Viikon (väsyneitä) arkipäiviä


Heippa kaverit!

Ajattelin ensimmäistä kertaa tehdä tällaisen ”viikko mun kanssa” -tyyppisen postauksen kuluneesta viikosta. Pidän itse kyseisistä postauksista todella paljon. Mielestäni on mielenkiintoista lukea ja kuulla tarinoita eri henkilöiden arjesta. Miksi? Koska jokaisen arki on ainutlaatuinen, ei ole kahta samanlaista kertomusta. Kuvauksista saa myös hyviä ajatuksia ja ideoita omaan tekemiseen – mitä voisin itse tehdä edes hetken toisin?

Kuten monessa muussakin asiassa, myös näissä tarinoissa on ”mutta”. Rakastan kyseisiä kertomuksia, mutta usein kyseisten henkilöiden elämäntilanne on niin erilainen, etten kykene samaistumaan heidän rytmiinsä. Työskentelen arkisin  kello 09:00-17:00 ja en ole kertaakaan törmännyt tarinaan, jossa kertojalla olisi vastaava, ns. ”entisaikojen” päivärytmi töiden osalta.Tämä ei tarkoita etteikö näitä olisi – en vain ole itse kyseisiin törmännyt.

Tiedostan etten ole yksin tilanteessani, vaan maailmassa on edelleen paljon ihmisiä joilla on vastaavanlainen aikataulutus elämässään. Mielestäni on hienoa, että kehityksen myötä on luotu erilaisia työpaikkoja, joustavampia työaikoja ja kaiken kaikkiaan vain ”monimuotoisempia” työskentelytapoja. Mutta näin säännöllistä aikataulua noudattavana tulee joskus vain tuskastunut olo, että en minä vain voi tällä hetkellä herätä miten huvittaa. Uravalinnat ovat aina juurikin valintoja – kyllä minäkin voisin herätä kello 10:00 jos oikeasti haluaisin ja tekisin muutoksen. Postauksen tarkoituksena ei ole siis marttyyrina huudella ”voi minua poloista, olen olosuhteiden uhri” vaan kertoa arjesta näin… ”tasaisen” (???) arkityöläisen perspektiivistä. En osaa nyt yhtään avata tässä mitä tarkoitan, mutta ymmärrätte varmaan mitä ajan takaa 🙂

No niin analysoinnista itse asiaan – eli omaan viikkoni. Päätin, että koska en ole törmännyt arkipostaukseen, jossa henkilöllä olisi ysistä viiteen työrytmi, niin kirjoitan itse sellaisen! Kulunut viikkoni on ollut todella tavallinen, paitsi  tavallista väsyneempi huonojen yöunien takia 😀 Mikä on nykyisin harvinaista – nukahdan tänä päivänä normaalisti todella nopeasti. Mutta ehei, en tällä viikolla.

Pohjustuksena: Työskentelen matkailualan myyntitöissä. Työ vaihtelee päivittäin, kuten kaikissa duuneissa, mutta en oman ja muiden yksityisyyden takia avaa alla konkreettisia töitäni tarkasti. Pääsääntöisesti toimistotyötä, jossa isoa roolia näyttelevät tietokone, asiakkaat ja varausjärjestelmät. 

MAANANTAI

Herätys soi 07:05, tosin heräsin jo 05:00. Viime aikoina olen jostain syystä herännyt aamuyöllä, juurikin tuossa aamu viiden kieppeillä. Onko tämä merkki, aika ryhtyä 5am klubilaiseksi?? (Vastaus: Ei ole 😀 En vain jaksa!)

Kierähdän sängystä ylös noin 07:15. Napsautan Huomenta Suomen (nykyisen Uutisaamun) päälle, vitamiinit nassuun, vaatteet päälle, naama ja hiukset kuntoon. Pakkaan urheilukamat kassiin ja olen valmis noin 07:50. Pyörin hetken epämääräisesti vain ympäri asuntoa, kuten jokaikinen aamu. Tarvitsen aamuisin aina hieman joustovaraa, vihaan kiirettä. Lopulta sammutan television, laitan ulkovaatteet päälle ja kuulokkeet korville – kello on 08:10 ja aika suunnata odottamaan bussia.

Bussi on ajallaan ja olen keskustassa noin 08:30. Toimistomme muutti viime viikolla ja nyt olenkin hieman liian ajoissa paikalla. Käyn hakemassa aamupalatarvikkeet eli puurosetit viikolle. Napsautan toimiston valot päälle noin 08:45. Kahvi porisemaan, gourmet (minuutti)puuron lämmitys ja mustikat siihen päälle. Leppoisaa juttelua kollegoiden kanssa viikonlopusta. Normaalisti jaksan puhua enemmän, mutta nyt olen sen verta väsähtänyt etten pysty keskittymään sähköpostien avaamiseen ja juttelemiseen samanaikaisesti. Uppoudun töihin noin 09:00 aikoihin ja siinä meneekin 11:30 asti, jolloin suuntaan lounaalle… takahuoneeseen. Lounarini ovat melkein loppu, vain pari jäljellä loppukuulle. Eilen tehty kanasalaatti kaapista ja ääntä kohti. Käyn myös pyörähtämässä ulkona, podcastia kuunnellen ja palaan takaisin työn äärelle 12:30.

