Tag: rakkaus

Mistä sen tietää, että onko se rakkautta? Tietääkö sen siitä, että aamulla herätessä vieressä näkyvä Kumppani saa sydämen hypähtämään ilosta ja nostaa hymyn unenpöpperöisille kasvoille? Tai siitä, että aamulla lenkitetään Koiraa aamuviideltä yhdessä ja unihiekan karistessa silmistä käsi etsiytyy käteen kummaltakin? Tietääkö sen siitä, että päivän aikana puhelimeen tullut viesti naurattaa vielä silmät kyyneliin vessatauollakin […]

Kävin eilen koiruuden kanssa kahdestaan iltakävelyllä. Kävelimme aallonmurtajalle, minne niin monta kertaa aikaisemminkin. Ilta alkoi jo hämärtää. Oli aivan tyyntä. Aurinko oli laskemassa, järveltä tuuli lempeä syysillan tuuli. Seisoin aallonmurtajalla ja katselin aavalle selälle. Oli niin kaunista ja hiljaista. Melkein mykistävää. Koira seisoi vieressä, ihan kiinni. Se hengitti hitaasti, painautui välillä reittäni vasten. Aivan kuin […]

Olen tottunut korjaamaan elämässä kaiken. Huolehtimaan aina siitä, että kaikilla muilla on hyvin. Keväällä jouduin eksyksiin, niin syvälle, etten aikaisemmin. Eksyksiin joutuminen oli pelottavaa ja välillä ihan äärimmäisen ahdistavaa. Samalla opettavaista ja armollista.  Siihen liittyikin mahdollisuus aloittaa uudestaan, riittikin se, että minä olen minä. En maailman korjaaja enkä huolehtija, vaan minä. Niin. Välillä pitää eksyä, […]

Eilen itketti. Tänäänkin itkettää. Kävin hoitamassa asioita ex-Miehen kanssa eilen. Puhuttiin kuulumisista. Hän sanoi lukeneensa rivien välistä, että elämässäni on joku muu. Olleensa iloinen kesällä, että päivitykset ovat facessakin olleet positiivisia ja elämäniloisia. Aktiivisia. Istuin kyyneleet silmissä sohvalla ja kuuntelin. Tuntui siltä, että suru kietoo yhä syvemmälle syliinsä. Ja hän sanoi: ”En toivo tältä elämältä […]

Keväällä, avioeromyrskyssä, olin vihainen. Vihaisempi kuin koskaan. Loukattu. Surullinen. Olin kokenut vääryyttä ja joutunut sellaisen petoksen kohteeksi, mitä en olisi uskaltanut villeimmissäkään kuvitelmissani kuvitella.  Vieläkin olen vihainen. Asioiden selvitteleminen on monimutkaista. Lähes viikottain käyn käräjäoikeudessa kirjaamassa tiedoksiannon. Se riipii ja raastaa.  Vähitellen kuitenkin pääsen asian yläpuolelle. Se on vaan rahaa. Se on vaan maallista. Ja […]

Onnenkuu! Perheenlisäys on täällä! Valloittava hauvavauva. Suloinen stressinpoistaja. Murheen maadoittaja. Kaikkien lenkkikaveri. Uskollinen kakunpaistaja. Urhea kanssauimari. Lojaali univahti. Halattava ihanuus. Silitettävä siloposki. Mattojen armoitettu myttääjä. Lyhtyjen kenoonheiluttaja.  Totuttelemme vielä toisiimme. Tänään köllittiin pitkään olohuoneen lattialla ja juteltiin mukavia. Sain myös ilmaisen hyvän mielen, stressinpoiston ja pahan mielen karkoituksen.  

Neljässä kuukaudessa ehtii paljon. Niin kuin esimerkiksi: istua tuhansia kilometrejä (n.5000) autossa uuden Kumppanin kanssa siivota asunnon kaapit, varastot ja Kumppanin pihan reissata halki Suomen Bengtskäristä Rovaniemelle liikkua niin, että paino putoaa 6 kg oppia luottamaan siihen, että toinen tulee töistä kotiin olla pelkäämättä, että kotoa löytyy piilotettuja pulloja tottua hellään kosketukseen ja nukahtaa kainaloon […]

Viikonloppuna putosin. Mustaan ahdistuksen vellovaan mereen. Minut viskasi yli laidan viesti ex-Mieheltä.  Liikaa lääkkeitä. Hyvästi. Olet aina rakas. Kukaan ei voi enää auttaa. Lanssi ei ehdi ajoissa.  Paniikki. Ei vastausta soittoon. Ei viesteihin. Itku yltyy huudoksi. Minä murenen. Kumppani halaa lujasti. Soitan hätäkeskukseen. Lupaavat laittaa apua. Minä olen ihan väärässä paikassa. Satojen kilometrien päässä. Pitäisi […]

Viikonloppuna oltiin mökillä. Lämmitettiin saunaa useampaan kertaan, istuttiin vieretysten saunan lauteilla. Yritettiin saada takan hormia lämpimäksi niin, että takka ei savuttaisi. Ja kun se savutti, niin ei syytelty ketään, vaan viritettiin ulkotulipatentit. Raijattiin kanootti uimarantaan. Kannettiin sitä ihan kummallisissa asennoissa ja kun minulta lipesi ote, niin ensimmäisenä kysyttiin, sattuiko. Kanootilla melottiin pitkin mökkijärveä. Käytiin katsomassa […]

Maailman ihanin asia. Eikö? No ainakin sen pitäisi olla. Tai ainakin yksi ihanimmista. Voin rehellisesti sanoa oman matkani kestäneen vuosia. Sen, että pääsin sinuiksi oman seksuaalisuuteni kanssa. Sen, että uskallan nauttia siitä. Aikaisemmat traumakokemukset ovat vinouttaneet katsantokannan. Suhde omaan kehoon on ollut vääristynyt. Olen piiskannut kehoani (suotta), kohdellut sitä kaltoin, ajatellut, että se ansaitsee tullakin kohdelluksi […]