Mitä kuuluu muovin vastaiselle taistelulle?

Muistatteko, kun kirjoitin viime helmikuussa postauksen nimeltään Taistelu mikromuovia vastaan? Sen jälkeen päätin myös osallistua Muovittomaan maaliskuuhun, ja raportoinkin haasteesta blogissa viikoittain (viikko 1viikko 2viikko 3viikko 4). Tuon jälkeen en ole muovista tainnut hetkeen kirjoitellakaan, vaikka ihan oikeasti se on kyllä ollut mielessä ja muovin määrää on meillä kotona pyritty yhä vain vähentämään.

Tuntuu myös, että tuon viime maaliskuun jälkeen muovista on alettu puhua ihan hirveän paljon enemmän mediassa, ja muovin suhteen on tapahtunut todella paljon myönteistä kehitystä näinkin lyhyessä ajassa. Päätin ihan silkasta mielenkiinnosta kerätä tähän alle muutamia asioita, joita muovin suhteen on tapahtunut viime aikoina niin meillä Suomessa kuin maailmallakin.

pexels-photo-1201588_0.jpegEU puuttuu muovijätteen tuottamiseen – komissio kieltämässä kertakäyttöiset ruokailuvälineet, pillit ja vanupuikot (HS 28.5.2018)

EU:n komissio esittää uusia Euroopan unionin laajuisia sääntöjä, jotka kieltäisivät kymmenen erilaista kertakäyttömuovituotetta. EU:n uudet säännöt kohdistuvat kymmeneen tuotteeseen, joita komission mukaan eniten löytyy Euroopan rannoilta. Nämä kymmenen tuotetta muodostavat 70 prosenttia merien roskista. Kieltolistalle komissio on asettamassa muoviset pumpulipuikot, kertakäyttö­ruokailuvälineet, kertakäyttö­lautaset, juomapillit, juomien sekoitustikut ja ilmapallokepit. Kertakäyttöisten muovista tehtyjen juoma-astioiden myyminen sallittaisiin vain, jos niiden korkit tai kannet eivät ole irrotettavia. Kiellettävät tuotteet pitää vastaisuudessa tehdä jostain muusta kuin muovista.

Muoviveron mahdollisuutta ollaan väläytelty Suomessa (Yle 9.3.2018)

Valtiovarainministeri Petteri Orpo on ilmoittanut olevansa valmis harkitsemaan verotusta keinona muovin määrän vähentämiseen. Toteutus on kuitenkin hankalaa. Tavoite muovin suhteen on kuitenkin Orpon mukaan selvä: vähentää muovin käyttöä ja päästä muovin käytöstä itse asiassa eroon ja edistää samaan aikaan kierrätettävien biomateriaalien käyttöä. Suomen hallitus lupasi budjetti­riihen yhteydessä, että se selvittää muoviveron käyttöönottoa syksyllä.

Muovipussien maksullisuuden vuoksi S-ryhmä kaupoissa jaettiin 4,5 miljoonaa muovipussia vähemmän (HS 9.4.2018)

Sopimus muovikassien käytön vähentämisestä on tuonut tuloksia. Esimerkiksi S-ryhmän Sokos-tavarataloissa muovikassien menekki väheni 4,5 miljoonalla kappaleella. Sopimuksen kulutuksen vähentämisestä tekivät ympäristöministeriö ja Kaupan liitto, ja ensimmäisen vuoden aikana muovikassien vähentämiseen on sitoutunut yli 1 100 yritystä, joka tarkoittaa yli 3 300:aa myymälää. S-ryhmän ruokakaupoissa muovisia hedelmä- ja vihannespusseja käytettiin 52 miljoonaa kappaletta vähemmän kuin vuonna 2016.  Taustalla on EU-direktiivi, jolla pyritään vähentämään muovijätteen syntymistä ja merten roskaantumista.