(Kyllä, meillä on tunnin ruokatauko, sillä työpäivämme alkaa jo 08:45 ja päättyy 17:00. Lounastaukoon yhdistetään poikkeuksellisesti myös kahvitauot, toimii paremmin tiimimme kesken kuin kahvitauko keskellä päivää – koskaan ei tiedä ehtiikö kyseistä pitämään)

17:00 on aika sulkea työpaikan ovi ja suunnata pitkästä aikaa spinningiin. Alkuun naureskelen, että heh onpa helppoa. 15 minuutin jälkeen ei enää naurata 😀 Spinningin jälkeen juoksen bussiin ja kohti kotia, jossa heti suihkuun ja ruoanlaiton pariin. Tällä kertaa teen klassisen riisiä ja kanakastiketta setin. Luen hetken ”Vie minut jonnekin” kirjaa, kunnes alamme katselemaan Lostia Viaplaysta. En ole ennen katsonut sarjaa, mutta nyt olen koukussa – menemme jo kaudessa 4.

Unten maille suuntaamme noin 22:00, sekä minä että herra aviomies olemme aivan puhki.

TIISTAI

Aamu sujuu maanantain tapaan, paitsi etten käy ennen töitä kaupassa vaan hyppään bussista aiemmin pois ja kävelen kauempaa töihin. Työpäivä maanantain kaltainen. Ainoa ero on, että pidän lounaan vasta 13:30 enkä voikaan  hälytysjärjestelmän asennuksen vuoksi syödä lounastani takahuoneessa. Suuntaan gourmet-lounaalle K-Marketin salaattibaariin. Kipitän takaisin töihin kello 14:00 palaverin takia. Lähden töistä poikkeuksellisesti 16:00 sporttitunnin ”ansiosta” (kyllä, saamme viikossa käyttää kerran työtunnin urheiluun, love it) ja suuntaan herra aviomiehen kanssa salille. Vuorossa jalkapäivä eli omasta mielestäni paras päivä 😀

Urheilun jälkeen Lidlin kautta hikisenä kotiin. En oikein välitä Lidlistä muuten kuin paistopisteen sämpylöiden takia. Kotona suihkuun, ruokaa ja sohvalle rojahtaminen. Luen ”Vie minut jonnekin”-kirjan loppuun (neljäs kirja jo tänä vuonna!!!!) ja ennen nukkumaanmenoa katsomme rutiininomaisesti Lostia. Sänkyyn suuntaamme jo 21:30 koska olemme (edelleen) aivan puhki.

KESKIVIIKKO

Edelliset päivät loppuivat sanoihin ”aivan puhki” No siis keskiviikkona olen vielä enemmän puhki – siirryin yöllä sohvalle nukkumaan, sillä jos aiempina öinä olen herännyt kello 05:00 niin edeltävänä yönä en meinannut nukahtaa. Olen oppinut paikan vaihdon auttavan parhaiten tilanteissa, kun en saa unta. Aamu sujuu samaa kaavaa kuin aiemmatkin viikot, paitsi että aivot ovat totaalisen jumissa. Töissä on kiirettä ja tuntuu että palapeli hajoaa huonojen yöunien vuoksi – näin ei kuitenkaan käy. Piristystä päivään tuo toisen konttorimme neljän kollegan vierailu toimistossamme. Tauon pidän noin 12:00 ja syön maanantaina tekemäni kana-riisi-setin. Käyn haukkaamassa happea ja palaan näpyttämään. Varaan myös äidille, siskolleni ja itselleni Amsterdamin matkan – veljeni on siellä opiskelemassa tämän kevään ja menemme moikkaamaan häntä maaliskuussa.

Päätin jo aamulla, että kävelen töistä kotiin. Matkaa on noin 5 kilometriä. Päätös osoittautuu erinomaiseksi – auringonlasku on kaunis ja raitis ulkoilma rentouttaa hektisen päivän jälkeen. Aivotkin alkavat toipumaan väsymyksestä. Kotona olen noin 18:00 kieppeillä ja aloitan uuden kirjan lukemisen. Ei varmaan tarvitse edes sanoa, että mitä katsomme illalla iltapalan äärellä… 😀

TORSTAI

Aamu samalla kaavalla, töissä edelleen kiire. Ainoa poikkeus on, että nukuin hieman paremmin! Kiitos jälleen sohvalla nukkumisen. Toinen työkaveri lähti lyhyelle lomalle ja toinen palasi lomalta uudella energialla – aamulla vain naurattaa.  Saamme myös toiselta konttoriltamme vierailevan tähden loppuviikoksi. Ideoimme toimiston ulkoasua, toistaiseksi on varsin kaikuva meininki kalusteiden puutteen vuoksi. Lounaalle suuntaan noin 12:30 ja nautin kyseisen Kauppahallin Rootsissa, joka on ehdoton suosikkini mitä lounaspaikkoihin tulee. Falafelit ja  maustettu riisi ovat maukkaita, mutta kurpitsan chilipitoisuus yllättää – kyllä polttaa! Polttelun jälkeen suuntaan takaisin töihin, näpytinäpyti aina 17:00 asti.

