeudenkäynnit ovat tehneet heistä vainottuja netissä.

Osa Stephen Deutersin viestistä Amber Heardille sen jälkeen, kun Depp oli mm. potkaissut tätä vuonna 2013.

Deppin todistajat ovat molemmissa oikeudenkäynneissä olleet suurelta osin hänestä taloudellisesti riippuvaisia eli joko työntekijöitä, yhteistyökumppaneita, tai ystäviä, joiden elämiskulut Depp maksaa. Heidän kertomuksensa, kuten edellisissä postauksissa olemme näyttäneet, ovat usein alati muuttuvia, ja heidät on saatu ristikuulusteluissa kiinni suoranaisista valheista. Heidän kertomuksensa eivät useinkaan sovi yhteen todisteiden kanssa, ja perustuvat usein sille mitä he uskovat, sen sijaan, mitä he oikeasti todistivat omin silmin. Hullunkurisinta on se, että heidän todistajanlausuntonsa usein myös tukevat Heardin versiota asioista.

Depp vaihtoi useita todistajia oikeudenkäyntien välillä, ja sai näin jätettyä Virginian prosessin ulkopuolelle tiettyjä raskauttavia todisteita häntä vastaan. Erityismaininnan ansaitsee Stephen Deuters, Deppin ex-assistentti ja tämän tuotantoyhtiön nykyinen johtaja. Deuters on siis se kaveri, joka tekstiviesteissään mainitsee Deppin pahoinpidelleen Heardia. Hänen yrityksensä saada viestit näyttämään viattomilta söivät Deppin uskottavuutta Englannin oikeudenkäynnissa.  Deutersia ei siksi kutsuttu todistamaan Virginiassa, mikä esti myös hänen tekstiviestiensä esittämisen valamiehistölle.

Englannin oikeudenkäynnissä Depp tunnusti, ettei ollut edes lukenut omia todistajanlausuntojaan

Yksi Englannin oikeudenkäynnin omituisimmista hetkistä oli se, kun Depp tunnusti ristikuulustelun aikana, että hänen todistajanlausuntonsa olivat itse asiassa hänen asianajajiensa kirjoittamia, ja että hän oli allekirjoittanut ne ominaan lukematta niitä. Tämä käytännössä söi sen lopunkin uskottavuuden, mitä Deppillä oli – ja saa tämän jälleen vaikuttamaan hyvin etääntyneeltä realiteeteista, sillä tällaisen tunnustaminen kun on viimeinen asia, mitä todistajan kannattaa oikeudessa tehdä.

Englannin oikeudenkäynnistä esitettyjä väitteitä:

Väite: Tuomari perusti päätelmänsä vain siihen, mitä Heard sanoi

Tarua. Tuomari Nicol keskittyi vertaamaan esitettyjä todisteita kummankin puolen esittämiin versioihin tapahtumista. NGN:n esittämästä 14:sta pahoinpitelystä Nicol hyväksyi ’vain’ 12  todennetuiksi. Yhdessä tapauksessa oli epäselvää, oliko siihen liittynyt fyysistä väkivaltaa, ja toinen hylättiin sen takia, että Deppiä ei ristikuulusteltu aiheesta. Tuomarin mukaan Heardin kuvaus tapahtumista oli myös ajoittain dramaattisempi kuin todellisuus. Heard esimerkiksi kuvaili olleensa kuin panttivanki Australiassa 2015. Tuomarin mukaan tätä ei voi ottaa kirjaimellisesti totuutena, sillä vaikka tilanne oli varmasti ollut erittäin pelottava ja traumatisoiva uhrin näkökulmasta, oli Heardilla ollut koko ajan puhelimensa ja pääsy pois talosta.

Väite: Tuomari piti Heardin todistajanlausuntoa uskottavana, koska tämä oli sanonut lahjoittaneensa erorahat

Tarua. Valituksessaan Depp väitti, että Heardin väite, että lahjoitukset oli jo tehty, vaikutti alitajuisesti tuomari Nicoliin. Valitusoikeuden tuomarit eivät pitäneet tätä uskottavana, koska tuomiosta käy selkeästi ilmi, että Nicol teki päätöksensä analysoimalla väitettyjä pahoinpitelyitä ja niistä esitettyjä todisteita. Hän mainitsi lahjoitukset vasta loppulauseessaan, eivätkä ne olleet osa tuomioon johtaneita seikkoja.

