Suomen ylikulutuspäivää vietettiin tänä vuonna jo 31.3. Jos kaikki kuluttaisivat kuin suomalaiset, tarvitsisimme neljä maapalloa. Päivä tulee joka vuosi aina vain entistä aikaisemmin.

Mikä sitten on maailman ylikulutuspäivä? Se on se laskennallinen päivä, jolloin ihmisten ekologinen jalanjälki ylittää maapallon kyvyn tuottaa uusiutuvia luonnonvaroja ja käsitellä fossiilisten polttoaineiden käytön aiheuttamia kasvihuonekaasupäästöjä. Koko maailman ylikulutuspäivä on Suomen WWF:n mukaan viime vuosina ollut heinä-elokuun vaihteessa. Kuitenkin Global Footprint Networkin kehittämää ekologisen jalanjäljen mittaria, johon päivä pohjaa, on kritisoitu. BIOS tutkimusyksikön Ville Lähde kirjoittaa jo 2018, että ajatus siitä, että vasta elokuun alussa ihmiskunta on elänyt yli ekologisten reunaehtojen, ei kuvaa todellisuutta. Olisikin Lähteen mielestä parempaa joko sanoa, että ylikulutuspäivä oli vuosikausia sitten. Tai tunnustaa, että koska elintärkeät ekologiset järjestelmät vaurioituvat ympäri maailman, luonnonvaroja käytetään kiihtyvällä tahdilla, väestö kasvaa ja ilmastonmuutos etenee, ylikulutuspäivä on joka päivä.

Suomessa ylikulutus näkyy metsäluonnon köyhtymisenä, uhanalaisina kalakantoina ja arvokkaiden luontotyyppien vähenemisenä. Nämä ovat kuitenkin pieniä verrattuna siihen, miten ylikulutuksen haitat näkyvät muualla maailmassa äärimmäisinä olosuhteina, kuten fossiilisten polttoaineiden käytön aiheuttamana ilmaston lämpenemisenä, joka tuo muassaan lämpöaaltoja ja metsäpaloja, hikipajojen tuottamien saasteiden pilaamana juomavetenä (puhumattakaan työpajojen työskentelyolosuhteista) ja arktisen alueen sulamisena.

Miten sinä voit sitten vaikuttaa? Hillitse kulutustasi: Sitran mukaan lähes 70 % Suomen kasvihuonekaasupäästöistä aiheutuu kotitalouksien kulutuksesta, jotka koostuvat asumisesta, liikkumisesta, ruoasta ja muista tavaroista ja palveluista.  Loput yli 30 % syntyivät julkisesta kulutuksesta ja investoinneista.

Kotitalouksien kulutusvalinnoilla on merkitystä. Vähähiilistä kulutusta voidaan Sitran mukaan vauhdittaa esimerkiksi liiketoimintamallien muutoksilla (kuten kulutuksen siirtyminen tuotteista palveluihin) ja tiedolla ohjaamisella (kuten ympäristömerkit). Myös julkinen ohjaus vaikuttaa tuotekehitykseen (kuten siirtyminen hehkulampuista energiansäästölamppuihin.)

Tarvitsemme niin tiedolla ohjausta, julkista ohjausta ja päätöksentekoa, lainsäädäntöä kuin henkilökohtaisiakin päätöksiä, jotta Pariisin ilmastosopimuksen tavoite saavutettaisiin ja maapallon keskilämpötilan nousu rajattaisiin 1,5 asteeseen. Keskimääräisen hiilijalanjäljen tulisi sen vuoksi laskea 2,5 tonniin vuoteen 2030 mennessä.  Tällä hetkellä Suomessa asukkaan hiilijalanjäljen keskiarvo on 10,4 tonnia vuodessa.

Sitran sivuilta löytynyt hiilijalanjälkilaskuri tunnetaan nyt elämäntapatestinä, jolla voit selvittää, kuinka ekologisia elämäntapasi ovat.

Nyt on jo kiire, koska kuten Lähde kirjoitti: ylikulutuspäivä on joka päivä.

Aino Elina

Kuvat Unsplash.

Auta Ukrainan sodan uhreja – katso kooste avustuskohteista tästä: https://linktr.ee/apuaukrainaan

PS: Vaatteiden ostolakkoa nyt takana 10 viikkoa. Jos pysyn tässä elopainossa ja ruumiinrakenteessa, tulen nykyisilläni vaatteillani toimeen vuosikausia, ellen sitten lähes koko elämääni. Samalla pohdin sitä, miten kulutusyhteiskunta on saanut meidät riippuvaisiksi siitä, että kaipaamme kotiimme tai vaatekaappiimme jatkuvasti jotain uutta – aivan kuin se, mitä meillä jo on, ei täyttäisi tarpeitamme. Nettishoppailu on yhtä dopamiinipiikkiä toisen jälkeen, mutta kun tavarat sitten saapuvat kotiisi, et jaksa niistä enää innostua. Joten ostat uutta. Ainakin tämä tauko on saanut minut näkemään asian siten, että jos vielä uusia vaatteita ostan, tapahtuu se vaatekaupassa, jossa harkitsen pitkään valintaani.