Tag: minä

Kun tulen töistä kotiin ja Frida-koira odottaa ovella. Meillä on tapana mennä aina heti kotiintuloni jälkeen hetkeksi sohvalle halimaan. Kun herään lauantaisin aina miestä myöhemmin ja hän on keittänyt valmiiksi kahvit. Juon sen joko Iittalan Taika-mukista tai mukista, jota koristaa Ruotsin kuningasperheen kuva. Kun postilaatikosta kolahtaa aikakauslehti, jonka saapumista on jo vähän ehtinyt odotella. Ensin […]

Kesän aikana on tullut vietettyä aikaa lukuisten eri ihmisten kanssa ja juteltua paljon ihmissuhteista – se on aihe, jota muutenkin itselläni tulee pohdittua aika paljon ja josta olen täällä blogissakin kirjoitellut usein. Olen tehnyt sellaisen havainnon (tai no, ei se varsinaisesti mikään uusi juttu ole), että elämässä on olemassa helppoja ihmisiä ja sitten on puolestaan […]

Rento viikonloppu mökillä. Pidettiin sadetta mökin sisällä ja poltettiin kynttilöitä. Ei sellainen unelmien kesäsää, mutta toisaalta taas juuri sellainen, että voi ilman huonoa omaatuntoa pötkötellä sängyllä villasukat jalassa ja lukea kirjaa. Ystävä kävi mökillä kylässä sunnuntaina, grillattiin ja puhuttiin rehellisesti kaikesta. Sellaisista asioista, joilla on oikeasti merkitystä. Olen tajunnut, miten vähän pidän small talkista. Puhun […]

Otsikko sen jo kertookin – puolet tämän kesän lomistani on nyt ohi ja puolet vielä edessä. Tänä vuonna lomani ovat vähän pätkissä – ensin oli viikko lomaa Italiassa, sitten hetken aikaa töitä, sitten toinen lomaviikko, jolloin olimme Ranskassa ja vähän myös Suomessa. Nyt on edessä kolme viikkoa töitä ja sitten olisi vielä kaksi viikkoa putkeen […]

Mies katsoo jääkiekkoa olohuoneen puolella, joten linnoittauduin itse makuuhuoneeseen tietokoneen (ja kissan) kanssa. Olen ehkä ainoa ihminen Suomessa, jota ei kiinnosta jääkiekko. Ei ole koskaan kiinnostanut, eikä kiinnosta edelleenkään. Edellisen kerran olen katsonut jääkiekko-ottelun silloin, kun Suomi viimeksi voitti maailmanmestaruuden. Ehkäpä tänäänkin hiivin sitten ihan ottelun viime hetkillä miehen seuraksi jos vaikuttaa siltä että Suomi […]

Tapaan nykyään paljon kavereita, tuttuja ja ystäviä lounaalla. Noin tunnin pituisilla lounastreffeillä ehtii syömisen lomassa vaihtamaan peruskuulumiset: miten menee, miten työt, miten kotona, onko lomasuunnitelmia. Kelloa pitää vilkuilla vähän väliä, jottei unohdu liian pitkäksi aikaa pois sorvin äärestä. Koko ajan on pieni kiireen ja hopun tuntu. En ole ihan varma, mitä näistä lounastapaamisista ajattelen. En […]

Kirjoitin blogiin jo kauan sitten postauksen ”Kun ystävyys päättyy”, ja se on edelleen yksi blogini luetuimmista postauksista. Kuvittelisin, että se johtuu siitä, että kyseinen aihe kyllä koskettaa monia ihmisiä, mutta siitä ei ehkä puhuta tai kirjoiteta ihan hirveästi. Ja ymmärrän kyllä sen. Se on niin hirveän vaikea ja henkilökohtainen aihe, joka koskettaa oman itsen lisäksi […]

Sinä omistat kaiken, mitä sinulle on tapahtunut. Kerro tarinasi. Jos ihmiset haluaisivat sinun kirjoittavan heistä lämpimämmin, heidän olisi pitänyt käyttäytyä paremmin. -Anne Lamott Aina välillä sitä miettii, mistä voi blogiin kirjoittaa. Ja samaa mietin nyt, kun olen alkanut kirjoittaa yhtä toista tekstiä, joka on osittain omakohtainen. Mietin, voiko tästä ja tästä kirjoittaa, koska se voi […]

Muistatteko, kun vähän aikaa sitten aloitin ”Elämäni kodit”- postaussarjan, jossa kerron kaikista kodeista, joissa olen elämäni aikana asunut? Postaussarjan ensimmäisen osan voit lukea täältä. Nyt on aika jatkaa kodeista, joissa asuin muutettuani omilleni vanhempieni luota. Kallio 1/2, Helsinki Muutin tähän kotiin siis suoraan vanhempieni luota, yhdessä silloisen poikaystäväni kanssa. Asunnon koko taisi olla muistaakseni 34 […]

Kun kevättä ennen on pitkä ja mieltäsi painava jakso / Niin ota sun lämpimin takki ja huivi, ja halkaise pimeä / Tulen sua vastaan, näet mut kaukaa,tunnistat hattuni / Minua halaat, alat jo palata elävien kirjoihin (Samuli Putro) Koska olen ehkä maailman aamu-unisin ihminen, kuljen yleensä kuuden minuutin matkan ratikalla töihin (hupsua, tiedän!). Tänään ratikkaa […]