Väite: Editoitua nauhaa, jolla Heard sanoo lyöneensä Deppiä, ei kuultu Englannin oikeudenkäynnissä

Tarua. Kyllä kuultiin, ja se oli myös iso osa Deppin valitusta. Nicol ja valitusoikeuden tuomarit totesivat, että nauhaa ei voitu ottaa huomioon, koska Depp ei ollut sanonut sen liittyvän niihin 14:sta pahoinpitelystä, mistä oikeudessa väiteltiin. Depp ei esittänyt nauhalle mitään kontekstia (eli mihin tapaukseen se liittyi) – luultavasti siksi, koska konteksti ei tue sitä näkemystä, että Heard olisi ollut suhteessa se pahoinpitelijä.

Väite: Heardia ei ristikuulusteltu oikeudenkäynnissä/Deppin tiimi ei saanut käsiinsä yhtä paljon todisteita häneltä kuin Yhdysvalloissa, sillä Heard ei ollut syytteessä vastaajana

Totta ja tarua. Heardia itse asiassa ristikuulusteltiin oikeudenkäynnissä usean päivän ajan, eli tämä osa väitteistä ei pidä paikkaansa. Voi olla totta, että Deppin tiimillä ei ollut samanlaisia oikeuksia vaatia todistusaineistoa Heardilta samaan tapaan kuin Yhdysvalloissa. Jos näin oli, niin se ei kuitenkaan selkeästi olisi hyödyttänyt Deppiä, sillä hän ei esittänyt Yhdysvalloissa mitään varsinaista uutta materiaalista todistusaineistoa, vaan lähinnä keskittyi blokkaamaan Heardin vahvimpia todisteita pois ja keskittämään huomion epäoleellisuuksiin kuten lahjoitussummiin.

Depp sai kuitenkin Yhdysvalloissa pakottaa Heardin psykiatriseen testaukseen, mikä oli ehkä se ainoa todellinen uusi mahdollisuus minkä Heardin haastaminen suoraan oikeuteen toi hänelle.

Väite: Tuomarin mukaan The Sunilla oli hyvä syy uskoa Heardia, mutta hän ei kommentoinut sitä, olivatko pahoinpitelyt oikeasti tapahtuneet

Tarua. Tuomari yksiselitteisesti sanoi, että pahoinpitelyt voidaan katsoa todistetuiksi siviilioikeuden standardien mukaisesti. Rikosoikeudessa vaatimukset näytöstä olisivat toki vielä tiukemmat.

Väite: Tuomari Nicol on korruptoitunut

Kun muuta ei keksitä, voi aina syyttää tuomaria korruptoituneeksi. Deppin fanit ovatkin esittäneet tästä useita teorioita. Yhden mukaan Nicol suosi The Sunia, koska hänen poikansa, joka on toimittaja, on ilmeisesti joskus työskennellyt samalle radioasemalle kuin The Sunin jutun kirjoittanut Dan Wootton.

Toisen teorian mukaan Nicol päätti jutun The Sunin hyväksi koska lehden omistaja, mediamoguli Rupert Murdoch, on lahjonut hänet. Jos tämä on totta, on merkillistä, miksi Nicol on itse asiassa monissa muissa The Sunia vastaan nostetuissa jutuissa antanut tabloidille epäsuotuisen tuomion. Miten pitäisi tulkita esim. tämä The Sunin artikkeli vuodelta 2016, jossa lehti syyttää Nicolia diktaattoriksi ja sananvapauden polkijaksi koska hän oli tuominnut lehden maksamaan korvauksia miehelle, jonka kunniaa heidän julkaisemansa artikkeli loukkasi? Lisäksi on huomattava, että toinen Murdochin omistama media, Fox News, levitti innokkaasti pro-Depp-propagandaa Depp v Heard-oikeudenkäynnin aikana.

Jotkut teoreetikot taas näkevät Heardin vaikutusvaltaisen miljardööri-exän Elon Muskin olevan jotenkin kuviossa mukana. Mitään todisteita tästä ei ole, ja tosiaan Musk on se, joka on päästänyt Deppin äänitorven Adam Waldmanin takaisin Twitteriin. Waldman alunperin sai lähtöpassit Twitteristä, koska käytti tiliään lähinnä Heardia koskevan vihapuheen levittämiseen.

Kolmas teoria perustuu sille, että Heardin asianajajana toimineen Jennifer Robinsonin mentori on lakiasiantuntija Geoffrey Robertson. Robertson ja tuomari Nicol ovat kirjoittaneet yhdessä teoksen nimeltä Media Law, ja ovat työskennelleet muutenkin yhdessä ennen Nicolin siirtymistä tuomariksi.

