Arjen pieniä iloja

Sain Tässä elämä on -blogin kirsikkaiselta haasteen listata arjen pieniä iloja. Ja tietenkin laitan haasteen eteenpäin – arjen pienistä iloista toivon saavani lukea piakkoin Suvi K:n, Ianin ja Anna K:n blogeista 🙂 Nyt kuitenkin oman listani kimppuun!

• Ilonpilkahduksen synkkinä marraskuun aamuina tuo unenpöpperössä sängystä ylös kammennut Poika vaaleanpunaisissa yöhousuissaan. Pojan lempiväri on vaaleanpunainen ( hyvänä kakkosena tulee keltainen) ja se ei sitten ole mikään tyttöjen väri.
• Annan itselleni aamulla aplodit, jos onnistun saamaan kränäisen ja vastaanhangottelevan Pojan päiväkotiin vain hassuttelemalla ja viemällä huomion muualle. Se ei nimittäin ole kovin helppoa. Paljon helpompaa on ryhtyä itsekin huonotuuliseksi ja kiukutella samalla mitalla takaisin. Sekä tietenkin toistaa lausetta Tule nyt kun on jo kiire! Silloin kun oikeasti onnistun olla mainitsematta kiireestä, whuh, se on vuoden äitipalkinto HeidiNK:lle.
• Ja jos nyt vielä yhden kohdan pistän tähän aamu-tematiikkaan, niin ihmisen suurin ilo ja onni: kupillinen kahvia.
• Kun Poika harjoittelee kirjaimia ja keksii: luu niin kuin lumiukko ja äs niin kuin pesukone (Samsung). 
• Tämä ei nyt varsinaisesti ole arjen pieni ilo vaan melko suuri helpotus, kun ensi viikolla on viimeinen tentti. Olen niin iloinen, kun sain kun sainkin kaikki kurssin osa-alueet tehtyä ajoissa. Meinasin luovuttaa jo kun sain suoritusohjeet, mutta tässä sitä ollaan, viittä vaille valmiina. Tuon tentin jälkeen (jos se nyt läpi menis) olen saanut suoritettua markkinoinnin perusopinnot avoimessa, wuhuu!
• Kolme viikkoa töitä ennen lomaa. Kolme viikkoa Dubain lämpöön, uima-altaisiin, mereen ja hervottomiin ostoskeskuksiin.

• Nyt kun talokaupat on saatu maaliin, saadaan alkaa toden teolla suunnittelemaan remontointia ja sisustusta. Vaikka aluksi en meinannut oikein innostua, niin nyt on jo ihan hauska pohtia tapetteja ja erityisesti suunnitella ulkoeteisen, eli mun kesähuoneen, sisustusta <3
• Se, kun joku ystävä, johon ei ole pitkään aikaan ollut yhteydessä, laittaa viestin tai soittaa.
• Talvella mandariinit ja appelsiinit on ihan parhaita. Se tuoksu!

• Uskalsin viime viikon kuulatreeneissä ottaa 20-kiloisen kuulan lyhyisiin sarjoihin! Jos olisin kehdannut, olisin ottanut teille kuvan todisteeksi. (Unohdetaan se seikka, että onnistuin pamauttamaan tolla kuulalla molemmille nilkoilleni.)
• Tulevassa talossa on niin paljon tilaa, että saan sinne oman nyrkkeilysäkin!
• Pian mulla on aikaa taas enemmän blogille ja saan kirjoitella tänne mitä milloinkin mieleen juolahtaa.
• Löysin eilen Pojan unelmoiman kauko-ohjattavan monsteriauton, jonka ostan hälle joululahjaksi. Paljon muuta joululahjoja ei tarvitsekaan hankkia, jes!
• Voin tänä jouluna unohtaa joulusiivoukset, kuuset ja muut ja poimia vain parhaat palat, esim. tortut ja piparit. Nam.

• Sitten vielä yksi arkinen asia, josta pitäisi muistaa iloita joka ikinen päivä: kun saa olla terveenä, kun kaikki perheessä on terveenä. Silloin saa elää sitä ihan tavallista arkea, kun kaikki kulkee samaa rataa. Valitettavasti tuon ilon huomaa usein vasta kun joku sairastuu. Nyt siis olen iloinen siitä, että tänään meillä on kaikki terveinä.

Kiitos kirsikkainen haasteesta!

Kuva, kuva ja kuva.