Toimiva keho läpi elämän?
Toiveenani on vaikuttaa elämäntapavalinnoillani niin, että kehoni toimii läpi elämän.
Paitsi turhamaisuus (oh, vanity!), on valitsemani liikkuvan elämäntavan tarkoituksena, että keho toimii vanhuudessakin. Harrastan joogaa ja Alexander-tekniikkaa, jotta ruoto suoristuu sekä pysyy suorassa ja punttien nostelua, koska tässä iässä lihasmassa alkaa jo vähentyä.
Let´s face it: Kehoni kuitenkin rappeutuu koko ajan. Jos nukun väärässä asennossa, niska on solmussa koko seuraavan päivän. Yhtenä päivänä aivastin ja selkä meni jumiin.
Olen tällä hetkellä kremppoja lukuun ottamatta paremmassa fyysisessä kunnossa kuin kolmikymppisenä. Lisäksi tämä vanha karstakeuhko lopetti tupakanpolton muutamia vuosia sitten, mikä on parantanut hapenottokykyäni. Olen kiitollinen toimivasta kehostani.
Olen surukseni sen mallinen, että ylimääräiset kilot näkyvät kasvoissa ja vatsassa. (Olisipa tisseissä, mutta no such luck!) Tässä painossa missä nyt olen, kiloja ei kasvoissa enää ole – ongelma-alueeni on vatsa. Haaveilen litteästä vatsasta, mikä minulla oli ennen kolmikymppisiä. Se vaatisi kuitenkin niin kurinalaista ruokavaliota, etten ole siihen valmis. Rakastan pizzaa, pastaa ja pullaa. Tämä kolmen P:n epäpyhä yhdistelmä onkin nykyisten muotojeni salaisuus. Entisenä kalorien kyttääjänä tiedän kuitenkin summittain paljonko syön ja paljonko kulutan.
Koska kevään bootcamp ei toteutunut aikatauluhaasteiden vuoksi, päädyin hintaa kipuiltuani kuitenkin ostamaan personal trainerin yksilöohjausta. (Onhan se todella kallista, mutta mielestäni sen arvoista!) Tarkoituksena on käydä kerran viikossa tällaisessa ohjatussa treenissä, siihen päälle muutaman kerran viikossa joogassa ja kerran, pari nostelemassa painoja. (Just call me gym rat!) Tähän päälle sitten vielä puolison kanssa toteutetut kävelylenkit. Ja opinnäytetyökin pitäisi saada tänä keväänä vielä valmiiksi, töihin palaan heinäkuussa.
Pt:n ohjauksella tehty treeni oli niin rankka, että viime tiistain tapaamisen jälkeen kipuilin koko loppuviikon. Perehdyin siis palautumisjuomiin, kunnes veljeni tiesi kertoa, että tutkimustulosten mukaan yhtä tehokasta on treenin jälkeen juotu maitokaakao. Pitänee siis lisätä sitä ostoslistalle. Tosin olen vieroittanut itseni lehmänmaidon juomisesta ja maito maistuu tällä hetkellä todella hassulta, joten katsotaan. Tähän mennessä olen käyttänyt jonkinlaisena palautumisjuoman korvikkeena kookosvettä.
Kirjoitan tätä nyt vappuaattona, ja tarkoitukseni ei tosiaankaan ole kieltäytyä mistään vapun herkuista. Vappu tosiaan sujuu tällä kertaa hiljaiselossa, koska kirjoitan opinnäytetyötäni. Nuoruuden vaput olivat kyllä ihania, kun koko maailma oli täynnä mahdollisuuksia. Enää semmoiseen juhlimiseen en kuitenkaan pysty. Juomahaluja hillitsee sekin, että seuraava pt-tapaaminen on sovittu vapunpäivää seuraavalle maanantaille.
Aino Elina
Kuvat omista arkistoista ja Unsplash.
Auta Ukrainan sodan uhreja – katso kooste avustuskohteista tästä: https://linktr.ee/apuaukrainaan
