Näyttelysuosituksia Helsingissä: Weckström Didrichsenillä ja Hällfors-Sipilän taiteilijapariskunta HAMissa

Olen nähnyt Björn Weckströmin myyttitutkielmia edellisen kerran Retretissä noin 10-vuotiaana, mutta kyllä ne säväyttivät näin keski-ikäisenäkin.

Suurimman osan museoista ovet avaava Museokortti on kerrassaan oiva keksintö. Vaikka vastustankin Black Fridayn kulutusjuhlaa, tartuin oitis mahdollisuuteen uusia kortti etuhintaan.

Björn Weckström (s 1935) näyttely Didrichsenin taidemuseossa oli to do -listallani heti avauduttuaan. Olen edellisen kerran nähnyt Weckströmin pronssiveistoksia 80-luvulla Retretissä, jolloin ne tekivät minuun suuren vaikutuksen. Ostin tuosta Retretin näyttelystä vielä hevosaiheisen pronssiveistoksen julisteen (hevostyttöna tottakai), joka roikkui seinälläni kunnes se meni rikki, ja äiti heitti sen roskiin.

Stereofoninen uni -patsas vuodelta 1988.
Stereofoninen uni -patsas vuodelta 1988.

Ihminen, kone ja koru -näyttely oli todella katsomisen arvoinen. Antiikin mytologiasta lainaavat pronssiveistokset saivat miettimään ihmisen ja inhimillisyyden merkitystä yhä teknologisemmaksi muuttuvassa maailmassa.

Kehykseen neljästä raajastaan ripustettu päätön pronssihahmo, jonka sisäelimet ovat näkyvillä.
Weckströmin Prometheuksen (1986) sisuksissa versoo oliivipuu.

Näyttelytilan alakerrasta löytyvät akryylikuutioihin upotetut fantasiamaailmat, jotka luottavat toiston voimaan. Kuutiot heräsivät eloon eri puolilta tutkittuna ja oivaltava musiikki viimeisteli elämyksen. Nämä täytyy ehdottomasti nähdä itse, koska mikään kuva ei tee näille teoksille oikeutta.

Akryyliin upotettuja hopeakappaleita sinisessä valaistuksessa.
Armeija, 1972.
Akryyliin upotettu metallinpalanen.
Itävä, 1972.

Alakerrasta löytyy myös näyttely Weckströmin suunnittelemista koruista. Esillä oli useita Lapponia korun koruja, joista tunnetuimmat ovat varmasti Star Warsista tutut kaulakoru Planetaariset laaksot ja rannerengas Darinan koru. Ja jos pätäkkää riittää, voi itsellensä ostaa nämä kulttikorut museon kaupasta.

Näyttelyn kyltti HAMissa.
Taiteilijapariskunnan yhteisnäyttely on avoinna 14.8.2022 saakka.

Matkamme jatkui kohti Helsingin keskustaa, mutta koska pöytävaraukseen oli vielä aikaa, päädyimme pistäytymään HAMin taiteilijapariskunta Sulho Sipilän (1895–1949) ja Greta Hällfors-Sipilän (1899–1974) yhteysnäyttelyssä. (Tässä on juuri Museokortin vahvuus: voit pistäytyä katsomassa museossa vain tietyn näyttelyn tai tietyt teokset, ja palata myöhemmin katsomaan muut näyttelyt). Pariskunta innostui kovin aina löytäessään uuden ilmaisutyylin maalaustaiteessa, joten näyttely oli eri tyylien juhlaa.

Gretan omakuva.
Gretan omakuvassa Tiva vuodelta 1917 on suorastaan kubismin(?) henkeä.

Lisäksi yhdessä asuneiden taiteilijoiden teoksia on ollut jälkikäteen ilman signeerausta vaikea erottaa toisistaan, joten näyttelystä löytyi useita töitä, joissa teoksen arvioitiin kuuluneen toisen maalaamiin.

Kaupunkimaisema ateljeen ikkunasta.
Gretan teos Tehtaankatu satamaan päin vuodelta 1937. Molemmat maalasivat paljon kaupunkimaisemia.