Todellisuudessa Englannin lakipiirit ovat melko pienet, eli ammatillisia yhteyksiä on helppo löytää. Otetaan esim. Deppin asianajaja, David Sherborne. Sherbornen muihin tunnettuihin asiakkaisiin lukeutuu lakimies Cherie Blair, ex-pääministeri Tony Blairin vaimo. Blair oli yksi naisista, jotka järjestivät Heardille illalliskutsut oikeudenkäynnin aikana ja ilmaisivat muutenkin tukensa. Oliko Sherborne siis oikeasti Heardin puolella? Yllä mainittu The Sunin artikkeli, jossa Nicolia syytetään sananvapauden viholliseksi, liittyi muuten keissiin, jonka  Nicol oli ratkaissut mahdollisesti rikolliseen toimintaan sotkeutuneen bisnesmiehen hyväksi. Arvaatte varmaan, kuka kyseistä bisnesmiestä muuten edusti oikeudessa – kukapa muukaan kuin sama David Sherborne!

Puheenaiheet Uutiset ja yhteiskunta

Kuinka Johnny Depp canceloi Amber Heardin (2018-2020)

Blogissa on ollut hieman pidempi tauko postauksissa, mutta nyt, Virginian viimevuotisen noitavainon kynnyksellä on aika palata jatkamaan Depp-Heard-saagaa. Viime postauksessa keskityimme siihen, mitä Depp teki eron jälkeen ja kuinka moneen muuhun oikeusjuttuun ja julkisuuskohuun hän on sittemmin (ihan ilman Heardin myötävaikutusta) liittynyt. Siinä käytiin myös läpi kuinka Putinin lähipiirillekin työskennelleestä, Twitterissä nettivihaa levittävästä asianajajasta Adam Waldmanista tuli yksi hänen läheisimmistä luottohenkilöistään.

Tässä postauksessa kerromme siitä, kuinka Depp ei antanut ruman avioeron painua unholaan vaan alkoi järjestelmällisesti tuhota eksänsä julkista mainetta. Depphän on väittänyt päinvastaista – että Amber Heard tuhosi hänen uransa eikä eronkaan jälkeen tahtonut päästää häntä jatkamaan elämäänsä. Hän on sanonut tämän olleen syynä koko oikeusjuttuun. Lehdistö on myös antanut asiasta mielikuvan, että pari olisi jotenkin kilpaa haastanut toisiaan oikeuteen.

Faktat eivät kuitenkaan taaskaan tue Deppin näkemystä. Tässä postauksessa faktatsekataan, miten tapahtumat vuosina 2018-2020 oikeasti etenivät. Luethan myös edellisen postauksen.

Marraskuu 2017: J.K. Rowling ja David Yates puolustavat Deppiä julkisesti

Depp Grindelwaldin roolissa.

Syksyllä 2017 (siis kuukausia Deppin ja Heardin tammikuussa 2017 lainvoimaiseksi tulleen avioeron jälkeen) Warner Brothers julkaisi uusia kuvia Johnny Deppistä Ihmeotukset-sarjan Grindelwaldin roolissa. Samana syksynä tunnetuksi tulleen #MeToo-liikkeen myötä Harry Potter-fanit olivat kuitenkin alkaneet kyseenalaistaa sitä, että rooliin oltiin valittu vaimonsa pahoinpitelystä epäilty mies. Deppin mainetta ei auttanut se, että hän oli eron jälkeen ollut lähes jatkuvasti otsikoissa liittyen taas uusiin kohuihin – kuten edellisessä postauksessa kerroimme.

Fanien tyytymättömyys oli selkeää myös elokuvan tuotantotiimille. Marraskuussa 2017 Ihmeotukset-elokuvien ohjaaja David Yates sanoikin julkisesti, että uskoo Heardin valehdelleen väkivallasta. Yatesin mukaan Depp on hieno mies, eikä hän tiedä kenenkään muun syyttäneen tätä koskaan aikaisemmin. J.K. Rowling komppasi Yatesia, sanoen luottavansa Deppiin täysin.

Heard ei voinut vastata näihin julkisiin syytöksiin mitenkään, koska oli avioeron myötä allekirjoittanut salassapitolausekkeen. Ainoa miten hän pystyi reagoimaan oli julkaisemalla Instagram-tilillään uudelleen hänen ja Deppin eron yhteydessä julkaiseman yhteislausunnon – siis sen, missä Depp käytännössä myönsi väkivallan myöntämällä, että kukaan ei ole esittänyt vääriä syytöksiä rahansaannin toivossa. Heard pyysi, että ihmiset eivät lukisi lausuntoa valikoivasti vaan kokonaisuudessaan.

