Vaikka olen oppinut rakastamaan kesää kipeästi, tuo alkusyksy minulle mielenrauhan. Syksyisin on lupa olla arkinen ja harmaa, uppoutua velvollisuuksiin ja pukeutua tylsästi. Saa syödä pullaa miettimättä kiloja ja jättää lenkin väliin vedoten sateeseen ja väsymykseen. Sosiaalinen media täyttyy politiikasta, ei ihmisten lomakuvista. Ei tarvitse elää nopeammin, saa juurtua maahan. Kaupungin hiljalleen herätessä poljen töihin, pysähdyn hetkeksi sillalle ihailemaan […]

Olen ollut kuukauden töissä. En ole varma, onko se hyvä juttu vai ehdoton virhe. On tehnyt hyvää saada selkeä päivärytmi ja olla olemassa kodin ulkopuolella. On tehnyt hyvää saada positiivista palautetta. Ajatukseni ovat siirtyneet valoa kohti, kun koen pärjääväni ja tulevaisuuteen on taas helpompi uskoa. Mutta vauva. Päivät vilkuilen kelloa ja piehtaroin syyllisyydessä. Googletan eroahdistuksesta […]

Tove Janssonin tytär haastoi minut tähän pienten blogien boostaus- haasteeseen. Nää oli ehkä parhaimmat kysymykset, mihin oon tätä haastetta seuraillessani törmänyt. Enemmittä puheitta: 1. Kenen haluaisit lukevan blogiasi ja miksi? Mulla on vain yksi äitikaveri, ja sekin on mun oma sisko… Kaikki muut +/- 30 -kaverini elävät villiä matkustelun ja tinderin elävöittämää elämää, eikä niitä […]

Viimepostauksessa viittasin ajatukseen siitä, että äitiys määritellään poissaolona jostain. Nyt se tuntuu omassa elämässäni kovin konkreettiselta: on pieni lapsi, työt ja opiskelu, jotka kaikki syövät toisiaan. Miten onkaan niin, että ennen elämä liukui sulavasti paikasta toiseen, kunhan itse olin sen keskiössä.  Etsin osa-aikatöitä, mutta sainkin kokopäiväisen. Taloudellisista syistä en uskaltanut kieltäytyä, ja onhan rahan puute […]

Olen etsinyt väliaikaista työpaikkaa opintojeni loppuajaksi, ja käynyt parissa työhaastattelussa viikon sisällä. Olen ilmeisesti elänyt suuressa feministisessä kuplassa, sillä olen todella hämmentynyt äitiyteni avoimesta problematisoinnista. Rivien välistä kuultaa ihmetys siitä, miksen ole kotona lapsen kanssa. Olen kysyttäessä kertonut, että lapsen isä on isyyslomalla ja vakuutellut hänen jäävän kotiin myös sen päätyttyä. Lastaan hoitava mies: mikä […]

Asioita, jotka saavat erään muijan sydämen väpättämään villisti: Päivästä toiseen jaksaa naurattaa, että hemmo näyttää ihan barokkikerubilta. Huonolla tukalla. Illat, jolloin lauletaan kaikki kolme Freddie Mercuryn tahtiin teatraalisesti tanssien. No, hemmo ei juuri tanssi, mutta laulaa kyllä mielellään. Eilen illalla teimme iltakävelyn naapuritalon ohitse, jossa joku kuuntelee klassista musiikkia täysillä 24/7. Hemmo innostui kovasti oopperalaulannasta […]

Yhdeksi lastenkasvatuksen mysteeriksi minulle on jäänyt neuvolan kauravelli- ja perunakiima. Tuntuu kärjistetysti siltä, että on hyve, mikäli lapsi oppii syömään mahdollisimman mautonta ruokaa. Ruokakeskustelut neuvolassa menevät aina osapuilleen näin: Neuvola: No mites ruoka, maistuuko pottu ja kauravellit on aloitettu? Minä: Joo, hän on tosi kaikkiruokainen, tänään herkutteli kirsikkatomaateilla ja kesäkurpitsalla ja… Neuvola: Hyvä, laitan tänne, […]

Viimeaikoina olen katsonut haikeana raskaana olevia naisia. Kuinka kauniilta he näyttävät kohoavine vatsoineen, jotka ovat sisällä kasvavalle taimenelle kokonainen kosmos. Muistan, kuinka raskaana ollessani ajatukseni kiersivät jatkuvasti sisällä kasvavassa elämässä. Kuinka yritin pitää ilmeen peruskukemilla kirjastossa, kun pallomahan sisällä lapsi diskosi puolelta toiselle. Muistan tämän paitsi taianomaisena, myös yksinäisenä aikana. Niinä kuukausina kukaan ei jakanut […]

Ennen lasta en ymmärtänyt imetyksestä käytävää keskustelua. Olin vakaasti sitä mieltä, että imetys tapahtuu vauvan maatessa hiljaa paikallaan ja imiessä rintaa, mistä syystä vauva on myös todella helppo syöttää suojan alla julkisella paikalla. Imetys ei tietenkään ole koskaan sotkuista. Maidon pumppaaminen ja vauvan syöttäminen tuttipullosta käy täydellisen ongelmitta, mistä syystä voin jatkaa menojani kuten ennenkin. […]

  Vaikka kurjuuden kuolettamista kirjoituksistani voisi niin päätellä, otsikko ei ole sarkasmia. Tein tällaisen positiivisen huomion eilen ja hämmästyin siitä itsekin. Poikaystävä on ollut tämän viikon matkoilla. Viimeisen puolentoista kuukauden ajan hän on ollut kotona lomalla, ja passivoinut minut siihen pisteeseen, että koen soseiden syöttämiseenkin tarvittavan kaksi aikuista. Uskaliaana marttyyrisotilaana toivotin hänelle hyvää matkaa, ja mietin mikä […]