Pekka Vanhanen 6, Katju Aro 0

DAF45AD1-A42B-4690-8AD2-7801119B9F23.png

Verenpaineet nousi tänään kanssasi Pekka Vanhanen, kun katsoin Yle Areenasta perjantaina 8.12 näytetyn Perjantai-ohjelman. Siinä käsiteltiin tittidii; Feminismiä

Myös Feministisen puolueen puheenjohtajan Katju Aron syke oli haastattelun aikana  niin korkea, että näin kaulavaltimon tykyttävän. Syy lienee se, että Vanhanen tykitti tutkittuja faktoja ja Aro ei osannut vastata niihin. Tai sitten aihe meni vain tunteisiin. Sinänsä huono jos on töissä politiikassa. No joo, joka tapauksessa Aron Katju käytännössä pyörsi suurimman osan kysymyksistä ja esitti vasta-argumenttina suorastaan virheellistä tietoa. Intellektuallisesti keskustelu oli todella tylsä. 

169dbe80-5de2-47f3-8d80-bffbdcaf4d2f.jpeg

Millä tavalla Aro sitten näkee ympärillään epätasa-arvoa? Hän puhui rakenteista ja historiasta. Kyllä, historiassa feminismillä on ollut paikkansa. Naisilta on puuttunut monen muun oikeuden ohella mm. äänioikeus. Rakenteet? Voimmeko todella puhua sorretuista naisista ja vääristä rakenteista maassa, jossa vielä viime kaudella istui naispresidentti? 

Palkkaerot nousivat myös Aro vähän säälittävälle yritykselle puhua jonkun epätasa-arvon puolesta. Aron suurin huoli oli, että palkkaneuvottelut menevät naisilta puihin eikä ”kaikki pääse niihin kokoushuoneisiin”. Kiitos kuitenkin Katleena Kortesuo – ”oikeistofeministi”; joka toit jotain tolkkua keskusteluun. Kuten sanoit, kaikki eivät todella kuulu, halua tai ole kykeneviä kokoushuoneisiin. Ja hyvä niin. Mietin, olenko naisena epäonnistunut jos en istu siellä kokoushuoneessa vaan hoidan mieluummin kotona lapsia? 

Ja pitäisikö tästä kaikesta syyttää nyt miehiä vai naisia? Kun todistetusti naiset ovat surkeita palkkaneuvotteluissa, ehkä femistinen puolue voisi sparrata naisia tässä asiassa?  Ja keskittyä vähemmän vaikka niihin kuukautisiin ja karvankasvuun. 

Rosa Meriläinen sen sijaan yllätti ja sanoi fiksusti Me too- kampanjasta puhuttaessa, että yksittäisten julkkisten ajojahti ja asettaminen tikun nokkaan ei ole kampanjan tavoite. No, siltä se mediassa on valitettavasti vaikuttanut. Ja veikkaan että iso osa feministeistä juhlii tätä keskiaikaiselta tuntuvaa kivitystä. Kun uhri löytyy, se raahataan julkiselle torille naurettavaksi ja piestäväksi. Ihmisarvosta viis. En nyt mene tähän tarkemmin, mutta minua lukeneethan tietää etten tietenkään hyväksy ahdistelua missään muodossa. 

En vain liiaksi korostaa, että ajan tasa-arvoa ja olen oikeasti ihan normaali, ajatteleva nuori nainen.  Hämmästelen vain,  että feministisen puoleen puheenjohtajan argumentit ontuivat noin pahasti. Hämmästelen sitäkin enemmän, että niiden takana on huikeaa kannatusta.

Me elämme tasa-arvoisessa Suomessa ja me jokainen rakennamme oman on urapolkumme itse. ”Rakenteita” on jotenkin vastuutonta syyttää. Sitä voi toki kehitellä pelin patriarkaalisesta pahasta yhteiskunnasta ja elää siinä.. tai sitten pistää kaikki vaan erityisherkän luonteen piikkiin? No, feminismi lienee kuitenkin coolimpi syy. Öö.. Paha vitsi? Kai se oli tarkoituskin..  😉 Rento-feministithän nyt onneksi osaavat nauraa vitsille. 

Hyvää viikonvaihdetta kaikille feministeille ja ei-feministeille <3

 

 

 

 

Puheenaiheet Ajattelin tänään Uutiset ja yhteiskunta

Apua, miehet valtaavat kasvuyritysalan!

