Aurinkosuojaa, perkele – taisteluni maksaläiskiä vastaan

Siitä on jo aikaa jokunen vuosi, kun Gunnarien kesäkeikalla unohdin aurinkorasvan. (Apua, se taisi olla jo 2017(!)) Tuloksena sain maksaläiskiä otsaani ja poskipäihini.

Selfie Gunnarien keikalta ennen keikan aloitusta, taustalla näkyy ruohokentällä muuta yleisöä.
Tässä kuvassa läiskät ovat jo näkyvissä. Tämä opetti minut viimeistään käyttämään aina aurinkorasvaa.

Peitin läikät meikillä, ja talvellahan ne aina jonkin verran vaalenivat. Viime kesän jälkeen otin selfien, joka paljasti läikkien jonkin verran palanneen ahkerasta aurinkovoiteella läträilystä huolimatta. Argh  en ole vielä tarpeeksi iäkäs naamaläiskille!

Selfie uusien korvisten kanssa.
Kuva viime kesän lopulta – maksaläiskät ovat palanneet. (Korvakorut ovat Kieton).

Muutamat googlehaut ja youtube-videot myöhemmin päätin alkaa iltaisin käyttämään retinolia. Päädyin Bybin luonnolliseen (ja edulliseen) versioon Bakuchiol boosteriin, jota lisäsin muutaman tipan seerumiin. Se ei myöskään kuulemma niin helposti ärsytä ihoa kuin muut retinolituotteet.

Seerumipullot pöydällä.
Murumurun C-vitamiiniseerumi ja Bakuchiol booster Bybiltä. Molemmat ovat vegaanisia.

Vuodenvaihteessa uusi google- ja youtube-kierros, ja lisäsin hoitorutiiniini joululahjaksi saamani Murumurun C-vitamiiniseerumin aamuksi (tämä Helsingissä valmistettu sarja on itse asiassa nuorille suunnattu, minkä vuoksi tymäkkä haju teinimakuun vaatii totuttelua). Tuote on vesipohjainen, joten se pitää käyttää nopeasti kuurina, ennen kuin se hapettuu ja menettää osan tehostaan (parin kuukauden sisällä). Sopii hyvin myös näppyläiselle iholle!

Nyt läiskät ovat jo todella vaaleita, eikä niitä paljoa huomaa.

Lähikuva naamastani valkoista taustaa vasten.
Kevyt meikki: puuteria, poskipunaa ja aavistus huulipunaa.
Kuva naamastani sivusta.
Maksaläiskät näkyvät yhä vähän ohuen puuterikerroksen läpi yhä – mutta se ei ole vaarallista 😉

Maksaläiskien ehkäisy vaatii aurinkosuojan käyttöä aina kun menee ulos – täältä hamaan ikuisuuteen. Mitä enemmän, sen parempi.

Ihmettelen vaan sitä, miten vähän naisten naamarasvoissa on kertoimia, jos niitä edes löytyy. Tällä hetkellä rasvassani on kertoimia 15, mikä ei riitä yhtään mihinkään. Niitä tarvitaan ainakin 30, ja mieluummin jopa 50. Päädyin siis skippaamaan rasvat, ja käyttämään seerumin jälkeen pelkkää aurinkosuojaa.

kuva aurinkorasvoista, kaikissa spf50.
Tässä nyt alkuhätään niitä aurinkosuojia, mitä kylppärin korista löytyi.

Antaa paistaa, olen valmis!

Kävelysilta aurinkoisena talvipäivänä.
Auringonpaiste suorastaan kutsuu ulkoilemaan talvisäähän.

Aino Elina

Kauneus Iho Meikki Suosittelen

Kuinka reputin konmarituksessa

Nykyään ihanteena on minimalismi ja liika tavara on uusi läski. Siinä missä kehopositiivisuus kehottaa hyväksymään itsensä ja muut sellaisina kuin olemme, ei minimalismi tunne armoa. Ja puhe on samanlaista kuin ennen painonhallinnasta puhuttaessa. Liika tavara kertoo, ettei ihmisellä ole itsekuria. Ja itsekuri on tärkeää ihmisen identiteetin rakentamisessa, siihen koko elämän mittainen projekti rakentuu.

Kuva olohuoneestamme sohvasta, tyynyistä ja huonekasvista sekä erilaisista säilytysratkaisuista.
Kotiin kuuluu tietynlainen keskeneräisyys – oma koti ei ole koskaan valmis. Poltetun oranssi tyyny on Mokosta, sininen Elloksesta, lattiatyyny sisustusliike Daysta, säilytyslaatikko Clasulta ja lehtiteline Ellokselta.

Marie Kondoni lukeneena vierastin heti alusta kirjojen ja muistojen karsintaa. Miksi ihmeessä haluaisin heittää jotain pois, joka muistuttaa siitä mistä tulin ja matkastani täksi ihmiseksi mikä olen nykyään? Lisäksi konmariin kuuluu olennaisena osana todellakin tavaroiden poisheitto, ei kierrätys, mikä ei nykyaikana ole kovinkaan ekologista.

Orkidea ikkunan ääressä, kukinta on jo mennyt ohi.
Nostin entisiltä työkavereilta saadun orkidean ikkunan ääreen.

Lisäksi: en asu yksin. Mieheni ei varmaankaan ilahtuisi siitä, että ronskisti heittäisin hänen tavaroitaan pois.

Kuvassa huonekasveja.
Viihtyisään kotiin kuuluvat myös huonekasvit – kunhan saisin vain pidettyä ne hengissä.

Poistamalla kaiken yksilöllisen tulee kodeistamme toistemme kopioita. Itse ainakin olen saanut aivan tarpeekseni skandinaavisen vaaleanhaaleista kodeista instassa ja sisustuslehdissä. Steriili koti ei näytä kodilta vaan hotellilta. Ja kuka sellaisessa haluaisi asua?

Aino Elina

Koti Sisustus Ajattelin tänään Vastuullisuus