Pitkästä aikaa brunssilla – kohteena Sandro Eira
Vielä muutama vuosi sitten yksi parhaita asioita viikonlopuissa oli mielestäni brunssit. Erään ystäväni kanssa meillä oli tapana käydä brunssilla aika useinkin, erityisesti kokeilemassa uusia paikkoja. Viime vuosina olen muitten kiireiden jaloissa kuitenkin jotenkin päässyt ”unohtamaan” koko brunssi-käsitteen. En edes muista milloin olin käynyt viimeksi brunssilla ennen viime viikonloppua! Silloin sain nimittäin perjantaina jostain päähäni, että koska meillä oli tiedossa täysin vapaa viikonloppu, voisi sitä olla kiva viettää pitkästä aikaa brunssin merkeissä. Meillä oli ollut varmaan jo kahden vuoden ajan puheena, että Sandro Eiran brunssia olisi kiva testata, ja nyt päätin että aika on vihdoin koittanut. Niinpä varasin perjantai-iltana meille pöydän brunssille netin kautta ja lauantaina marssimme herkkuja notkuvien pöytien ääreen.
Sandro aloitti alunperin Kalliosta ja laajeni sitten Eiraan, Kampin Kortteliin ja Espoon Tapiolaan. Sandron ruoka on pohjoisafrikkalaista, mutta siinä on myös libanonilaisia, turkkilaisia ja kreikkalaisia vaikutteita. Olen itse käynyt kerran illallisella Sandro Kalliossa ja kerran Sandro Eirassa sekä muutaman kerran lounaalla Kampin Korttelin Sandrossa, ja olen aina tykännyt tosi paljon. Brunssistakin olin kuullut paljon hyvää ja siksi halusin nyt vihdoin päästä testaamaan sitäkin.
Sandron brunssi oli mielestäni tosi runsas. Oli monipuolinen salaattipöytä ja useita erilaisia tahnoja leiville, erilaisia lämpimiä ruokia, hedelmiä ja peräti viittä erilaista kakkua jälkiruoaksi! Lisäksi oli vielä ainakin baklavaa, croissantteja, marenkeja ja juustoja. Alkujuomaksi tarjoiltiin alkoholittomat mimosat ja tarjolla oli myös kahvia ja teetä. Itse olisin ehkä toivonut, että tuoremehua olisi myös ollut vapaasti saatavissa, sillä mimosan lisäksi tarjolla ei ollut muuta kylmää juotavaa kuin vettä.
Sandro Eira on mielestäni tilana tosi kiva. Se on jotenkin viihtyisämpi ja sielukkaampi kuin kauppakeskusympäristössä toimiva Kampin Korttelin Sandro, vaikka sieltä onkin toki hienot näkymät, jos sattuu ikkunapöydän saamaan. Sandro Eira sijaitsee vanhassa rakennuksessa ja kuten blogissa on monesti jo käynytkin ilmi, asuu minussa rakkaus vanhoja rakennuksia kohtaan. Eiran Sandrossa oli ihanat lattiat, rosoiset seinät ja vanhan talon tunnelmaa. Lisäksi heti kulman takaa aukeaa Eiranranta ja Kaivopuisto, joten brunssin jälkeen voi jatkaa matkaa kävelylle merenrantaan. Mikäli siis sattuu enää jaksamaan kävellä – itse olin ainakin aivan totaalisen täynnä brunssin jälkeen enkä jaksanut muuta kuin taapertaa kotiin ja maata sohvalla sulattelemassa ruokia. Mutta joskus lauantaipäivää saa viettää näinkin!
Mielestäni Sandron brunssissa parasta oli ehdottomasti salaattipöytä ja erilaiset ihanat tahnat leiville sekä kakkubuffet. Tosi kivaa vaihtelua perinteisten brunssien karjalanpiirakoille, lihapullille ja prinssinakeille. Mitään perinteisiä brunssijuttuja ei tältä brunssilta löytynytkään, vaan selkeästi eksoottisempia makuja. Itse koen sen ehdottomasti plussana ja kivana vaihteluna, mutta tiedostan senkin, että kaikkien makuun tällainen brunssi ei välttämättä ole.
Brunssin hinta voi myös tuntua suolaiselta – se on 29,90 e. Tosi paljon enemmän, kuin mitä brunsseista joutui maksamaan ”vanhoina hyvinä aikoina”, eli silloin kun esimerkiksi Pacificon brunssi maksoi 10 euroa. Mutta ajat muuttuvat, enkä edes tiedä mikä on keskimääräinen brunssin hinta nykyään (eikä Pacificoakaan ole olemassa enää vuosiin). Kympillä ei varmasti saa enää yhtään mitään, ja Sandron brunssi oli myös todella runsas ja monipuolinen, eikä tarjolla ollut todellakaan mitään pakastimen kautta tulleita känttyjä. Hinta on siis mielestäni ihan oikeutettu, vaikka en itsekään olisi valmis sitä maksamaan joka lauantai. Mutta aina silloin tällöin, pienenä viikonloppu-luksuksena kylläkin.
Brunssi on kiva tapa viettää aikaa yhdessä läheisten kanssa. Kerran juhlin synttäreitäni niin, että menimme isolla kaveriporukalla brunssille. Brunssi on myös kiva paikka treffeille – joko uuden tuttavuuden tai oman puolison kanssa. Itse päätin, että brunsseilla on ehdottomasti alettava taas käymään useammin – ja keksinkin jo pari kivaa paikkaa. Miksi sitä aina unohtaa tehdä sellaisia juttuja, joista niin kovasti tykkää?
Mitkä ovat teidän lempibrunssipaikkoja? Suosituksia otetaan mielellään vastaan!
-Netta
Lisää brunssipostauksia:
Parasta sunnuntaissa: Brunssit (& Block by Dylanin brunssi)
Kurkkua kuristaa. Aivoni eivät ole pysyneet mukana. Alan vasta nyt alitajuisesti hyväksyä ja tajuta sen, että en olekaan enää opiskelija! Opiskelijaelämä jäi taakse ja nyt sopeudutaan työssäkävijän rooliin. Räpiköidään siinä, koska aamuherätykset tuottavat lähes fyysistä kipua enkä ole päättänyt onko toimistotyö minua varten. Tai mikä edes on! Opettajan työ ei ainakaan ollut. Asiat olisivat kuitenkin ihan hyvin juuri näin kuin ne nyt ovat, mutta jokin ulkopuolinen paine saa minut kärvistelemään nahoissani. Omistusasunto, auto, häät, lapset.. Apua.