Kesäkuu 2018: Depp haastaa The Sunin oikeuteen

Vaikka Depp sai pitää roolinsa, oli hänen julkisuuskuvansa kokenut kolhun. Suomessakin esim. Yle kirjoitti alkuvuodesta 2018 siitä, kuinka rankkaa vanhasta näyttelijäsuosikista luopuminen voi olla, kun tämä paljastuu yksityiselämässään pahoinpitelijäksi. Yle nosti Deppin, James Francon ja Casey Affleckin esimerkeiksi tästä.

Depp olisi voinut seurata Francon ja Affleckin esimerkkiä ja rajoittaa mainehaittaa pitämällä jonkin aikaa matalaa profiilia ja keskittymällä uraansa. Sen sijaan hän päätti jälleen aloittaa uuden oikeusjutun, vaikka juuri edellisenä vuonna oli kerryttänyt itselleen lisää huonoa julkisuutta haastamalla bisnesmanagerinsa oikeuteen, minkä myötä paljastuivat mm. tähden astronominen törsäys. Kesäkuussa 2018 Depp nimittäin haastoi brittiläisen The Sun-tabloidin oikeuteen kunnianloukkauksesta. Lehden silloinen päätoimittaja Dan Wootton oli kirjoittanut pari kuukautta aikaisemmin kolumnin, jossa kyseenalaisti Deppin valintaa Ihmeotukset -elokuviin.

On hyvin todennäköistä, että Depp ei valinnut ihan sattumalta juuri englantilaista mediataloa haastettavaksi oikeuteen. Englannin lainsäädäntö on nimittäin kunnianloukkaustapauksissa haastajalle edullinen: siellä oikeuteen haastetun tahon tulee pystyä todistamaan, ettei ole aiheuttanut haastajalle mainehaittaa. Tämä on houkuttanut rikkaita ja kuuluisia Englannin oikeusistuimien tykö niin paljon, että ilmiölle on jopa oma terminsä, libel tourism.

The Sunin haastaminen oikeuteen tarjosi Deppille myös porsaanreiän avioeron yhteydessä tehdystä salassapitosopimuksesta, jossa molemmat osapuolet olivat luvanneet olla puhumatta suhteesta tai mustamaalaamatta toista julkisesti. Kanteessa Depp sai nimittäin puhua aiheesta, ja media tietenkin julkaisi kaiken saatavilla olevan materiaalin heti. Heard taas ei ollut jutussa osapuolena, eikä saman avioerosopimuksen takia pystyisi puolustamaan itseään julkisesti.

Depp väittää ensimmäistä kertaa, että Heard oli väkivaltainen

Kanteessa Depp toisti väittämänsä, että Heard valehtelee ja kyse on salaliitosta häntä vastaan. Hän kuitenkin lisäsi panoksia alkamalla myös ensimmäistä kertaa väittää, että itse asiassa Heard oli pahoinpidellyt häntä. Kuten edellisissä postauksissa olemme näyttäneet, Deppillä on kuitenkin alusta lähtien ollut hankaluuksia selittää, mitä hän tällä tarkoittaa. Heard on puhunut oikeudessa suhteen väkivallan kehittymisestä yksityiskohtaisesti ja tarjonnut runsaasti sitä tukevia todisteita. Depp taas ei ole osannut antaa väitteilleen mitään kunnon aikajanaa. Hän on ainoastaan pyrkinyt kääntämään kaikki ne kerrat, kun Heard on sanonut joutuneensa pahoinpidellyksi, toisin päin, eli ”en minä lyönyt sinua, vaan sinä löit minua!”

Tällaisen väittäminen ei ole epätavallista lähisuhdeväkivallan tekijöiltä. Se on itse asiassa niin yleistä, että sille on annettu nimikin: DARVO. Se tulee sanoista deny, attack, and reverse victim and offender ja kuvaa sitä strategiaa, millä tekijät pyrkivät manipuloimaan tilannetta kun heidän tekonsa uhkaavat paljastua. Kieltämällä tapahtuneen ja väittämällä raivoisasti, että oikeasti he ovat se uhri, saavat he usein muut puolelleen. On myös mahdollista, että tekijä itse saa uskoteltua itselleen olevansa uhri, ja uhreilla taas on taipumusta syyttää itseään heille tapahtuneista asioista.

Depp alkoi oikeusjutun nojalla myös väittää asioita, mitkä liittyivät hyvin heikosti itse väkivaltaan. Niiden tarkoitus vaikuttaa olleen lähinnä nöyryyttää Heardia. Yksi näistä oli se kuuluisa kakkakohu, joka nousi otsikoihin jo elokuussa 2018, ja joka on sen jälkeen säännöllisesti saanut lisäjulkisuutta Deppin tuodessa aiheen esiin uudelleen ja uudelleen.