Muovin vastainen taistelu tuottaa tulosta – muovipussien määrä kääntynyt vihdoin laskuun Pohjanmeressä (Yle 6.4.2018)

Brittitutkimuksen mukaan muovipussien määrä Britanniaa ympäröivissä merissä on kääntynyt selkeään laskuun. Vielä ennen vuotta 2010 niiden Pohjanmerellä liikkuvien kalastusalusten, joiden trooleihin osui vähintään yksi muovipussi, osuus oli noin 40 prosenttia kaikista aluksista. Nyt muovipusseja löytyi enää 16 prosentin trooleista. Tutkijat pitävät lupaavien tulosten syynä esimerkiksi muovipussimaksuja, jotka monet maat ovat ottaneet käyttöön vuoden 2003 jälkeen.

Stora Enso tuo markkinoille muovin korvaavan biokomposiitin (Yle 15.5.2018)

Stora Enso tuo markkinoille muovin korvaavan biokomposiitin. Yhtiön mukaan sen kehittämä DuraSense mahdollistaa sen, että suuri osa fossiilipohjaisesta muovista voidaan korvata puukuiduilla. Tyypillisiä käyttökohteita ovat esimerkiksi huonekalut, kuormalavat, työkalut, auton osat, kauneus- ja hyvinvointituotteet, lelut, keittiötarvikkeet ja pullonkorkit. biokomposiitteja voidaan käyttää uudelleen materiaalina jopa seitsemän kertaa tai kierrättää muiden muovien mukana ja käyttää elinkaarensa lopussa energiaksi.

Ikea lopettaa kertakäyttöisten muovituotteiden myymisen (HS 9.6)

Ikea lopettaa kertakäyttöisten muovituotteiden myymisen. Kielto tulee voimaan vuoteen 2020 mennessä ja se koskee kaikkia yrityksen liikkeitä ja myös sen ravintolatoimintaa.  Myös huonekalujen ja muiden tuotteiden valmistuksessa aletaan tiedotteen mukaan kiinnittää enemmän huomiota kierrätettävien ja uusiutuvien materiaalien käyttöön. Lisäksi Ikean ravintoloissa aiotaan kasvattaa kasvisruokien valikoimaa.

bottles-daytime-environment-1201589_0.jpgIntia aikoo luopua kertakäyttömuovista kokonaan neljässä vuodessa (HS 5.6.2018)

Maailman toiseksi suurin maa Intia aikoo luopua kokonaan kertakäyttömuovista vuoteen 2022 mennessä. Lupaus on maailman maiden muovisuunnitelmista tähän asti kunnianhimoisin. Intian koon takia lupauksen toteutumisella olisi todella merkitystä maailman kertakäyttömuoviongelman ratkaisussa.

Muovia syövä entsyymi herättää toivoa jäteongelman ratkaisusta (HS 17.4.2018)

Tutkijat ovat onnistuneet vahingossa parantamaan muovia syövää entsyymiä, joka voi ehkä tulevaisuudessa ratkaista muovipullojen aiheuttaman jäteongelman. Japanilaiset tutkijat kertoivat vuonna 2016 löytäneensä pullonkierrätyslaitoksesta bakteerin, joka hajottaa PET-muovia eli polyeteenitereftalaattia. Muovia syövän entsyymin kehittäminen herättää toiveita siitä, että PET-pulloja saataisiin tulevaisuudessa kierrätettyä tehokkaammin. Entsyymi hajottaa PET:n takaisin sen alkuosiin, mikä tarkoittaa, että näistä osista voitaisiin valmistaa uudelleen pulloja ja kanistereita.

