Toukokuun hetkiä ja retkeilyä Seitsemisen kansallispuistossa

Eilen rupesin funtsimaan, että herran lettas, en ole kirjoittanut tänne blogiin lähes koko kuukautena mitään! Tämä toukokuu on kyllä mennyt tosi vilkkaasti. Töistä jäi kollega eläkkeelle ja hänen työnsä siirtyivät pääosin minulle, joten valitettavasti työasiat on jääneet pyörimään usein mieleen koneen sulkemisen jälkeenkin,enkä ole pystynyt keskittymään kirjoittamiseen. Toivottavasti alkaa helpottamaan kun työhön pääsee kunnolla sisälle 🙂 Korona-arkihan meillä on muuten jatkunut ihan normaalisti.

Mietin tuossa kuun alkupuolella, että olisi ihana kesällä ja nyt keväällä kokeilla kaikkia uusia lajeja ja aktiviteetteja -siinä määrin mitä mahdollista. Huomasin, että täällä meidän lähellä Aulanko Outdoors vuokraa monenlaista vekotinta sup-laudasta -> retkiluistimiin. Innostuin hirveästi, että voisimme vuokrata kajakit tai kanootit, niitä kun olen jo aurinkoisina päivinä tuolla järvellä nähnyt. Selvisi kuitenkin, että olisi hyvä olla kokemusta melonnasta ennestään, varsinkin kun vedet on vielä kylmiä ja tuuli voi olla ajoittain kovaa. Ajatus kuitenkin jäi mieleen ja vakavasti harkitsen josko kesällä ilmoittautuisimme Vanajan vesikoiden melontakurssille.

Koska emme ole ikinä ajaneet fatbikeillä, päätin sellaiset vuokrata meille lauantaiksi 9.5. koko päiväksi. Sain sähköpostiin myös ennen vuokrausta jo linkkejä reitteihin Aulangolla. Pyörillä oli kyllä todella kevyt polkea, eikä pienet montut tai kannot tuntuneet missään. Minulle kuitenkin luontopoluilla ajaminen tuotti haasteita ja välillä jouduin taluttamaan pyörää, varsinkin jyrkissä alamäissä. Pelkäsin että jos ajan täysillä johonkin kuoppaan tai monttuun niin saan kohta niellä hampaitani 😀 Rallireitin jälkeen tultiin käymään kotona suihkussa ja lähdettiin pyöräilemään kaupungille ja rantareitti ympäri. Kaupungilla pysähdyttiin syömään ja huvimajoille juomaan lasilliset viiniä, tässä kohtaa alkoi olla jalat jo niin hapoilla (ja minulla myös mustelmilla), että tahti alkoi olla hidas. Pyörät käytiin palauttamassa alkuillasta ja koska Aulanko Outdoors vuokraa myös Katajistonrannan mökkejä ja saunoja, päästiin nekin näkemään vilaukselta. Olen vuokrannut heiltä yhden pienen mökin sekä rantasaunan heinäkuun tupareita silmällä pitäen 🙂 

Olemme tässä ystävieni ja siskojeni kanssa pohtineet, mitä sitä voisi kesällä yhdessä tehdä sellaisella pienellä kokoonpanolla. Aika hyvin sitä on jo kalenteria saanutkin uudelleen täytettyä kesän osalta. Edellisenä viikonloppuna menimme isosiskoni perheen luokse Lempäälään yöksi, missä meillä oli pihatalkoot ja sen jälkeen rentouduttiin hyvän ruoan ja paljun merkeissä.

