Ensimmäinen hääpostaus – juhlapaikka!

Woop woop! Meillä on päivämäärä! Meidän hääpäivä tulee olemaan syksyllä 2023 ♥ Olen aina unelmoinut syyshäistä!

Mietimme pitkään tulevan syksyn ja syksyn -23 välillä, mutta usean syyn vuoksi päädyimme ensi vuoteen. Parilla kaasollani on tulevalle syksylle jo hääjuhlat kalenterissa, joissa he ovat myös kaasoina. Tämän lisäksi oman häämekkoni hyvin todennäköisesti hankin ulkomailta, (Suomesta en ole löytänyt yhtään mieleistä pukua) ja siinä menee tietysti x-määrä aikaa. Nämä pari designeria joista haluan aloittaa, heidän pukujaan ei tietenkään ole kulkeutunut Suomeen. Toista merkeistä löytyy Tukholmasta, toista Lontoosta ja Etelä-Euroopasta. Still White-appikin on kovassa käytössä koko ajan. Haluaisin kyllä sovittaa useaa tiettyä eri mallia, ennen kuin ostan mitään mekkoa edes käytettynä.

Mekosta takaisin asiaan, muita syitä häiden ajankohdan valinnalle on tämä perkeleen pandemia ja taloudellinen näkökulma tietysti on rennompi näin. Myöskin tuo pieni söpöläisvauva on jo taas vuoden vanhempi tuolloin, niin sekin tuntuu kivalle ajatukselle 🙂

Hääpaikkaa aloin selaamaan heti. Miljöö noin tärkeässä juhlassa on minulle ykkösjuttu – samoin Henrille. Onneksi meillä oli täysin sama ajatus, tehdasmainen rouhea tila, jossa koko juhlaväki on samassa avoimessa tilassa. No Tamperehan on täynnä ihania tehdas- ja punatiilirakennuksia, joten olin varma, että kyllä joku sopiva löytynee. No eipä löytynyt. Tai onhan niitä tarjolla, mutta max 80 henkilölle. Tämä ei riitä meille. Alustavan laskutoimenpiteen jälkeen me ollaan lähettämässä noin 120 kutsua. Toki muutoksia ehtii tulla vuoden aikana (kuten edellisessä postauksessa mainitsemani tuttu vedettin listalta juuri yli), mutta emme tietenkään silti voi varata 80 henkilön tilaa ja pitää peukkuja että 40 henkilöä ei pääse haha!

Näissä kuvissa kiteytyy tunnelma, jota haluttiin hääpaikalta. Kuvat Pinterest.

No, lähin sopivan kokoinen ”punatiilivenue” oli Vanajanlinnassa. Kaunis paikka, mutta ei ehkä meidän tyylinen…ei aivan sitä mitä halutaan. Lopulta kun iskin Googleen ”tehdasmiljöö juhlatila”, löysin tämän paikan mihin päädyimme.

Rakennuksen seinustaa koristavat Villiviinit pitäisi hohtaa punaisenaan juuri hääpäivämme tienoilla! Yllä olevat kuvat Walleniuksen Vapriikin Facebook-sivulta.

Korkeakoskella, Juupajoella sijaitseva Walleniuksen Vapriikki, entinen kenkätehdas, tarjosi kaiken mistä emme osanneet unelmoidakaan. Upea! Karu, iso tila, johon saamme mahtumaan niin ruokapöydät 120 hengelle, lounge-tilan, tanssilattian ja esiintymistilan. Upeat vanhat ikkunat, valkeat juhlavat pylväät ja tilan monikäyttöisyys sai litistettyä sijainnin tuoman miinusmerkin niin pieneksi, että totesimme tuona tärkeänä päivänä pidemmän sijainnin olevan kaiken vaivan arvoista.

Joku saattaa tunnistaakin, tämä sohva on uusimman Häät-lehden kannessa.

Vapriikin vuokra-aika on pe-su, joten koristelu ja pitkään juhliminen onnistuvat helposti ♥

Pöydät ja tuolit pöytäliinoineen tulee talon puolesta, itse aiotaan vuokrata/tuoda valoja, kukat, mattoja ja tuikkuja. Aika yksinkertaisena pidämme koristelun, mielestäni ei edellä mainittujen lisäksi muuta tarvita. Lounge-nurkkaukseen tuodaan säkkituoleja, raheja ja muutama pieni pöytä.

Nään jo silmissäni, kuinka upealle tuo tila tulee näyttämään kukkien, riippuvien valojen, kynttilöiden ja pöytäliinojen kera! Kuulemma tilan akustiikka on myös huikea. Kun kävimme paikkaa katsomassa, omistaja näytti meille kuvia paikan päällä pidetyistä häistä, ja todella kauniita kattauksia oli saatu aikaan. Tila suorastaan syttyy eloon kun se on juhlatamineissaan 🙂

Tampereelta Vapriikkiin on noin tunnin matka. Yhteiskuljetus täytynee järjestää mennen tullen, tullen jopa kahdessa erässä. Jokin huonekiintiö aiotaan johkin Tampereen hotelliin kysyä vieraita varten. Mahdollisesti samassa hotellissa pidettäisiin halukkaiden kesken yhteisillallinen häiden aattona. Saataisiin varaslähtö häähumuun ja vieraat pääsisivät näkemään toisiaan, jää se suomalaisille niin ominainen PÖNÖTYS mahdollisimman vähälle hääpäivänä 😀

Ai että, kyllä minäkin alan innostua tästä häiden suunnittelusta, vaikka aluksi mietin että kuinkahan sitä kiinnostaa nää jutut. Eniten odotan kyllä edelleen, että saadaan meidän ihanat sormukset sormiin! Ainakin viikon verran pitäisi vielä malttaa niiden valmistumista argh! Teen niistä oman postauksensa sitten. Palaan aiheeseen 🙂

Peace & Love ♥ / Nana

Suhteet Parisuhde Rakkaus Tapahtumat ja juhlat

Mielensäpahoittaja täällä hei

Viikonloppuna näin erästä tuttua, jonka kanssa aiemmin olin tosi paljon enemmän tekemisissä ja olinkin tosi iloinen, että oltiin näkemässä pitkästä aikaa.

Kuitenkin näkemisen jälkeen minulla on valitettavasti todella kurja fiilis. Pakko olla hormonit osittain mukana tässä kun harmittaa näin paljon. Mutta oli miten oli – väitän että en ylireagoi (ainakaan kovin paljoa).

Vaihdettiin siinä kuulumisia tämän tutun kanssa ja innoissani toin esille ”niin mua kosittiin!” Sillä tavalla hymyssä suin hihkuen onneani. Vastaus oli: ”Joo. Näin videon.” Ja sitten hän jatkoi: ”Mutta aivan liian myöhään naisen kannalta.”Äänensävynä oli sellainen väheksyvä ja tuomitseva hänen todetessaan, että asia on näin.

Tyrmistyin täysin, ilmeeni oli varmasti sen mukainen ja en osannut sanoa mitään. Sitten juttu jatkui hänen alkaessaan kertoa omista kokemuksistaan ja upeista hetkistään.

En tiedä tarkoitti hän sitä, että olen aivan liian vanha ollakseni morsian, vai sitä, että teimme lapsen ensin ja kosinta tapahtui vasta sen jälkeen. Tai jotain muuta? Loukkaannuin joka tapauksessa todella paljon.

Oli ajatus noiden sanojen takana mikä tahansa, pitäisikö ajatukset päivittää kenties tähän päivään?

Elämäni kaksi aarretta on tuo söpöläisvauva ja mies, jonka kanssa olen hänet tehnyt. Jos kukaan (etenkin joku tuttu henkilö) mitenkään arvostelee kyseiseen sävyyn jompaa kumpaa, tai jotain heihin liittyvää, kyllä se menee tunteisiin. Ainakin minulla – olin sitten ylireagoiva tai en.

Myöskin kosintatilanne oli minulle rakas. Henkilökohtainen todella tärkeä muisto. Se, että tämä kyseinen tuttu näki siitä videon, tuntuu tietysti nyt inhottavalta. Luultavasti tilanne on ollut nolo, ruma, väärä, naurettava what ever tämän tuttuni, tai jopa monen muunkin mielestä (muita julistuksia en tosin ole vielä naamatusten kohdannut). Mutta tiedättekö, IHAN SAMA! Se on minun muistoni. Minun kosintani. Jos et ole onnellinen puolestani (liittyi hetkeen sitten mulletti tai kasarimeikit) niin sitten on tainnut ystävyys ajaa ohi meidän väliltämme. Tämä seikka pahentaa tietysti tämän hetkistä oloani lisää. Että jos tuttavasi kosintatilanne tai sen ajoitus mielestäsi on surkea, suck it in ja sano vaikka että….no en tiiä, ehkäpä: ”onnea”?

Ja tiedättekö, tästä oppineena, en ikinä enää halua videoille tuollaisia hetkiäni, jos on mahdollista että ”väärät” henkilöt näkevät niitä ja sitten jollain tasolla pilaavat fiilikseni. Koska näköjään ei voi ennalta tietää, keitä nuo ”väärät” ihmiset ovat.

Onneksi tämä kirjoittaminen aina saa parmman olon. Saa jutut systeemistä ulos.

Seuraavat kosintaan ja häihin liittyvät postaukset tulee varmasti olemaan hieman iloisempia. Sillä edelleen olen onnellinen, ja iloinen, ja ylpeä, että juuri tuo mies kosi minua. (Vieläpä rankan vuoden päätteeksi, joka on sisältänyt vauvavuoden, trauman käsittelyä, remontteja ja muita pienmpiä vastoinkäymisiä.)

Sekä tiedän että meidän häistä tulee maailman siisteimmät bileet ♥

Terveisin, mielensäpahoittaja

 

Kuvat Pinterestin syövereistä.

Puheenaiheet Ystävät ja perhe Mieli