Kauneutta keittiöstä


Luonnollisen kosmetiikan ystävänä tykkään mahdollisimman pelkistetystä kauneudenhoidosta. Kotona en kuitenkaan juurikaan kosmetiikkaa tee itse, koska satun olemaan myös helppojen ja pelkistettyjen reseptien ystävä. Kotikosmetiikka tuntuu usein vaivalloiselta valmistaa.

Uskon, että kauneus lähtee sisältä päin, ja jäljet johtavat keittiöön. Keittiössä voi myös vaalia ulkoista kauneutta, helposti ja ihan arkisilla raaka-aineilla!

Mun suosikit ovat keittiön perustarvikkeita:

Suola – super hyvä kuorintaaine. Pienirakeisempi kun sokeri, mutta missään nimessä ei kannata käyttää rikkonaiselle iholla. Voit sekoittaa tarvittavan määrän lempparisuihkugeeliisi, ja vartalonkuorinta on valmis. Kookosöljyyn sekoitettuna suolasta saa hieman ylellisemmän kuorinnan.

Sokeri – toinen erinomainen kuorinta-aine. Käytin ennen paljon kahvinpuruja, mutta sokeri sotkee huomattavasti vähemmän käytössä.

  • Päänahan kuorinta: sekoita shampooseesi sokeria, ja pyörittele päänahka läpi. Huuhtele huolellisesti.
  • Huulikuorinta: sekoita sokeria ja hunajaa. Taputtele huulille, ja kevyesti hiero seosta huulille. Pyyhi pois ja huuhtele.
  • Vartalonkuorinta: sekoita sokeria tarvittava määrä suihkugeelin tai kookosöljyyn.

Kookosöljy – loistava tuote hiusnaamioon, vartalon rasvaamiseen, tai kuorinta-aineiden pohjaksi.

Kookosmaito – uusin löytöni on kookosmaitohiusnaamio. Levitän kookosmaidon rasvaisen massan päänahkaan ja hiuksiin, ja annan vaikuttaa hiuksissa useita tunteja. Huuhtelen maidon pois, ja pesen hiukset normaalisti shampoolla. hiukset tuntuvat ihanan pehmeältä naamion jälkeen.

Sen lisäksi, että keittiökosmetiikassa saat taatusti tuoretta ja luonnollisista kosmetiikkaa, vähennät turhia pakkausmateriaaleja, ja hyödynnät jo hankittuja raaka-aineita. Kauneudenhoidossa ei tarvitse jokaista kohdetta varten hankkia omaa tuotetta.

Kauneus Iho

Lukuvinkit: Tyttärien tarinat

Lomilla syttyy usein uudelleen innostus lukemiseen. Kun on enemmän vapaa-aikaa, ehtii mieli rauhoittua, ja tuntuu mukavalta rentoutua kirjojen parissa.

Tykkään lukea muistelmia sekä dekkareita. Erityisesti Agatha Christie, Dan Brown ja John le Carre ovat jännityksen mestareita. Muistelmista parhaiten viihdyn musiikkimaailman, elokuvateollisuuden ja muodin muistelmien parissa.

Talvilomalla viihdyin kahden kirjan parissa, jotka ovat täysin erilaisia, toinen faktaa ja toinen fiktiota. Gucci-tyttären muistelmat kertoo Patricia Guccin elämästä, ja Sherlock Holmesin tytär seikkailee tarinassa jolle toivoisin jatkoa.

Sherlock Holmesin tytär (Bazar)

En ole lukenut alkuperäisiä Sherlock Holmes tarinoita. En tiedä onko tässä samaa tunnelmaa, tai tyyliä kuin niissä. Sen voin sanoa, että Leonard Goldbergin Sherlock Holmesin tytär tempaa mukaansa heti ensimmäisiltä sivuilta. Salapoliisityötä, mysteerin ratkontaa ja jännittäviä ihmisluonteen analyysejä, kuten hyvältä dekkarilta odottaakin. Tarina on jännittävä, etenee nopeasti, ja kirjan päätyttyä toivoisi että voisi tarttua seuraavaan osaan seikkailusta. Kirjan hahmoihin kiintyy nopeasti. Mukavaa ja kepeää luettavaa dekkareiden ystäville.

Gucci -tyttären muistelmat (Minerva)

Gucci on brändi, jonka tunnistaa kaikki. Patricia Guccin, tyttären muistelmat, ovat mielenkiintoinen kurkistus menneeseen maailmaan, ja muotitalojen syntyyn. Tarina on rakkauskertomus, salatusta suhteesta, ja Aldo Guccin taiteilusta kahden perheen välillä. Patricia kartoittaa isänsä kuoleman jälkeen omaa ja vanhempiensa tarinaa, tarinaa, mm. isänsä äidilleen kirjoittamien rakkauskirjeiden avulla. Tarinaa,jota hän ei saanut vuosikymmeniin julkisuudessa kertoa. Joskus todellisuus on tarua ihmeellisempää. Muodista kiinnostuneille tämä on must-read, mutta uskallan väittää että tarina saa mukaansa muutkin lukijat.

Kulttuuri Kirjat