Valitettavasti yhdeltä typerältä FB-päivitykseltä ei voinut välttyä viime viikolla. Ja sen jälkimainingeissa käydyistä keskusteluista kriisiviestinnästä painokeskusteluihin. 

Tuntuu surulliselta että aikuinen mies käyttäytyy niin ja samalla antaa mallia että on ok kuvata vieressään nukkuvaa ihmistä. Ja vaan siksi että toinen ei satu olemaan omaan mieleen ulkoiselta olemukseltaan. Ja tätä samaahan tehdään iltapäivälehdissä jatkuvasti, arvostellaan naisten vartaloita, ja se että on treenattu kroppa ja pyöreä takapuoli, nostetaan suurimmaksi ansioksi mitä ko. henkilö on elämässään saavuttanut.

Jos nainen lähtee rannalle bikineissä se on välittömästi keikistelyä, kropan esittelyä tai jotain muuta yhtä typerää. Mihin on unohtunut että se nyt vaan on ihan normaalia rantapukeutumista, eikä mitään kropan esittelyä. Aika kuuma siellä farkuissa ja t-paidassa tulee. Ja nainen rannalla bikineissä tuntuu olevan avointa riistaa kaikelle arvostelulle.

Tästä luultavasti johtuu osittain se, että kynnys laittaa bikinit rannalle tuntuu välillä niin korkealta. Mennä nyt sinne sitten ”esittelemään” sitä kroppaansa…varsinkin kun se on kaukana oho ja wow kropasta. 

Tässä vaiheessahan kuvaan astuu #bodypositivity hashtagi. Olen sitä itsekin usein käyttänyt, ja meinasin taas laittaa sen oman rantakuvani yhteyteen. Mutta se alkoi ärsyttää. Se tuntui yhtäkkiä vähän anteeksipyytelevältä ja oikeutukselta jakaa kuva jossa on tavallisen ihmisen vartalo bikineissä. Että tässä sitä nyt ollaan, #bodypositivity vaan sullekin.

Tämä bodypositivity juttu on ok, ja parhaimmillaan todella hienoa jos se toimii kuten on tarkoitettu, ja rohkaisee ihmisiä olemaan sinut kroppansa kanssa. Mutta välillä mulle tulee fiilis että niin kauan kun tätä hashtagia käytetään, onko se todella aidosti OK olla sellainen kun on, kaikkine epätäydellisyyksineen? Eikö sen pitäisi olla itsestäänselvyys? Että se ei ole bodypositivityä vaan ihan normaalia.