vuonna 2019, osa 1

Kuluneen vuoden isoimmat opit kokosin yhteen jo eilen, mutta ajattelin palata viimeiseen kahteentoista kuukauteen myös astetta vähemmän korkealentoisella tasolla. On hauskaa kaivella kalenteria ja kuva-arkistoja ja huomata, miten paljon vuoden aikana oikeastaan on tullutkaan tehtyä, nähtyä ja tavattua!

Tammikuussa

• Starttasimme uuden vuoden katselemalla ilotulitusta Thamesin varrella ja yrittämällä syödä  viinirypäleen Big Benin jokaisen kahdentoista lyönnin kohdalla. Suosittelen ehdottomasti jokaista kokemaan yhden uudenvuodenaaton Lontoossa ja metsästämään tiketit nimenomaan ilotulituksen viralliselle katselualueelle! Samoin suosittelen u p e a a, baskilaista Eneko-ravintolaa Covent Gardenin laitamilla. Raflasta meille vinkatun espanjalaisen uudenvuoden rypäleperinteen sen sijaan voi skipata (antoivat jopa viinirypäleet lähtiessä mukaan!), sillä yritys on joka tapauksessa tuomittu epäonnistumaan.
• Jatkoimme neljän tähden illallisia ystäväporukalla! Koko vuonna illallisia kertyi kahdeksan, joista kaksi kokkasin itse. Konseptoitu kokoontuminen on osoittautunut vuosien varrella superkäteväksi tavaksi nähdä säännöllisesti, ja kieltämättä on ihanaa päästä kolme kertaa neljästä valmiin pöydän ääreen herkuttelemaan.
• Palasin italian tunneille. Hullua ajatella, että tuolloin italian opiskelua oli takana vasta vajaa puoli vuotta ja nyt jo puolitoista!
• Vietin viikonlopun talvisessa Oulussa. Reissulta ei ole yhtään kuvaa eikä kalenterimerkintää, joten taisimme äidin ja isän kanssa keskittyä yhteiseen, rauhalliseen aikaan kotona.

Helmikuussa

• Teimme miehen kanssa ensimmäisen yhteisen kaukomatkamme, parin viikon Aasian-kierroksen akselilla Singapore-Langkawi-Kuala Lumpur. Radiohiljaisuus blogissa jatkui pitkälle kevääseen, joten tuonkin reissun kuvat ja kuulumiset jäivät jakamatta. Innostuin muisteluista nyt niin, että voisin kirjoitella ja kuvittaa matkasta ihka oman postauksensa!
• 26-vuotispäivääni vietin töissä ja sen jälkeen miehen kokkaaman ylläri-illallisen merkeissä kotona. 26 on ilmeisesti ollut jotenkin vaikea ikä hahmottaa, sillä olen käytännössä koko vuoden epähuomiossa ajatellut ja sanonut olevani 27.
• Loman jälkeen aloitin kuuden viikon jakson pienemmillä viikkotyötunneilla. Tein töitä viikossa kaksi päivää ja uurastin gradun parissa neljä, ja ahkeroinnin myötä valmistuminen alkoi viimein häämöttää. Olen kuullut superihmisistä, jotka taikovat gradun kasaan täyspäivätyönkin ohella, mutta onneksi myönsin lopulta itselleni, etten kuulu tuohon ihmeelliseen joukkoon.
• Kuulin yhden päivän aikana kaksi valtavaa uutista: yhdestä kihlauksesta ja yhdestä vauvasta! Tuosta päivästä tuntuu alkaneen kokonainen uusi elämänvaihe, sillä aiemmin häät ja lapset kuuluivat yksinkertaisesti epämääräiseen, hamaan tulevaisuuteen. Etenkin vauvauutinen liikautti jotain sisälläni, ja vuoden aikana oli ihanaa päästä seuraamaan ystävän odotusta ja sitten pienen vauvan elon ensikuukausia.

Maaliskuussa

• Keskityin gradun kirjoittamiseen käytännössä koko kuukauden ajan. Gradupäivinä lähdin heti aamusta yliopistolle Otaniemeen, hain ärrältä ensimmäisen päivän kahdesta, valtavasta kahvista ja istuin upouuden yliopistorakennuksen tietokoneluokkaan vakiopaikalleni valtavien ikkunoiden ääreen kirjoittamaan. Muistan kahvit, croissantit, yliopiston lounasravintolan ja kevään etenemisen ikkunan takana, mutten varsinaista kirjoittamista tai ajatusprosessia. Siitä huolimatta ”graduvapaani” päättyessä maaliskuun lopussa kasassa oli jo melkein kokonainen akateeminen loppytyö.
• Graduilun ohessa vietin yhden ihanan illan työporukalla orastavaa kevättä juhlien, illallistin pettymykseksi osoittautuneessa Farangissa vaihtokaverin kanssa (aiempi kokemukseni ravintolasta oli päinvastoin täysin positiivinen, joten menköön huonon illan piikkiin), kävin miehen kanssa katsomassa mieleenpainuvan The Green Book -leffan,  Helsingin Sanomien Musta Laatikko -näytöksessä sekä HIFK-Pelicans-lätkämatsissa Nordiksella.

