Hetki kauneimmillaan / The moment of beauty

iris39fx.jpg

Japanilaiselle kevään kauneuden ja elämän hetkellisyyden symbolina ovat vaaleanpunaiset kirsikankuvat. Suomalaisena minulle voimakkaan tunnereaktion aiheuttaa kuitenkin silmuistaan kirkkaaseen loistoonsa puhjenneet lehdet. Puheissamme sanomme odottavamme kesää, mutta minusta orastavan kesän kukoistuksesta on syytä nauttia jo nyt. En näe ympärilläni vain voimakasta vihreää vaan herkkiä sävyjä ja uskomatonta kirkkautta – puhtautta ja tuoreutta.

Keväiseen vihreään sisältyy myös aavistus haikeutta – Tieto hetkellisyydestä. Parin viikon kuluttua voin haistaa sireenien makean tuoksun, mutta heleä kirkkaus on tällöin jo poissa. Nuoret lehdet tummentavat väriään ja kuulto sekä kimmellys vaihtuvat tummuviin varjoihin.

Muistutan usein itseäni nauttimaan kuluvasta hetkestä ilman menneen murehtimista tai tulevaisuuden ratkaisemista. Hetkessä tulisi olla läsnä, ottaa siitä kaikki ja antaen sille kaikkensa. Liian usein ajatukseni karkaavat kuitenkin toisaalla. Lakkiaisviikonlopun jäljiltä palatessani omissa kuvissani viisi vuotta taaksepäin näen epävarman, mutta kauniin tytön, enkä muuttaisi tuosta hetkestä mitään. Kuitenkin kunakin käsillä olevana hetkenä, niin tuolloin kuin nyt, katselen itseäni paljon kriittisemmin silmin antaen epäolennaisten asioiden häiritä hetkeen tarttumista. Aikamatka menneeseen voi sittenkin olla paikallaan, jotta oivaltaa käsillä olevan hetken kuin itsensäkin ainutlaatuisuuden ja kauneuden.

For Japanese the pink cherry flowers are the symbol of the beautiful spring and the one, short moment of life that newer won’t happen in the same way again. However, for me as a Finn, the strong emotional feeling is caused by newborn, bright and glory leaves. We tend to say that we are waiting for the summer, but for me, the moment of blooming is now. Around me I do not see only powerful green. I see sensitive tones and incredible brightness – purity and freshness.

The green of spring includes also a hint of sadness – I know that everything will last only for a short moment. A couple of weeks later I can smell the sweet sirens, but the glory is already gone. Young leaves have darkened their colours and sparkle has changed into darkening shadows.

I often remind myself to enjoy the current moment without worrying about the past or solving the future. We should be present in the moment, taking all that it has to give to us and give it everything that we have to offer. However, too often my thoughts escape elsewhere. After the graduation weekend, looking my own, five years old pictures I see the unsure, but beautiful girl, and I would not change anything from that moment. Still, in every moment, past and present, I watch myself with much more critical eyes, giving irrelevant things interfere with catching the moment. After all, a time travel to the past may be in order to realize the uniqueness and beauty of the present moment and yourself.

 

Photo: Anna Frank 

hyvinvointi mieli ajattelin-tanaan

Puuromaailman kolme kovaa – kaura, kvinoa ja kookos

kookoskvinnoakaurapuuro3.jpg

Vaikka keittiön ikkunan lävitse työntyvä auringonvalo tuntuu sokaisevalta ja kahvikupin kanssa hetkellisesti jopa lämmittävältä liittyy aikaisiin kevätaamuihin erottamattomana osana koleus.  

 

kookoskvinnoakaurapuuro6.jpg

Kevään koleus on kuitenkin jotain erilaista kuin syksyllä. Se on odotettua. Siinä missä syysaamut saavat sinut nousemaan vastahakoisesti pois lämpimän peiton alta kiskaiset nyt ensi töiksesi makuhuoneen ikkunan auki antaen raikkaan ulkoilman tulvia sisään ja herätellä kehoasi. Kiskaiset ehkä samat villasukat jalkaan kuin talvellakin, mutta teet sen ennemminkin mieltymyksestä ja pehmeyden tunteesta. Aamuista villatakkiakaan et kiedo enää panikinomaisesti ympärillesi, vaan annat sen roikkua rennosti päälläsi. Tunnet kylmän, tunnet lämmön, tunnet raikkauden.

 

kookoskvinnoakaurapuuro1.jpg

Vuodenajat vaikuttavat suuresti ruokatapoihimme ja kesän lähestyessä keittiön painopiste siirtyy ulkosammalle lieden jäädessä lepoon. Vielä en ole kuitenkaan siirtynyt täysin kesäiselle smoothie-tuorepuuro-linjalle, vaan juurikin kevään vastakohtainen koleus herättää minut aamuvarhaisella vielä perinteisemmän kaurapuuron mielitekoon. Mistään perinteisestä puurosta ei tosin ole kyse vaan kaura, kvinoa ja kookos luovat erottamattoman kolmikon ja ehkäpä sittenkin päivittävät kaurapuuron uuteen, kevään lailla virkistävään muotoon. Ennen kuin päästät puurokattilasi lomille kokeileppa tämän kolmikon makumaailmaa ja hae lisäraikkautta vaikkapa vielä viimekesän mustikoista.

 

kookoskvinnoakaurapuuro2.jpg

 Kookoskvinnoakaurapuuroyhdelle ½ dl kvinoaa½ dl kauraa1dl vettä1 1/2dl – 2dl kookosmaitojuomaa1rkl mantelirouhetta1tl ceyloninkanelia(1/4tl kardemummaa)himalajan suolaa Päälle100g mustikoita100g kaurajogurttia Ravintojakauma350kcal10g proteiinia, 12%48g hiilihydraatteja, 57%12g rasvaa, 31%

 

  1. Huuhtele kvinoat kylmällä vedellä ja laita suurimot veden kanssa kattilaan.
  2. Kiehauta viitisen minuuttia ja anna veden imeytyä suurimoihin. Kvinoa suurimoiden tilalla voi käyttää myös illallisen ylijäämiä ja lisätä ne vain lämpenemään melkein valmiin kaurapuuron joukkoon.
  3. Lisää kookosmaitojuoma ja kaurahiutaleet.
  4. Anna puuron keittyä hiljalleen.
  5. Mausta puuro suolalla, kanelilla ja halutessasi kardemummalla.
  6. Lisää lopuksi joukkoon mantelirouhe.
  7. Tarjoile täyteläinen puuro mustikoiden ja kookosjogurtin kanssa.

 

 

 

hyvinvointi terveys liikunta ruoka-ja-juoma