Lokakuu 2018: Depp puhuu väkivaltaväitteistä lehdelle ja esittelee Heardia solvaavaa tatuointiaan julkisesti

”Lainsuojaton” Johnny Depp GQ:n kannessa. Huomaa puheenaiheiksi luetellut ”Avioero, väkivalta, ylettömyys, kosto”

Katastrofaalisen Rolling Stoneprofiilin jälkeen Depp yritti uudestaan vaikuttaa julkisuuskuvaansa antamalla haastattelun GQ-miestenlehdelle. Tämä henkilökuva Deppistä julkaistiin lokakuussa 2018. Toisin kuin RS:n jutussa, missä Depp puhui ilman PR-ammattilaisten valvontaa, nyt haastattelua kontrolloivat tiukasti Deppin julkisuuskuvasta vastaavan Hawthorn Groupin jäsenet.

Henkilöjuttu olikin erittäin positiivinen. Depp puhui myös liitostaan Heardiin ja väkivaltasyytöksistä, väittäen uudelleen, että tämä valehtelee. Depp perusteli väitettään valehtelusta sillä, ettei poliisi nähnyt mitään käydessään parin asunnolla viimeisen välikohtauksen jälkeen eikä Heard halunnut antaa heille lausuntoa. Hän nosti esiin myös sen, että Heard kävi seuraavana päivänä ystävänsä syntymäpäivillä. Depp lopetti aiheesta puhumisen seuraaviin sanoihin:

We probably shouldn’t be talking about this, but I am worried. I worry about the people that bought it and I worry about [Heard]. It’s just not right. I will never stop fighting. I’ll never stop. They’d have to fucking shoot me. An episode like this takes time to get over. It’s a mourning for someone you thought was…

Lausunto aiheutti kohun, ja Heardin edustaja kommentoikin, että Depp selkeästi rikkoo avioerossa tehtyä sopimusta puhuessaan näin lehdistölle. Samalla hän korosti, että Heard ei voi saman sopimuksen takia itse vastata syytöksiin mitenkään.

Mediassa uutisoitiin myös siitä, kuinka Depp oli muuttanut rystysissään olevan, aikoinaan Heardin kunniaksi otetun tekstin ”Slim” ensin muotoon ”Scum” (törky) ja sitten ”Scam” (huijaus).

Joulukuu 2018: Washington Post julkaisee Heardin mielipidekirjoituksen

Supersankarielokuva Aquaman, Heardin uran ensimmäinen iso studioelokuva,  sai ensi-iltansa joulukuussa 2018. Leffasta ei oltu povattu suurta menestystä, mutta se yllätti kaikki tahkoamalla nopeassa tahdissa yli miljardin lipputulot.

Samassa kuussa Washington Post julkaisi Heardin nimellä mielipidekirjoituksen, joka oli osa hänen työtään kansalaisoikeusjärjestö American Civil Liberties Unionin (ACLU) naisten oikeuksiin keskittyvänä lähettiläänä. Kirjoitus oli ACLU:n ideoima, ja sen tavoite oli hyödyntää Aquamanin julkisuusnostetta tuomaan huomiota sille vahingolle, mitä Donald Trumpin hallitus oli tekemässä naisten oikeuksille Yhdysvalloissa.

Artikkelin alussa mainittiin lyhyesti Heardin omat kokemukset, mm. teininä koettu seksuaalinen väkivalta ja se julkinen viha, mitä hän kohtasi vuonna 2016 hakiessaan lähestymiskieltoa. Artikkelissa ei puhuttu Deppistä tai heidän liitostaan sen tarkemmin, saatikka että oltaisiin tuotu esiin mitään uutta. Ennen julkaisua lakimiehet olivat käyneet artikkelin täikammalla läpi, jotta Heard ei varmastikaan rikkoisi erosopimuksen salassapitolauseketta. Kirjoituksen pääpointti oli puhua Trumpin koulutusministeri Betsy DeVosin ajamista lakimuutoksista.

Mainittakoon vielä, että lukuunottamatta NBC:lle oikeushäviönsä jälkeen antamaa lyhyttä haastattelua kesällä 2022, Heard ei ole koskaan antanut yhtään haastattelua ex-aviomiehestään. Viittaus kahden vuoden takaiseen erokohuun ACLU:n tekstissä oli ainoa kerta, jolloin hän itse toi asian esiin millään tapaa julkisuudessa. Mielipidekirjoitus ei muuten ollut mikään etusivun uutinen tai aloittanut uutta kohua – ennen kuin Depp päätti nostaa sen viihdemedioiden ykkösuutiseksi haastamalla Heardin siitä oikeuteen.