Viime viikon torstaina lähdimme ukon tekeleen kanssa vaeltamaan Seitsemiseen ja meillä oli tarkoitus olla reissussa sunnuntaihin saakka. Olin meille varannut yllätyksenä perjantai-lauantai väliseksi yöksi Kallen-tallin, koska puolisolla oli synttärit tulossa. Kutsuin sinne myös  sisareni perheineen sekä pari kaveripariskuntaa. Yllätysjuhlat meni oikein mukavasti ja tuo Kallen-talli oli paikkana todella ihana! Saimme ison rantasaunan käyttöömme koska tilalle ei ollut muita varauksia. Samassa pihapiirissä on siis myös toinen vuokrattava tila, Jaulin kämppä. Porukka saunoi ja uiskenteli yömyöhään 🙂  Lauantaina tulimme kotiin, koska torstai-perjantai välisenä yönä olimme hypotermian partaalla kesämakuupusseissamme. Täytyy kyllä varmaan hankkia talvimakuupussit ettei jatkossa tule mokomia esteitä kylmyyden vuoksi.

Oli muuten melkoinen savotta löytää noin hätäisellä päähänpistolla mitään tilaa tai mökkiä vuokralle vaelluspaikkojen läheltä. Toki osaltaan vaikutti, että Metsähallituksen kautta vuokrattavat eräkämpät ja mökit ovat vielä kiinni Koronan takia. Olisipa ihana kun olisi jotain tuttuja tai sukulaisia kenen mökkiä voisi vuokrata, mutta kun ei ole :/ Vanhemmillamme on mökki, mutta se Puolangalla eli lähes 600 km päässä. 

Tulevana viikonloppuna meillä on tarkoitus lähteä taasen luontoon kaveripariskunnan perheen kanssa, eli ottaa muksut mukaan. Koitan nyt metsästää saisiko jonkun laavun vuokrattua ja mielellään sellaisen, että siihen saisi auton suht lyhyen kävelymatkan päähän 🙂 Evo on kohteena, mutta voi olla että sitä joudutaan vielä vaihtamaan jos laavuja ei löydy. Mukavaa viikon jatkoa! 🙂

Perhe Ajattelin tänään

Koronaepäilty, sairastelua ja muita viikon fiiliksiä

Tämä viikko alkoi kurjasti, nimittäin kurkkukivulla. Ajattelin aluksi, että se menee ohi itsellään ja jos asennoituu oikein niin, että nyt en sairastu, niin ei sairastu. Juon aamuisin aina vitamiiniporetabletin ja lisäksi otan vähintään d-vitamiinia purkista. Olen aamusyöppö, eli syön vähintäänkin puuron marjoilla ja yleensä muutakin mukavaa. Jos jotai taudintynkää on havaittavissa, menee se yleensä aamupalan jälkeen ohi. Vaan eipä mennyt ohi ei, paheni iltaan mennessä niin pahaksi, että aloin koluta lääkekaappia läpi.

Tiistaina aamulla oli pakko jäädä sairaslomalle, koska pelkkä suun aukaisu ammolleen sattui ja tunsin että kuumetta on – ja paljon. Muita oireita alkoi myös ilmaantua: Päänsärkyä, hengenahdistusta ja nenän jatkuvaa vuotamista. Koska oireet oli pelottavan samankaltaiset kuin koronassa, tein Omaolon testin. Sehän näytti, että ottaa yhteyttä omaan terveyskeskukseen ja niimpä siis teinkin. Hoitaja sanoi puhelimessa, että seurataan tilannetta pari päivää. Koska olen perusterve, perheessäni ei ole riskiryhmäläisiä, enkä myöskään ole töissä sotealalla, niin ei ole mitenkään varsinaisesti kiire selvittää, mistä oireet johtuvat.

Olo ei alkanut helpottaa keskiviikkona, eikä torstaina. En edelleenkään voinut tehdä töitä, koska hengitys oli tosi ahtaalla ja jouduin läähättämään, että sai happea. Yleisvointi oli muutenkin heikko. Torstaina otin yhteyttä terveysasemalle uudelleen, koska oireet jatkuivat, kurkkukipu vain oli muuttunut sellaiseksi kuivaksi ärsytysyskäksi. Olin tallentanut koronatestin tulokset Oma kantaan, joten hoitaja sanoi, että lähettää ne lääkärille, joka sitten arvioi, tarviiko tulla testiin. Ei mennyt kauan, kun kutsu testiin drive in kaistalle sitten tuli.