Muovin kierrätyksellä voidaan pudottaa yllättävän paljon päästöjä (Yle 5.6.2018)

EU:n raskaan teollisuuden vuotuiset päästöt voitaisiin jopa puolittaa vuoteen 2050 mennessä kiertotalouden keinoin. Kiertotaloustoimet tarkoittavat muun muassa materiaalien kierrätyksen tehostamista, hävikin vähentämistä, tuotteiden käyttöiän pidentämistä ja jakamistalouden palveluiden hyödyntämistä. Laskelmista selviää, että EU:n vuotuiset hiilidioksidipäästöt voisivat pudota lähes kahdeksan prosenttia eli 0,3 gigatonnia (Gt) nykyiseen kehitysuraan verrattuna. Määrä vastaisi sitä, että EU:n kokonaispäästöistä poistuisi viisi kertaa Suomen vuotuiset päästöt. Keskeinen tapa patistaa EU-maita kiertotalouteen olisi se, että materiaalivirtojen tuotannosta, käytöstä ja hävittämisestä aiheutuville hiilipäästöille tulisi tuntuva hinta.

Mahtavia uutisia kertakaikkiaan! Muoviongelmaan tunnutaan olevan ihan tosissaan herätty. Toki, hyviä uutisia ja muutoksia tarvitaankin, sillä lähtötilanne on ollut aivan karmea. Muovia löytyi jopa valtamerien syvimmästä kohasta Mariaanien haudasta, samoin kuin Arktisen alueen merijäästä. Tyynenmeren roskapyörre on lähes viisinkertainen Suomen pinta-alaan nähden ja muovia on merissä pian enemmän kuin kalaa – ja se päätyy myös ihmisiin.

Juttelin eräässä Lilyn bloggaajatapahtumassa hetken aikaa muovista ainakin Varpain jaloin -blogin Iidiksen (ja muutaman muun) kanssa. Lyhyehkön keskustelumme aikana pohdimme sitä, miksi juuri muovi on asia, joka on saanut aikaan näinkin suuren kansanliikkeen, lakialoitteet ja yritysten halun muuttua. Muoviongelma on todellakin vakava ja iso, mutta pohdimme lähinnä sen aiheuttamien tekojen nopeutta ja konkreettisuutta verrattuna siihen, että esimerkiksi ilmastonmuutos on ollut tiedossa jo todella pitkään, mutta välillä tuntuu, ettei sen eteen kuitenkaan saada tehtyä mitään todella isoa ja konkreettista. Mutta ehkä juju onkin juuri siinä – muovi on konkreettista. On helpompaa välttää muovia ja vaihtaa se muihin materiaaleihin, kuin yrittää ehkäistä ilmastonmuutosta, joka on niin iso ja laaja, vaikeasti ymmärrettävä ilmiö. On helpompaa olla käyttämättä pilliä tai muovipussia kuin lopettaa autoilu tai lentäminen.

Summa summarum, muovin suhteen on tapahtunut ja tapahtumassa hienoa heräämistä ja muutosta. Tarkoituksenani on kirjoitella myöhemmin lisää siitä, miten muovittomuus (ja oikeastaan muukin ekologisuus) näkyy meidän arjessamme.

-Netta

Kuvat: Pexels.com

Lue myös:

Muoviton maaliskuu päättyi – mitä jäi käteen?

Miten sisustaa ekologisesti ja edullisesti?

Miksi en (enää) osta Kiinakaupoista?

Puheenaiheet Ajattelin tänään Uutiset ja yhteiskunta Vastuullisuus

Kun lomalta on vähän ikävä arkeen

Viikon kesäloman aikana kierrettiin Suomea – Pori, Yyteri, Raahe, Kalajoki, Nastola, Loviisa. Nukuttiin patjalla, parisängyssä ja ilmapatjalla. Koitettiin saada unta, vaikka helle teki siitä hankalaa. Uitiin enemmän luonnonvesissä kuin minään muuna aikuisuuteni kesänä. Kestittiin mökkivieraita, grillattiin, siivottiin mökkiä ja järjesteltiin. Kuunteltiin äänikirjaa, valvottiin ja ihailtiin Pohjoisen Suomen valoisuutta.