Heardin mielipidekirjoitus Washington Postissa joulukuussa 2018.

Maaliskuu 2019: Depp haastaa Heardin oikeuteen Virginiassa

Maaliskuussa 2019 Depp haastoi Heardin oikeuteen mielipidekirjoituksen seuraavista lauseista:

(1) “I spoke up against sexual violence — and faced our culture’s wrath. That has to change.”

(2) “Then two years ago, I became a public figure representing domestic abuse, and I felt the full force of our culture’s wrath for women who speak out.”

(3) “I had the rare vantage point of seeing, in real time, how institutions protect men accused of abuse.”

Korvauksina hän vaati 50 miljoonaa dollaria. Depp valitsi haasteen paikaksi Virginian osavaltion, jonka ainoa yhteys keissiin oli se, että WaPo käyttää siellä sijaitsevia servereitä ja painotaloja. Lehteä tai ACLU:ta hän ei haastanut oikeuteen, ainoastaan Heardin. Syy siihen, että Depp ei valinnut syytteen paikaksi kotiosavaltiotaan Kaliforniaa johtunee siitä, että siellä on voimassa vahva ns. anti-SLAPP -laki. SLAPP tulee sanoista Strategic Lawsuit Against Public Participation, eli vapaasti käännettynä strateginen oikeuskanne julkista osallistumista vastaan. Tällaisen lain tarkoitus on estää oikeusprosessien käyttöä kostamiseen ja sananvapauden polkemiseen. Virginian laissa taas ei ole vahvoja anti-SLAPP -säädöksiä. Tästä syystä Virginian oikeusistuimet ovat olleet suosittuja niiden vaikutusvaltaisten ihmisten keskuudessa, jotka haluavat vaientaa heitä vastaan puhuvia. Deppin nostama kanne tuotiin esiin esimerkkinä juuri tästä jo vuonna 2020.

Paljon julkisuutta saanut kanne demonstroi jälleen, miten Deppin intresseissä ei ollut niinkään minimoida kohua väkivaltasyytösten ympärillä, vaan pikemminkin kontrolloida narratiivia siitä. Ennen vuotta 2019 vain murto-osa liiton väkivallasta oli julkista tietoa, koska Heardin hakiessa lähestymiskieltoa vuonna 2016 hänen oli ollut oleellista puhua tarkemmin vain viimeisten kuukausien tapahtumista. Haasteeseen annetussa vastineessa hänen oli kuitenkin listattava käytännössä kaikki suhteessa kokemansa väkivalta – ja oikeuden asiakirjat olivat myös medioiden saatavilla. On siis hullunkurista, että Depp väittää Heardin pilanneen hänen maineensa väitteillään, kun suurin osa niistä ei ollut julkista tietoa ennen kuin hän itse päätti haastaa The Sunin ja Heardin oikeuteen.

#MeToo:nkin jälkeen meidän on ollut helpompi uskoa, että nainen on rakentanut monimutkaisen salaliiton väkivaltaväitteiden ympärille (kuten Gone Girlin Amy Dunne), kuin että vaikutusvaltainen ja pidetty mies voisi kotioloissa olla päihdeongelmainen pahoinpitelijä.

2019: Amber Heard, esimerkki #MeToo:n ylilyönneistä?

Kanteesta huolimatta Heard ei edelleenkään puhunut Deppistä medioille. Ottaen huomioon kuinka paljon todella raskauttavia todisteita Heardilla on pahoinpitelyistä, hän olisi halutessaan voinut pelata rumaa peliä ja julkistaa niitä jo ennen oikeudenkäyntiä.

Depp ja Waldman sen sijaan aloittivat jatkuvan julkisen mudanheiton, mikä on kestänyt aika lailla näihin päiviin asti. He väittivät, että heillä on kasapäin todisteita siitä, että Heard valehtelee. Medioille vuodetut ’todisteet’ olivat käytännössä vain rakeista valvontakamerakuvaa ihmisistä hississä  ja kaiken maailman hyvänpäiväntuttujen ja Deppin omien työntekijöiden lausuntoja siitä, mitä he eivät muista nähneensä (eli siis Heardin vammoja). Lisäksi Deppin tiimi piti huolta siitä, että väitteet Heardin mahdollisesta uskottomuudesta Elon Muskin ja James Francon kanssa liiton viimeisinä kuukausina pysyivät otsikoissa – koska ilmeisesti vaimoa saa hakata, jos se on uskoton.

