… eli miten minusta tuli suorittaja. Yhtenä viime vuoden keskeisimmistä opeista havahduin siihen, ettei koko ajan ole pakko suorittaa, edetä ja saavuttaa. Mutta miten oikeastaan ajauduin tilanteeseen, jossa suorittaminen on ongelma? Olin pienestä pitäen sellainen perinteinen kympin tyttö. On onnea ja etuoikeutta, että sain oppimiseen vaikuttavien geenien (mitä ne lienevätkään) ja ympäristön puolesta (kiitos äiti ja […]

Joulun alla teimme yhden yön reissun Tampereelle hyvän ruoan ja ällösöpön laatuajan perässä. Viikonlopun kohokohdaksi nousi illallinen Ravinteli Huberissa, mutta reissun lyhkäisestä kestosta huolimatta ennätin napata talteen myös pari muuta vinkkiä Mansen minilomaa suunnitteleville: Ravinteli Huber Bongasin Huberin alun perin Suomen Parhaat Ravintolat 2019 -listalta yhdessä muutaman muun tamperelaisen ravintolan kanssa. Kun päätimme lähteä hyvään ruokaan, […]

Vuoden ensimmäisen puolikkaan koosteen löydät täältä! Heinäkuussa Olin koko kuukauden töissä ja salaa odottelin sitä hetkeä, kun leijonanosa suomalaisista palaa lomien jälkeen töihin ja läpsystä vaihtaen karkaan itse lomalaitumille. Vietimme omalla mittapuullani suoranaisen leffakuukauden, kun kävimme katsomassa muutaman viikon sisään kaksi elokuvaa: Midsommarin, joka oli ensimmäinen näkemäni kauhuleffa omaan makuun  makuuni (joskin myös saman ohjaajan […]

Kuluneen vuoden isoimmat opit kokosin yhteen jo eilen, mutta ajattelin palata viimeiseen kahteentoista kuukauteen myös astetta vähemmän korkealentoisella tasolla. On hauskaa kaivella kalenteria ja kuva-arkistoja ja huomata, miten paljon vuoden aikana oikeastaan on tullutkaan tehtyä, nähtyä ja tavattua! Tammikuussa Starttasimme uuden vuoden katselemalla ilotulitusta Thamesin varrella ja yrittämällä syödä  viinirypäleen Big Benin jokaisen kahdentoista lyönnin kohdalla. […]

Vietimme viisipäiväistä joululomaa kaksin –  ensin yhden yön Tampereella ihan vain koska miksei, ja sitten  jouluaattoiltaa lukuun ottamatta loput vapaasta sohvannurkassa kotona. Pitkästä aikaa joulu oli juuri sellainen kuin usein unelmoin: Ei hässäkkää, ei jouluruokaähkyä vaan rauhaa, lepoa sekä aikaa lukemiselle ja ajattelemiselle. Joka syystalvi ennen vuodenvaihdetta alan haaveilla uudesta vuodesta! Kaamoksen keskellä kaipaan valon ja […]

On ollut vaikea kirjoittaa, vaikea aloittaa. En osaa enkä edes uskalla yrittää pukea sanoiksi suurta surua (yhtä suurimmista, jotka elämän aikana kohtaavat),  sanatonta, sanomatonta kaipausta tai ikuista rakkautta. Toisaalta on tuntunut mahdottomalta kertoa muustakaan kuin mitään ei olisi tapahtunut – raapustella arjesta ja elämästä, joka jatkuu sittenkin. Isi ei ole enää täällä, mutta elää sydämessäni aina. Kuva: Gian […]

Hei vain blogi ja tyypit siellä ruudun toisella puolen – edelliskerrasta onkin vierähtänyt hetki. Ehkäpä murran jään (ja tyhjän paperin kammon) kevyesti kuulumisia kertoilemalla! Pieniä palasia ja ajatuksia kuluneelta viikolta, siis: Viime viikonloppuna juhlittiin vanhan opiskelijajärjestöni aktiivien kesken perinteisen akateemisen pöytäjuhlan merkeissä. Neljän vuoden välein järjestettävä juhla oli mitä parhain syy tälläytyä kerrankin ihan kunnolla: […]

Aikainen aamu. 5 AM Clubin kannattajat ja monet muut aikaisen herätyksen nimeen vannovat hehkuttavat  monivaiheista aamurutiiniaan, mutta omalla kohdallani aamujen parasta ajankäyttöä on suunnata suoraan töihin. Parhaina aamuina heräilen vaivatta ennen kuutta ja ehdin toimistolle jo seitsemäksi. Muut aloittelevat työpäiväänsä aikaisintaan kahdeksalta ja useimmat vasta juuri ennen yhdeksää, joten saan kahlata illan aikana kertyneet meilit läpi […]

En ole koskaan… -pelissä usein suoranaista tyrmistystä herättävä klassikkoni on, etten ole koskaan käynyt Tukholmassa. Nyt tilanne viimein muuttuu! Reilu kuukausi kesäloman jälkeen ylitsepääsemättömäksi kohonneen reissukuumeen kourissa yritimme keksiä, mihin pääsisi kohtuuhinnalla ja kannattaisi lähteä ihan vain parin yön minilomalle. Näillä kriteerein melko pikaisesti kohteeksi valikoitui Tukholma, joten alkava viikonloppu kuluu siis Itämeren toisella rannalla! Viikonlopulle ei […]

Tänä vuonna olen miettinyt paljon ystävyyttä. Olen viimein hyväksynyt, ettei kaikkien edes aikuisiällä löydettyjen ystävien ei ole tarkoitus kulkea mukana koko loppuelämää. Ystävyyden päättyminen ei tarkoita epäonnistumista, eikä tee minusta yhtään sen huonompaa ihmistä. Se ei tarkoita välttämättä edes, että olisin ollut surkea ystävä, vaan joidenkin kanssa vaikkapa elämäntilanne ohjaa ensin yhteen ja sitten eri […]