Alun perinhän suurta osaa teoksista oli arveltu Sulhon eli lempinimeltään Hallen tekemiksi, vaikka niiden tiedetään nykyään olevan luonnoskirjojen perusteella Gretan eli Tivan tekoa. Pariskunta maalasi muun muassa tosiaan, läheisiään ja kotoaan aukeavia katunäkymiä. Suurta huvitusta meissä aiheutti näyttelyssä Sulhon maalaama kissa, joka oli selvästi aikansa Grumpy cat.

Tyttö ja kissa -maalaus.
Sulhon teos Tyttö ja kissa vuodelta 1924.

Siinä missä Sulhon ura taiteilijana aukesi, jäi Greta eläessään hänen varjoonsa. Loppuikänsä Greta asui Kellokosken sairaalassa, missä maalasi vielä lukuisia akvarelleja.

Björn Weckströmin Ihminen, kone ja koru -näyttely Didrichsenin taidemuseossa 30.1.2022 saakka. (Museoon pääsee matkustamaan busseilla 510 ja 52.)

Greta Hällfors-Sipilä ja Sulho Sipilä Helsingin taidemuseossa HAMissa Tennispalatsissa 14.8.2022 saakka.

Aino Elina

Kulttuuri Museot ja näyttelyt Suosittelen

Ostin tietämättömyyttäni riistopuuvillapaidan

Aidosti vastuullinen shoppailija lopettaisi kaiken muodin kuluttamisen, mutta se ei valitettavasti ole mahdollista. Kannattaa siis välttää pikamuotia ja panostaa ostamaan tuotteita, joiden tuotanto-olosuhteet ovat vastuulliset.

Mujin liike Kampin kauppakeskuksessa.
Sisäänkäynti Mujin liikkeeseen Kampin kauppakeskuksessa Helsingissä.

Sanotaan, että suomalaiset rakastavat jonottamista. Kun japanilainen Muji avasi ison liikkeensä Kampin kauppakeskukseen, moni jonotti pitkään – jonot kiemurtelivat jopa kauppakeskuksesta ulos asti. Kävin itse Mujissa avajaisten jälkeen ja ostin kaksi puuvillaista, pitkähihaista raitapaitaa ja ihastelin liikkeen minimalistiseen makuun sopivaa tarjontaa. Ihailu kuitenkin muuttui syväksi pettymykseksi ja suorastaan kauhuksi, kun minulle selvisi, että Mujin tuotteita (etenkin vaatteiden puuvilla) on tuotettu Kiinan uiguurialueella pakkotyönomaisissa olosuhteissa.  Kiina tuottaa noin 20 prosenttia maailman raakapuuvillasta, ja suurin osa siitä tuotetaan Xinjiangin uiguurialueella. Kiina on sulkenut yli miljoona uiguuria poliittisille uudelleenkoulutusleireille. Naisia pakkosteriloidaan ja islaminuskoisten uiguurien moskeijoita tuhotaan. Autonomisen Xinjiangin alueelle on täysin mahdoton päästä seuraamaan, mitä siellä todella tapahtuu, mutta monet puhuvat kulttuurisesta kansanmurhasta. Uudelleenkoulutusleireiltä ”vapautuneet” uiguurit siirretään muualle Kiinaan töihin tuotantolaitoksiin tekstiiliteollisuuteen tai elektroniikkateollisuuteen. Näin ollen jokaisen kannattaisi miettiä tuotteiden tilaamista Kiinasta, koska niissä on se riski, että niiden tekemiseen on käytetty pakkotyötä.

Puuvillan kukinto.
Kiina tuottaa viidesosan maailman raakapuuvillasta. Kuva Unsplash.

Better Cotton Initiative BCI eli puuvillantuotannon isoin kansainvälinen vastuullisuusjärjestelmä ilmoitti vuonna 2020, ettei se enää sertifioi Xinjiangista tulevaa puuvillaa. Tämä herätti Kiinan vastatoimet, jossa valtiollinen media ja sosiaalisen median (todennäköisesti masinoidut) käyttäjät hyökkäsivät BCI:iin sitoutuneita yrityksiä vastaan. Vaateketjujen toimipisteitä suljettiin ja verkkokaupoista poistettiin tuotteita.  Osa yrityksistä pyörsi reaktiosta pelästyneenä päätöksensä. Samalla kuitenkin esimerkiksi Muji ja Asics kertoivat jatkavansa Xinjiangin puuvillan käyttöä. Muistissa on myös Marimekon soutaminen ja huopaaminen Kiinan painostuksen vuoksi keväällä 2021 sen asian kanssa, löytyykö verkkosivuilta teksti, ettei yritys käytä tuotteissaan Xinjiangissa tuotettua puuvillaa. Lopulta Marimekko ilmoitti, ettei käytä uiguuripuuvillaa – ja on yksi harvoista suomalaisyrityksistä Tokmannin ja Alpan lisäksi, joka on niin tehnyt.