Huhtikuussa

• Kävimme HIFK-Kärpät-ottelussa ja oman joukkueen tappio otti niin koville, että teimme päätöksen jättää parisuhdetta raastavat Helsinki-Oulu-kamppailut jatkossa väliin.
• Vietimme helmikuussa synttärilahjaksi saamani ylläriviikonloppuloman Tallinnassa. Valitsimme ensimmäistä kertaa hotellin sijaan AirBnB:n, ja Viru-keskuksen tornin asunto valtavine, vanhan kaupungin suuntaan avautuvine ikkunoineen osoittautui kerralla nappivalinnaksi.
• Raavin gradun viimeisä rippeitä kasaan täysien työviikkojen ohella, kunnes viimein palautin valmiin tuotoksen kuun lopulla!
• Matkustin Ouluun viettämään keväistä viikonloppua äidin kanssa gradun valmistumisen jälkeen kevein sydämin.
• Juhlistin vappua miehen ja ystäväpariskunnan kanssa pienellä brunssilla meillä kotona. En ole koskaan ollut mikään vapun (tai juhannuksen tai uudenvuodenaaton) ylin ystävä, mutta skumpantäyteinen herkuttelu hyvällä porukalla toimi jopa tällaiselle vapunvihaajalle!

Toukokuussa

• Söin hyvin: Osana synttärilahjaansa vein miehen Shitty Dinnerille Espan kokkikoulun tiloihin. Kävin opiskelukaverin kanssa The Cockissa päivällisellä ja toisen kanssa Storyssa aamiaisella. Äitienpäivänä lounastimme miehen perheen kanssa Casa Largossa.
• Osallistuin pakohuonepeliin ekaa kertaa. Kävimme neljän hengen porukalla suorittamassa Escape Room Helsingin The Great Vanishing Act -huoneen, joka sopi hyvin niin porukan pakohuoneasiantuntijalle kuin ensikertalaisillekin. Pääsimme muuten ulos ihan viime tipassa (ja ehkä muutamien lisävinkkien avulla)!
• Aktivoiduin blogissa piiiiitkän tauon jälkeen.
• Valmistuin kauppatieteiden maisteriksi 17.5.! Äiti ja isä tulivat Oulusta juhlimaan valmistumistani, ja koulun virallisen juhlatilaisuuden herkuttelimme koko porukka Kosmoksessa kolmen ruokalajin kera.
• Juhlistimme valmistumistani ja miehen synttäreitä viikonloppureissulla Turkuun, missä herkuttelimme tunnelmallisessa Smör-ravintolassa.  (Ai miten niin on muitakin tapoja juhlistaa kuin syödä?)

Kesäkuussa

• Vietimme miehen kanssa ensimmästä kesälomapätkää ja lomailimme vajaan viikon verran Itävallan Alpeilla. Alppimatkailun yhdistää usein ensimmäisenä talveen ja lasketteluun, mutta vuoristossa oli paljon nähtävää kesälläkin. Reissun jälkeen vinkkasin parhaista vuoristomaisemista, kirjoitin yllättävän ihanasta Innsbruckista sekä kokosin viisi vinkkiä kesäiselle alppimatkalle Itävaltaan.
• Loman jälkeen aloitin uusvanhassa työssäni – jo vuosien ajalta tutussa toimistossa ja jo edellisen vuoden puolella sijaisuuden merkeissä testaamassani tehtävässä.
• Juhannusta karkasin pakoon Tallinnaan yhdessä miehen ja ystäviensä kanssa. Vanha kaupunki on tullut vuosien varrella koluttua läpeensä, mutta tuolla reissulla tutustuimme paremmin Kalamajan alueeseen, jossa uutta ja kiinnostavaa vielä riittää.
• Kuun viimeisenä viikonloppuna kokoonnuimme lukiokavereiden kanssa Kuopioon. Olemme yrittäneet nähdä koko porukalla vähintään kerran vuodessa, mieluiten puolivuosittain, ja tällä kertaa hyvänä tekosyynä toimi kuopiolaisen ystävän uuden kodin tupaantulijaiset.

Vuoden jälkimmäisen puolikkaan kooste lävähtää eetteriin tiistaina, palaillaan!