Which part of 87 surveillance videos, 19 (and growing) sworn eyewitness statements, audio tapes, time and date stamped photographs, police depositions and her own sworn testimony does Amber Heard and her PR team think the public is too stupid to understand? –Adam Waldman Metro.co.uk:lle

Kaikki nämä väitteet on käyty tässä blogissa jo läpi. Valitettavasti sillä, pitävätkö ne paikkansa ei ole julkisuudessa paljonkaan väliä. Otsikko ”Deppin asianajaja sanoo, että heillä on kasapäin todisteita, että Heard valehtelee”, oli monelle ihan tarpeeksi sen uskomiseen, että asiassa oli vähintään jotain hämärää. Lisäksi Waldman ja Depp käyttivät taitavasti hyväkseen ihmisten nopeaa kyllästymistä #MeToo:hon. Heardista alkoi julkisuudessa muodostua kuva liikkeen ylilyönnistä – manipuloivasta naisesta, joka on kuin oikean elämän Gone Girl.

2020: Waldman vuotaa Daily Mailille todistusaineistoa ja alkaa tehdä yhteistyötä anti-feminististen ”internet-journalistien” kanssa

Tammi-helmikuussa 2020 oikeistopopulistinen tabloidi Daily Mail julkaisi kaksi nauhaa, jotka oli saanut haltuunsa Adam Waldmanilta. Ne olivat osa Depp v Heard -keissin todistusaineistoa, ja Waldman tietoisesti rikkoi asianajajien eettisiä ohjeita vuotamalla ne. Tuomari siirsi hänet pois Virginian kunnianloukkauskeissistä, mutta tämä ei liene Waldmania haitannut, sillä suuri yleisö kääntyi viimeistään nauhojen jälkeen Heardia vastaan.

Nauhoista yhdellä Heard myöntää lyöneensä Deppiä ja huutaa tälle. Nauhan kontekstista ja sen koko pituudesta puhuimme jo täällä. Tämän lisäksi nauhaa oltiin leikattu niin, että osia keskustelusta oltiin järjestetty uudelleen (esim. kohta, jossa Depp sanoo, ettei heidän välillään voi olla fyysistä väkivaltaa ja Heard vastaa, ettei voi luvata mitään – oikeasti Heard oli ollut Deppin kanssa samaa mieltä, ja ’en voi luvata mitään’ oli leikattu ihan toisesta kohtaa keskustelua).  Toinen nauhoista oli taas leikattu Deppin ja Heardin puhelinkeskustelusta heidän avioeronsa aikana, ja siitä kirjoitimme täällä.

Nauhojen leviämistä ja niiden lukemista ’oikeassa’ (siis Deppin haluamassa) kontekstissa vahvistivat useat tubettajat, jotka olivat alkaneet keskittää valtavasti energiaa Heardia vastustavien videoiden tekoon. Näistä ”internet-journalisteiksi” itseään tituleeraavista sisällöntuottajista tunnetuimmat ovat That Umbrella Guy (joka on osa vaihtoehto-oikeistolaista ComicsGate-ryhmittymää, joka vastustaa moninaisuuden lisäämistä ja ’woke’-ideologiaa sarjakuvissa ja jota on syytetty keskitettyjen häirintäkampanjoiden järjestämisestä) ja Incredibly Average (tunnetaan myös nimellä ThatBrianFella). Myös he olivat saaneet nauhat käsiinsä. Waldman myönsi Depp v Heard -oikeudenkäynnissä, että hän on ollut henkilökohtaisesti yhteydessä kumpaankin.

Kummankin kanava perustuu lähes yksinomaan Heardia mustamaalaavien ja valheita levittävien videoiden tekoon. Youtubessa on nykyään äärimmäisen hankalaa yrittää hakea mitään Heardiin liittyvää ilman, että törmää näiden kahden tuotoksiin.

Kuka olikaan canceloitu?