Menin Viipurintien asemalle tosi hyvissä ajoin, koska epäilin, että siellä on ruuhkaa. Onneksi ei ollutkaan ja ajelin opastekyltin mukaisesti pälyilemään. Hoitaja huikkasi, että ajaa auto vain parkkiin ja odottaa autossa, että tulevat hakemaan. Vastapäätä parkkipaikkaa oli ruumisauto hakemassa asiakasta viimeiselle matkalleen ja tunnelma oli vähintäänkin kolkko, vielä kun avaruuspukuinen hoitaja lähestyi autoa. Tuon hetken tulen varmasti muistamaan koko loppuelämäni, vähintäänkin apocalypsen elkeet 😀 Itse testihän oli jotain todella epämiellyttävää ja en toivoisi pahimmalle vihollisellenikaan. En viitsi sen tarkemmin kuvailla itse toimenpidettä, ettei kukaan vain jätä käymättä jos kutsu tulee. Hoitajat olivat tosi ammattitaitoisia ja pahoittelivat, kun joutuivat satuttamaan, vaikka eihän se todellakaan heidän vikansa ollut. Tuloksissa menee 1-2 vrk ja ne lääkäri soittaa kotiin.

Eilen, eli perjantaina aamulla olo oli tosi virkeä ja nenän vuotamista lukuun ottamatta olo oli jo hyvä. Koska olen karanteenissa, käytiin koiran kanssa taas vaan tynkäinen lenkki. Huomaa, että koirakin ihmettelee tätä tilannetta. Mietin siinä aamulla, että olisin voinut töitä tehdä, mutta onneksi en, koska kymmenen aikaan iski hirvittävä väsymys ja kun heräsin, oli kello jo jotain 14.30 😀 Kyllä vaan tauti edelleen muistutteli olemassaolollaan väsymyksen muodossa. Iltapäivään mennessä ei mitään kuulunut testiin liittyen, joten olin aika varma, että joudun soittamaan tuloksesta Kanta-hämeen keskussairaalaan lauantaina. Yllättäen illalla kuuden jälkeen sain viestin Fimlabista: Tuloksesi 23.4.2020 -CV19NhO NEG Älä vastaa tähän.

Tuloksesta tuli kyllä todella helpottunut olo. Aluksi ajattelin, että eihän sen hirveästi väliä onko korona vaiko ei, kun samalailla karanteenissa pitää olla muutama oireeton päivä. Tuossa lappusessa luki (minkä sain koronatestin jälkeen), että jos ei ole korona, niin  karanteeni loppuu heti kun oireetkin. En kuitenkaan ihan niin mustavalkoisesti ajattele, en todellakaan halua tätä tautia kenellekkään tartuttaa edes vahingossa. Jos tämä olisi ollut korona, niin kaksois-siskoni olisi joutunut jäämään karanteeniin ainakin viikoksi, hän kun on töissä Tayssissa. Muutenkin, mistä sitä tietää varmuudella kuinka kauan sitä tartuttaa, eihän yleensä mitkään oireet lopu kuin seinään.

Tänään, eli lauantaina, nenä vielä vuotaa ja väsyttää. Ajattelinkin mennä jälleen tirsoille, kunhan tämä postaus on kirjoitettu 🙂 Kanta-hämeen keskussairaalasta soittivat juuri, että koronatesti oli negatiivinen. Ihan kiva että soittivat vielä, kun kyllähän tuollaiset tekstiviestit helposti jää näkemättäkin. Ihanaa viikonloppua kaikille,pysykää terveinä ja pysykää kotona! <3

Tämä kuva napattu edellisenä viikonloppuna Lempäälän metsistä 🙂
Puheenaiheet Ajattelin tänään