Kohti uutta arkea

Heippa ruudun sille puolen! <3

Blogi on elänyt pientä hiljaiseloa viime aikoina, sillä olen nauttinut kesälomani viimeisistä hetkistä. Nyt on kuitenkin edessä laskeutuminen takaisin arkeen – tosin, se mitä se käytännön tasolla tarkoittaa, on itse asiassa hieman sumun peitossa – niin kuin meistä monille juuri nyt.

Syksy ja arki ovat tällä kertaa vähän kysymysmerkkiä, sillä tähän syksyyn mahtuu paljon uutta. Minulla oli eilen viimeinen työpäivä vanhassa työpaikassani, sillä vaihdan työpaikkaa ja hyppään ensi maanantaina uusiin ammatillisiin haasteisiin. Odotan tätä erittäin innolla ja mielenkiinnolla, mutta samalla kaikki on siinä mielessä vähän avointa, että kukaan meistä ei tiedä mihin tämä koronatilanne elää, ja millaisia rajoituksia syksyn mittaan otetaan käyttöön.

Tulemmeko taas työskentelemään vain kotoa käsin? Tuleeko maskipakko? Pahimmassa skenaariossa, voisiko meille tulla uusi lockdown? No, itse en kyllä usko, että viimeisimpään tullaan enää menemään, puhtaasti siitä syystä ettei yhteiskunnallamme ole siihen varaa. Kuitenkin, jonkinlaisia rajoituksia tullaan varmasti taas syksyn mittaan näkemään, ja varmasti esimerkiksi etätyö jossain muodossaan tulee olemaan arkipäivää meistä monille.

Toisaalta omalla kohdallani toivon, että ainakin alkuun voimme olla toimistolla, koska uusien asioiden oppiminen on paljon helpompaa, kun joku opettaa niitä face-to-face. Ja kun on ollut etätöissä jo maaliskuusta lähtien, alkaa se kyllä maistua puulta. Eli ehkä jokin sellainen hybridimalli, jossa tehdään vaikka 50 % kotoa ja 50 % toimistolta, voisi myös olla hyvä vaihtoehto tässä kohtaa.

Vaikka kaikki on vähän epävarmaa emmekä kukaan tiedä mitä syksyn mittaan tulee tapahtumaan, pyrin suhtautumaan tulevaan syksyyn hyvillä mielin. Niin kai sitä sanotaan, että asiat, joille ei itse voi tehdä mitään, eivät ole varsinaisesti murehtimisen arvoisia. Noudatan viranomaisten ohjeita ja suosituksia, hyvää hygieniaa ja käytän maalaisjärkeä, eli teen kyllä oman omani. Muu jää sitten niin sanotusti ”herran haltuun”. Yritän tehdä myös positiivisia asioita, jotka tuottavat minulle iloa ja hyvää mieltä. Olen nyt käynyt muutamia kertoja pitkän tauon jälkeen joogassa, ja se on tehnyt tosi hyvää. Syksylle yksi tavoitteeni onkin jälleen koittaa liikkua enemmän ja pitää muutenkin huolta fyysisestä (ja tietysti myös psyykkisestä!) hyvinvoinnistani. Olla murehtimatta liikaa ja koittaa elää tässä hetkessä.

Olipa kyllä ihanaa, kun heinäkuussa oli useita hetkiä, kun pääsi unohtamaan koko koronan. Tilanne oli rauhallisempi ja mediassakin oli paljon tilaa muillekin jutuille. Nyt ollaan siirtymässä kohti mahdollista toista aaltoa, ja uutisointikin on taas kiihtynyt. Joskus omalle hyvinvoinnille on parasta sekin, että vähentää uutisten selailua. Katsoo tv-uutiset kerran päivässä, se riittää.

Minulla on meneillään myös markkinoinnin sivuaineopinnot, ja kunhan uusi työni lähtee rullaamaan, otan myös uusia kursseja työn alle nyt syksyllä. Kyseisissä opinnoissa kivaa on se, että niitä saa suorittaa omaan tahtiin kahden vuoden ajan, ja kaiken voi tehdä etänä netin kautta. Olen päättänyt tehdä opinnot leppoisaan tahtiin, etteivät ne tuota liikaa stressiä töiden ohessa. Kuitenkin myös opintoja mahtuu siis tähän syksyyn, ja oikeastaan niitäkin odotan mielenkiinnolla, sillä haluan päästä oppimaan uusia asioita, joista on myös hyötyä työssäni.