Marimekon liikkeen julkisivu.
Hyvä, että nyt maininta siitä, ettei uiguuripuuvillaa enää käytetä, löytyy Marimekon verkkosivuilta.

Bangladeshin tapahtumat saivat maailman tarkastelemaan vaatetehtaiden työoloja

Bangladeshissa Rana Plaza tehdaskompleksin romahtaminen työläisten päälle tappaen yli tuhat huhtikuussa 2013 herätti monet vaateteollisuuden huonoihin työoloihin.

Tapahtuman vuoksi tehtiin Bangladeshin sopimus (Bangladesh Accord), jossa määrättiin tuotemerkit vastuuseen tuotteitaan valmistavien tehtaiden työoloista. Jatkoajalla ollut sopimus uusittiin juuri, ja syyskuussa 2021 voimaan astunut The International Accord for Health and Safety in the Textile and Garment Industry (International Accord) laajeni käsittämään yleisesti työntekijöiden terveyttä ja turvallisuutta.

Tavalliset kuluttajat näkivät Bangladeshin sopimuksen ehkä #whomademyclothes -kampanjana, jossa somen käyttäjät kuvasivat vaatteensa ja kysyivät valmistajalta, minkälaisissa työolosuhteissa vaate oli tehty. Kampanja on ollut niin suosittu, että valmistajat paitsi vastaavat näihin kyselyihin, myös ovat alkaneet käyttää muutoinkin aihetunnistetta #Imadeyourclothes korostaakseen vastuullista tuotantoa.

Informaation loputon suo vai valoa tunnelin päässä? Apua ostospäätöksen tekemiseen

Voit tarkistaa, onko miettimäsi tuote tuotettu riskialueella Ammattiyhdistysliikkeen maailmanjärjestön (International Trade Union Confederation) listauksesta.

Good On you rankkaa vaatebrändit sen mukaan, miten hyvä brändi on ihmisille, planeetalle ja eläimille. Good On You löytyy myös appina. Kaikkia brändejä ei palvelusta löydy – tällä hetkellä listattujen brändien lukumäärä on noin 3000.

Vaatteiden viikkausta.
Vaatteiden hyvä huolto pidentää niiden käyttöikää. Kuva Unsplash.

Suomalainen Weecos on vuodesta 2013 tarjonnut kestävälle muodille kodin. En kuitenkaan voi suositella sitä varauksetta, koska en koskaan saanut rahojani takaisin eräästä tilauksesta pari–kolme vuotta sitten, vaan tuli kutsu käyttämään raha brändin lippulaivamyymälään Helsinkiin. Asun täällä, enkä siltikään ole saanut käytyä tuossa liikkeessä – entä jos asuisin jossain kauempana pääkaupunkiseudusta? Tuotteiden palauttaminen ja vaihto Weecosissa on siis täysin riippuvainen siitä, miltä yritykseltä tilaat.

Urheilu- ja ulkoiluvaatteita tarjoaa vastuullisen tarjooman suomalainen Weekendbee. Itse tilasin sieltä Girlfriend Collectiven treeniasun, johon olen ollut todella tyytyväinen.

Eettisen kaupan puolesta ry (Eetti) sivuilta löytyy Vastuullisen kuluttajan opas

Eetti ry myös rankkaa suomalaisia / kansainvälisiä brändejä

Go and be a GOOD Google warrior, ja etsi itse tietoja eri lähteistä (muista lähdekritiikki) eri brändeistä ennen ostopäätöstä!

Ja muista: vastuullisin vaate on se, jonka jo omistat.

Aino Elina

Puheenaiheet Uutiset ja yhteiskunta Vastuullisuus Ostokset