38118933_10212213531274821_5707537208785764352_n.jpg

Loman viimeisinä päivinä, kun oltiin oltu kotoa poissa jo yli viikko, iski ihan odottamaton tunne – jonkinlainen koti-ikävä. Eikä niinkään ikävä kotia paikkana (koska ihan oikeasti haluaisin muuttaa isompaan asuntoon), vaan jonkinlainen ikävä sitä omaa arkielämää. Sitä, kun menee töihin ja ihana työkaveri odottaa jo toimistossa, on käynyt vielä leipomon kautta hakemassa aamupalaa meille molemmille. Sitä, kun näkee töiden jälkeen ystävää kahvilla ja yhtäkkiä huomaakin, että on vierähtänyt jo neljä tuntia. Sitä, kun kotiin mennessä koira ja kissa ovat vastassa. Kun lauantai-aamusin ei enää tarvitsekaan mennä töihin (toisin kuin koko opiskelijaelämän ajan), vaan mies on herännyt aikaisemmin ja keittänyt kahvit valmiiksi, ja niitä sitten juodaan kaikessa rauhassa Hesaria lukien.

Kun tämä ajatus ja tunne viikon lomailun jälkeen hiipi mieleeni, tajusin olevani aivan hitsin hyvässä tilanteessa ja onnekas ihminen. Vuosi sitten, kun päätin luopua opettajan työstäni, en olisi koskaan voinut kuvitellakaan ajattelevani ja tuntevani näin. Silloin töihin meno ahdisti ja stressasi, tuntui puristavana kipuna rintalastassa ja järkyttävänä väsymyksenä. En mitään muuta silloin olisi halunnutkaan, kuin olla lomalla, jatkuvasti. Odotin vain viikonloppuja ja lomia. Koko 2,5 kuukauden kesäloma meni vain uupumuksesta toipumiseen, enkä enää edes muista, mitä koko kesänä tein. Koetin vain elpyä. Nyt taas tuntuu siltä, että viikon lomailun jälkeen olo on jo ihan rento. Niin rento, että ärsytti kun ei ollut lomalla konetta mukana, kun olisi ollut hirveä hinku kirjoittaa blogia. Niin levännyt, että aloin jo pohtia, mitä uusia harrastuksia voisin kokeilla syksyllä. Jokin liikuntaharrastus on hankittava, ja miehen kanssa aiomme mennä yhdessä kokkauskurssille. Virtaa riittää niin, että olen jo googlaillut kiivaasti, missä olisi minkäkinlaista kurssia meneillään.

Vaikka elämäni ei todellakaan ole täydellistä (koska kenenkään ei ole), ovat sen peruspalaset nyt aikamoisen mallillaan. Mikä voisi olla mahtavampaa, kuin se, ettei jatkuvasti odota lomaa tai pakoa arjesta, vaan lyhyen loman jälkeen jo vähän kaipaakin siihen normaaliin päiväjärjestykseen pääsyä. Omaa sänkyä, oikeaa suihkua ja omia pesuaineita, pyykinpesua, omien lempisarjojen katsomista, töihin pyöräilyä ja illallisia ystävien seurassa. 

Sitähän se elämä on varmaan 80 % – tavallista arkea. Siksi arjen pitää olla sellaista, ettei se ahdista. Ei arki tietenkään juhlaa ole, mutta arjen pitää olla kivaa ja elämänmakuista. Sellaista, että siinä viihtyy ja siinä tulee kotoisa olo. Siksi mä olen todella onnellinen, että olen uskaltanut tehdä useitakin ratkaisuja, jotka ovat tuoneet mut tähän pisteeseen. Tie on kyllä ollut pitkä ja karikkoinenkin, mutta kaikki vaiva on kuitenkin ollut tämän arvoista.

Nyt on hyvä.

-Netta

Lue myös:

Ajatuksia työmatkalta – en affirmoinut nykytilannettani, vaan saavutin sen itse

Pitkä työmatka tekee onnettomaksi

En tee 5-vuotissuunnitelmia

Suhteet Oma elämä Työ Ajattelin tänään