Vuonna 2020 Heardin vasta nousukiitoon lähdössä ollut ura kriisiytyi Deppin väitteiden takia, eikä siihen auttanut edes The Sunin Deppistä ottama voitto vuoden lopussa.Vaikka Englannin ja Walesin korkein oikeus totesi Deppin pahoinpidelleen Heardia, on tälle potkuja Aquaman 2:sta vaativa addressi kerännyt pari miljoonaa allekirjoitusta (tosin ei ole varmaa, olivatko ne ns. orgaanisia, sillä Change.org -alusta ei vaadi vahvaa tunnistautumista). Omien sanojensa mukaan Heard joutui taistelemaan elokuvan tuotantoyhtiön kanssa saadakseen pitää työnsä, ja hänen roolinsa jatko-osassa on paljon vaatimattomampi kuin aluksi oli kaavailtu (WB:n entinen johtaja Walter Hamada tosin kiisti Virginian oikeudenkäynnissä antamassa todistajanlausunnossaan, että roolia oltaisiin leikattu kohun takia). Vuonna 2021 sitkeät huhut myös väittivät, että Game of Thrones-tähti Emilia Clarke olisi palkattu Heardin tilalle. Elokuvan tuottaja Peter Safran kumosi huhun julkisesti, mutta myönsi fanien aiheuttaman paineen.

Aquaman 2:sen, jota ei ole muuten vieläkään julkaistu, lisäksi Heardin ainoat roolit viimeisen viiden vuoden aikana ovat olleet sci-fi-minisarjassa The Stand (2020-2021) ja kengännauhabudjetilla tehdyssä indie-elokuvassa In the Fire (2023, odottaa julkaisua). L’Oreal, joka oli palkannut Heardin yhdeksi kasvoistaan vuonna 2018, ei ole voinut käyttää häntä kampanjoissaan, sillä tämän mainokset keräävät aina sadoittain negatiivisia kommentteja.

’Canceloitu’ Depp Diorin mainoksessa Helsingin Stockmannin julkisivussa joulukuussa 2020. Edellisessä kuussa Englannin ja Walesin korkein oikeus oli todennut Deppin pahoinpidelleen Heardia ainakin 12 kertaa heidän suhteensa aikana. Kuva: Outi Pyhäranta/HS.

Jo vuosina 2020-2021 vihakampanja ei kohdistunut vain Heardiin, vaan kehen tahansa, joka yhdistettiin häneen. Ks. esim. pornotähti ja aktivisti Alana Evansin kokemus. Evans ei siis edes henkilökohtaisesti tunne Heardia, mutta sattui keskustelemaan tämän kanssa seksityöntekijöiden oikeuksista somessa vuonna 2020. Tämä johti siihen, että Depp-fanit ja ilmeisesti myös botit pommittivat Evansin IG-tiliä vihaviesteillä ja tappouhkauksilla. Ja tämä oli siis jo kaksi vuotta ennen Depp v Heard -oikeudenkäyntiä!

Kun Deppin oikeudenkäynti The Sunia vastaan alkoi Lontoossa kesällä 2020, Heardin oli palkattava itselleen turvamies tappouhkausten takia. Hän sai oikeudelta poikkeuksellisen luvan käyttää normaalisti vain tuomareille tarkoitettua suojattua sisäänkäyntiä. Koronapandemiasta huolimatta Deppin fanit ja miesoikeusaktivistit osoittivat mieltään oikeustalon ulkopuolella, ja nähdessään vilauksenkaan Heardista alkoivat huutaa hänelle solvauksia. Tästä saa hyvän kuvan esim. tältä videolta.

Depp on avioeron jälkeen jatkanut Diorin Sauvage-parfyymin kasvona ja esiintynyt 11:ssa elokuvassa. Lisäksi hän on tuottanut muita elokuvia, ääninäytellyt Applen ja Amazonin tuottamassa animaatiosarjassa, julkaissut levyn Jeff Beckin kanssa ja keikkaillut bändinsä ja Beckin kanssa ympäri maailmaa sekä vielä myynyt NFT-taidetta. Euroopassa Depp on viimeisen parin vuoden aikana kerännyt elämäntyöpalkintoja useilta festivaaleilta, ja saanut Serbian valtion kunniamerkin. Ainoa rooli, jonka hän on todistettavasti menettänyt on ollut Ihmeotukset-elokuvassa, josta hän irtisanoutui tuotantoyhtiön pyynnöstä kun Englannin korkein oikeus tuli päätökseen, että Depp tosiaan pahoinpiteli Heardia. Eli siis, Depp menetti roolinsa koska hänen itse nostamansa kanne ei mennytkään kuin Strömsössä.

Mutta kuten lähes kaikki viime vuosina väkivalta- ja häirintäsyytteistä viime vuosina ’kärsineet’ kuuluisat miehet, myös Depp on jaksanut valittaa julkisesti siitä, kuinka hänet on canceloitu. Deppin tapauksessa hän teki sen elokuvafestivaaleilla, jossa oli vastaanottamassa kunniapalkintoa (tämä voisi olla satiiria mutta ei, on ihan totta).

Lähteet (muut kuin tekstissä mainitut):

Puheenaiheet Uutiset ja yhteiskunta