Tästä tuli nyt vähän tällaista tajunnanvirtaa, toivottavasti pysyitte mukana. Ihanaa alkavaa syksyä ja uutta arkea sinne ihan kaikille <3

Puheenaiheet Oma elämä Ajattelin tänään Uutiset ja yhteiskunta

Kesämökin saunaprojekti: panelointi antoi rakennukselle uuden ilmeen

Tänään hypätään taas blogin puolella ”Kesämökin saunaprojekti” -postaussarjan pariin. Tämä postaussarja, kuten koko projektikin, on kestänyt jo vuoden päivät. Mutta uskokaa tai älkää, nyt aletaan vedellä jo aika viimeisiä! Tähän postaussarjaan kuuluvat projektista kertovat aiemmat kirjoitukset Kaikki alkoi purkutöistä, Rakennus suoristettiin, Julkisivu uudistui, Runkorakenteiden täysremontti ja Lattia & viemäröinti.

Noiden aiempien työvaiheiden jälkeen päästiinkin sitten siirtymään vaiheeseen, jossa sauna alkoi oikeasti vihdoin näyttää saunalta ja jo aika valmiilta: panelointiin. Nimenomaan panelointi antoi mielestäni saunalle ilmeen ja hengen, ja tässä vaiheessa tajusin oikeasti, että tästä tulee sauna ja se on jopa ihan pian valmiskin.

Aiemmassa työvaiheessa saunan seinät oli jo folioitu ja niihin oli asennettu rimat tulevaa panelointia varten. Nyt oli siis helppoa ryhtyä itse panelointihommaan.

Löylyhuoneen seinät paneloitiin tavallista leveämmällä, kuusesta valmistetulla hirsipaneelilla. Katto puolestaan panelointiin kuusipaneelilla, joka on profiililtaan pyöristetty. Kuusipaneelissa on hyvä lämmönjohtavuus, eli sen pinta ei kuumene paljon saunassakaan. Paneloinnit tehtiin naulaamalla paineilmanaulaimella. Tämä työvaihe sujui melko nopeasti ja ilman sen kummempia yllätyksiä.

Päätimme jo ennen panelointia, että jätämme saunaan näkymään tuon alkuperäisen 100 vuotta vanhan runkorakennehirren, joka muistuttaa rakennuksen iästä ja tuo persoonallisen ja kauniin lisän saunaan. Paneloinnit kun luonnollisesti näyttävät ihan ”uusilta”, eikä saunan sisätiloissa muuten oikeastaan lainkaan edes arvaisi olevansa todella vanhassa rakennuksessa. Se on kuitenkin tämän rakennuksen erikoisuus, joten mielestämme on tosi kiva, että pystyimme jättämään tuon hirren esiin muistuttamaan asiasta. Ylemmässä kuvassa tulee hyvin esiin myös löylyhuoneen sisätilan muoto, eli saunassa on harjakatto.

Aluksi meillä oli suunnitteilla, että saunastamme tulisi tumman värinen. Kuusipaneelit voisikin kyllä pintakäsitellä tummiksi, mutta kuusen vaalea sävy yhdistettynä tuohon tummaan hirsipalkkiin näyttikin mielestämme aika kivalta. Ja koska saunassamme ei ole sähköjä, toimii vaalea väri ehkä tummaa paremmin. Siksi ainakaan toistaiseksi sauna jäi nyt tällaiseksi vaalean sävyiseksi, mutta toisaalta paneelit voi kyllä käsitellä tummiksi koska tahansa myöhemmin, mikäli siltä tuntuukin.

Pienessä pukuhuoneessamme ekovillan päälle laitettiin paperointi, ja sen jälkeen kahteen seinään asennettiin mäntysormipaneeli. Pukuhuoneen katto paneloitiin samalla paneelilla kuin löylyhuoneen katto.

Vasemmalla olevaan seinään puolestaan jätettiin vanha, 100-vuotias raakalaudoitus, jotta rakennuksen historia pääsisi pukuhuoneessakin esiin. Tuo seinä maalattiin kevyesti valkoisella maalilla, jotta tilaan saatiin vähän vaaleutta ja raikkautta puun sävyjen rinnalle. Seinän pinta jäi kuitenkin kivan rouheaksi ja rosoiseksi, eli siitä kyllä näkee seinän olevan vanha.

Sormipaneloinnin pinta on muuten kivan eläväinen, koska jokainen paneeli on erilainen.

Pukuhuoneen ja löylyhuoneen väliseen oviaukkoon asennettiin tässä vaiheessa myös jo ovenkarmit. Ovi on tee-se-itse -ovi, joten se oli tässä vaiheessa vielä työn alla. Mutta siitä tuli tosi kiva, yksi lempparini tässä tilassa!

Mitäs tykkäsitte paneloinneista? Seuraavaksi kerron teille kevythormin asentamisesta ja meidän kiuasvalinnasta sekä lauteiden rakentamisesta itse. Ja sittenhän aletaankin pian olla jo valmiin lopputuloksen äärellä!

-Netta

Koti Remontointi