Luomusato sedän takapihalta
Pääsin viikonloppuna poimimaan omenoita setäni puutarhaan, joka on varsinkin kesällä oikea aarreaitta. Siellä kasvaa omenoiden lisäksi luumuja, kirsikoita, vadelmia, karviaisia, viinimarjoja ja vaikka mitä ihania kukkasia pioneista ruusuihin! Ovat muuten kaikki luomua lähiruokaa. Sain myös tietää, että puutarhan reunoilla kasvaa kaksi jasmiinipuuta. Aion ehdottomasti mennä ensi vuonna kerämään jasmiininkukkia heti kun puut puhkeavat kukkaan, niistä voi tehdä teetä tai vaikka kristalisoida ja koristella kakkuja! Tänä vuonna en älynnyt kunnolla hyödyntää setäni puutarhaa, vaikka yleensä kesäisin tulee poimittua sieltä keoittain marjoja. Ensi vuonna uudet kujeet!
Sain myös mummiltani samoista omenoista tehtyä sosetta. Ai että, ollaan syöty jo melkein koko purkki pannukakun ja vanilijajäätelön kanssa! Mummini taitaa kyllä kaikki ruokaan ja kasveihin liittyvät jutut. Meissä on paljon enemmän yhteistä kuin olen tajunnutkaan, toivottavasti voin joskus olla samanlainen megaisovanhempi!
Poimin muuten varmaan neljä kertaa enemmän omenoita kuin olisi ollut kannattavaa. Jonkinlaisessa transsissa en vain pystynyt lopettamaan poimimista – muovipussi tuli niin täyteen ja painavaksi, että sangat meinasivat ratketa. Pakko oli antaa (aika iso) osa pomolle, on tullut muutenkin syötyä omenaa nyt joka päivä esim. välipalana, aamupalana ja iltapalana. Myös omena-kaurapaistosta on tullut tehtyä muutamana iltana, klassinen omenapiirakka tosin on vielä tekemättä.