Töiden jälkeen suuntaan kotiin ja lähdemme aikalailla samalla vauhdilla salille. Yläkropan treenaamisen vuoro ja treeni sujuu yllättävän kevyesti. Kaupan kautta kotiin ja kotona kokkailen huomiseksi evääksi Båltseja tomaattikastikkeessa sekä pastaa ja kasviksia. Herra aviomies on nimittänyt Båltsit leipäpalloiksi ja kyllähän se vähän noin on 😀 Illalla jälleen katsomme tiedätte kyllä mitä.

PERJANTAI

Se olisi perjantai! Ja aamu sujuu edelleen samalla kaavalla, silmät ristissä. Edellinen yö sujui vaihteeksi taas huonommin, mutta perjantaina väsymys ei tunnu yhtä pahalta – vapaapäiviä edessä, huomenna voi nukkua. Töissä saa yhä tehdä töitä (yllättyneitä = 0), lounaaksi syön eilen kokkailemani Båltsit.

Töiden jälkeen en suuntaa kotiin, vaan Finnkinolle. Menen kahden ystäväni kanssa elokuviin katsomaan suomalaisen Teräsleidit-elokuvan ja ennen tätä käymme teellä juttelemassa kuulumisia. Ystävien näkeminen piristää väsynyttä mieltä, mutta elokuva oli suoraan sanottuna omasta mielestäni huono. Yleisesti ottaen Suomi-elokuvat harvoin osuvat omaan sydämeeni – teemana tuntuvat usein olevan alkoholi, alastomuus ja seksi. Tässäkin elokuvassa olisi ollut aineksia syvällisempään kokonaisuuteen. Mutta näkemys on aina katsojan, toiset pitävät ja toiset eivät.

Leffan jälkeen tapaamme toiset puoliskomme ”yksillä”. Käyn herra aviomiehen kanssa ennen kotiin lähtöä ostamassa tarvikkeita lauantain brunssia varten. Brunssi on osa kuukausittaista ”treffipäiväämme”, jonka päätimme palauttaa takaisin eloon tauon jälkeen. Kotona olemme noin 22:30. Tuijottelemme hetken Brits Awardseja – rakastan vastaavanlaisia musiikkitapahtumia! Harmikseni olen aivan puhki (viikon teema) ja nukkumaan suuntaamme 23:30. Normaalisti olisin halunnut katsoa loppuun asti.

(Psst… Alla kuva brunssituotoksesta. Ei ehkä esteettisin kuva mutta menkööt. Treffipäivä näin sunnuntaina jo ohi, eilinen oli kiva päivä ruoan ja hohtominigolfin parissa. Tosin sää oli mielenkiintoinen, ”pikkuinen” myrsky…)

Että sellaiselta näyttivät omat päiväni viime viikolla maanantaista perjantaihin! Ja huomenna arki jatkuu – toivottavasti hieman pirteämmissä tunnelmissa, tämä viikko oli aikamoista zombi-meininkiä. Postaukseen kuvia laittaessani muuten ihmettelin, että mistä nuo peilikuvien hymyt oikein tulevat, rehellisesti sanottuna ei aamuisin hirmuisesti naurattanut 😀 Kaikki yllä olevat kuvat siis viime viikolta ja aina samalta päivältä kuin mistä kertomus on! Perjantai tyhjää täynnä haha.

Rentouttavaa sunnuntaita sekä tsemppiä ensi viikkoon! <3 

xx Krista

PS. Vaikka joskus väsyttää niin muista – tänään on loistava päivä olla juuri sinä. Myös väsyneinä päivinä vaikka ei siltä tunnu.

LUE MYÖS:
Perjantain ilon aiheita
Viikon valitusvirsi (jotta ensi viikko olisi parempi)
Onnellisuudesta ja oravanpyöristä

Kommentit (2)
  1. vilhelmiina hellstén
    24.2.2020, 11:47

    Hassua mutta mä vähän ajattelinkin, että sä työskentelet matkailu-alalla! Mä oon myös koulutukseltani matkailuvirkailija, siks ehkä tämmöinen menojalkainen (:D), mut jee, ihana sinä <3

    Superia uutta viikkoa Turkuun!! <3

    1. Haha sielläpä siellä, toinen toisensa tuntee 😉
      Mulla matkailualan restonomin paperit, tosin työskentelin valmistumisen jälkeen vielä reilun vuoden muodin parissa. Sitä sitten vain ajautui oman alan töihin, menojalkaisena 😂🙏

      Ihanuus huippua viikkoa sullekin ❤❤

Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *