”Oon nyt kolme tuntii sienestänyt, suppilovahveroita on jo ihan hirvee määrä enkä malttais vieläkään lähtee kotiin. Haluutteks te suppilovahveroita?” kysyi viikonloppuna ääni puhelimesta. Kysymys oli ihana, mutta sikäli hölmö, että vastaus on itsestäänselvä. Tietty haluttiin! Seuraavana päivänä sainkin haltuuni suuren pussillisen suppilovahveroita, joita päätin pakastamisen ohessa hyödyntää myös suppilovahverokeitossa.

Alkuun on sanottava, etten ole kovin pätevä keittäjä, mitä keittoihin tulee. Pikkuisen haparoin, ja maut jäävät herkästi pliisuiksi. Suppilovahverokeitto kuitenkin onnistui oivallisesti, ja kattilanpohja näkyikin alta aikayksikön. Tämä netin syövereistä (en muista mistä) löytämäni ohje on niin simppeli ja helppo, että sen turvin uskalsin lähteä keittelemään. Suosittelen ohjetta siis lämpimästi muillekin keitonpelkoisille. Kunhan tässä hetken treenailen keittämistä, voinkin alkaa etsiä edullista soppatykkiä ja suunnata torin laidalle kaupustelemaan.

Tarvitset:

(4:lle hengelle, mutta syötiin kyllä Oton kanssa kahdestaan koko kattilallinen)

8 dl vettä

1 Kasvisliemikuutio

3dl suppilovahveroita (sienet menevät kypsennettäessä huomattavan pieneksi, määrä tarkoittaa siis kypsien sienten määrää)

1 sipuli

2dl kuohukermaa

Suolaa

Mustapippuria

Jokunen ruokalusikallinen vehnäjauhoja

Reilu ruokalusikallinen voita

Toimi näin:

Pilko sienet ja sipuli. Omat sieneni jäivät vähän turhan suuriksi, koska arvioin sienten kutistumisprosentin vähän yläkanttiin. Parempi siis pieniä ihan kunnolla, vaikka toisaalta suurempina paloina sienissä oli ihanaa Muumi-keittotuntumaa. Muistattehan Muumimamman keitokset? Suuressa padassa lilluu mitä erilaisempia kasviksia ja muita salaperäisiä ainesosia suurehkoina sattumina. Varmasti herkullista.

Laita kattila levylle, ja kippaa paloitellut sienet kattilaan. Pyörittele sieniä kattilassa, kunnes sienet luovuttavat nesteensä ja neste on haihtunut. Lisää joukkoon myös sipuli ja voi. Sekoittele, kunnes sipuli on pehmennyt. Lisää joukkoon vehnäjauhot ja sekoita. Lisää vesi ja kasvisliemikuutio.  Keittele jokunen minuutti, jotta keitto sakenee. Lisää joukkoon kuohukerma ja keittele vielä sopiva tovi. Lisää mausteet, ainakin mustapippuria ja suolaa. Suolaa saa nähdäkseni lisätä melko ronskisti. Kuulin myös huhuja erilaisten yrttien sopivuudesta sienikeittoon, mutta en lähtenyt kokeilemaan, koska minttua ja basilikaa kummempia yrttejä ei juuri ollut kätteni ulottuvilla.

Keitto itsessään on melko köykäistä ravintoa, joten se sopii hyvin lounaaksi tai alkuruuaksi. Reilun ja hyvän leivän kanssa se toimii toki pääruokanakin. Itse tyydyimme lähimmän kivijalkamyymäläleipomomme paistopisteen lihapasteijoihin, kaikki muut kaavailemani leivät olivat asiointini hetkellä päässeet loppumaan.

Joka tapauksessa keitto vei kielen mennessään! Nyt suunnitelmissa häämöttävät risotot ja piirakat, joihin upottaa loput suppilovahverot. Kovinkaan paljoa niitä ei tosin ole enää jäljellä, joten toivoisinkin ystäväpiirini lähtevän yhä sankemmin joukoin metsään sienijahtiin ennen lumivaipan laskeutumista! Armollisena publikaanina vien vain kohtuullisen osan saaliista.

Ja loppuun vielä ehdottoman tärkeä elämänoppi sienimetsään lähtijöille:

”Opettele tuntemaan myrkkysienet. Kerää vain sieniä, jotka tunnet.”