Energiateollisuuden johtaja Jukka Leskelä ja Sitran asiantuntija Merja Rehn löivät (viisaat?) päänsä yhteen ja julkaisivat kolumnin, jonka huoli oli miesvaltainen kasvuyritysala. Energia-ala muuttuu enemmän palvelualaksi ja uusia innovaatioita tarvitaan. Kuulinko sanan palvelu? Naiset jonoon!

eaa41589-16e2-4c8f-965a-296f9f3833f4.jpeg

Onhan nyt ristiriitaista, että kirjoittajat spekuloivat (käytän tätä sanaa koska ”toteaminen” alleviivaisi asian totuudenmukaisuutta), että tyttöjä edelleen ohjataan naisvaltaisille aloille, mutta samalla kirjoittajat asettavat palvelupainotteisuuden houkuttimeksi naisyrittäjille?  Ihmettelivätpä he myös naisten vähäistä osuutta yrityksissä jotka keskittyvät ”kotiin, hyvinvointiin ja ruokaan”. Hah! Tämän jokseenkin sekavan viestin luojat voisivat näin alkuun miettiä sitä vaihtoehtoa, että kenties alasta riippumatta, naiset yleisesti eivät vain ole niin kiinnostuneita yrittämään? Kansantaloudellisesti ikävää? Kyllä. Naissukupuolelle ikävää? Väitän, että Ei.

Tässä spekulaation tulvassa on hyvä pysähtyä miettimään, ohjaako yhteiskunta todella meitä tyttöparkoja aloille joihin emme halua? Olen itse kasvanut rasavillinä poikatyttönä; kavereina poikia, leluina autoja ja lempivärinä sininen. Yritän muistella, koinko asian vaikeaksi? Yrittikö joku ohjailla minua ja siitä alistuneena muutinkin kiinnostusteni suuntaa?

Esimerkki: sain viisivuotiaana lahjaksi vaaleanpunaisen hiustenkuivaajan. Tein siitä leikkipyssyn ja olin lahjasta haltioissani. En sadatellut lahjanantajaa ja ajatellut hänen olevan seksistinen. Lahja ei myöskään tehnyt minusta kampaajaa (he he) vaan ekonomistin. Pointti: haemme kuumeisesti syyllistä kulttuuristamme ja opetusmalleistamme, jotta tämä kansantaloudellinen yrittäjyysongelma ratkeaisi.

Miksi useampia naisia ei kiinnosta kasvuyrittäjyys eikä STEM? Syy tuskin liittyy siihen että päiväkodissa on tungettu käteen barbi tai koulussa puhuteltu hempeämmällä äänensävyllä. Tätä(kään) ei varmaan saisi sanoa ääneen, mutta kasvuyrittäjyyshän on suoraan aikaa pois perheeltä ja lapsilta ja moni nainen ei yksinkertaisesti ole valmis tähän uhraukseen. Lasten kannalta ihan kiva. Itse kamppailen paraikaa tämän ajatuksen kanssa. 

b2abdf61-5f9d-47a5-a865-05bd8ae24657.jpeg

Anyway, huolestuttavaa minusta tässä on vielä se mahdollisuus, että Sitra ryhtyy rahoittamaan yritysprojekteja vain siksi että hakijatiimi on naisvoittoinen. Tässä pakotetun tasa-arvon nälässä jalkoihin jäävät hyvät projektit jotka faktisesti voisivat olla parhaita, mutta jotka jäävät valitsematta koska rinnalla kilpailee naistiimi. 

Lopuksi vielä omakohtainen kokemus; olen itse hakenut Tekesiltä rahoitusta ja pyrkinyt kasvuyrittäjäksi. Kieltävä vastaus tuli ja syynä oli, ettei projektilla ollut riittävästi uutuusarvoa. Kiristelin hampaita, mutta hyväksyin että kenties mukana oli paljon parempia projekteja. Ja hyvä jos valtion rahat suunnattiin niihin eikä minuun vain siksi, että valtio kipeästi tarvitsee tilastoihin lisää naisyrittäjiä. Antakaa siis meidän halukkaiden naisten siis kilpailla samassa sarjassa muiden kanssa. Ei kiintiöitä. Kilpailu ja talous  (sekä veronmaksajat) kiittävät. 

Näillä aatteilla alkavaan viikkoon 🙂 Pistäkäähän omia ajatuksia kehiin! 

Puheenaiheet Ajattelin tänään Uutiset ja yhteiskunta