Tiesitkö tämän Pietarista (II)
Pietari-saaga jatkuu vielä yhdellä kirjoituksella. (Kuten jo aikaisemmin totesinkin: en voi itselleni mitään. Rakastan kaupunkia, siitä lukemista ja kirjoittamista.)
Aloitetaan mielenkiintoisimmilla asioilla:
Louis Roederer lähetti Aleksanteri III:lle samppanjaa kristallipulloissa, sillä toisin kuin kuohoviinipullot yleensä, kristallipullot olivat värittömiä, kirkkaita ja niissä oli tasainen pohja. Aleksanteri III pelkäsi isänsä Aleksanteri II:n, joka sai surmansa terroristi-iskussa, kohtaloa . Aleksanteri III halusikin olla varma, ettei samppanjaan voinut sekoittaa myrkkyä eikä pullonpohjan onkaloon kätkeä lautasliinan alle pommia.
Ja lisää Aleksanteri III:sta. Hän lahjoitti Steinway & Songs -flyygelin Pietarin filharmonialle. Flyygeliä ovat soittaneet mm. Skrjabin ja Šostakovitš.
Pietarilaisen instituution, Grand Hôtel Europen, kanta-asiakkaisiin kuuluivat mm. Mannerheim, Dostojevski ja – wait for it – Rasputin!
Pietarin kaupunkikuvan muodostumiseen vaikuttivat eniten Pietari Suuri, Elisabet ja Katariina Suuri, joilla kaikilla oli oma ajatuksensa kaupungista. Elisabet pyrki osoittamaan, ettei venäläinen monarkia jäänyt vauraudessaan, mahtavuudessaan ja tyylitietoisuudessaan jälkeen länsieurooppalaisista kumppaneistaan. Palatsit olivat monumentaalisia ja ylenpalttisesti koristeltuja. Katariina Suuri ei puolestaan voinut sietää Elisabetin suosimaa prameutta (kuten hän myös vastusti Elisabetin elämäntavan kevytmielisyyttä). Katariina Suuri suosi uusklassismia ja hänen suosikkiarkkitehtinsa oli Quarenghi, jonka käsialaa ovat mm. Tiedeakatemian talo, Valtionpankin rakennus ja Smolna-instituutti.
Smolna-instituutista puheen ollen, Katariina Suuri perusti instituutin vuonna 1764 aatelisneitojen kasvatukseen. Instituutissa opiskeltiin mm. äidinkieltä, historiaa, maantietoa, vieraita kieliä, musiikkia, tanssia, piirustusta ja seurapiiritapoja. Varhaisessa iässä olevat opiskelijat pukeutuivat kahvinvärisiin vaatteisiin, joista tuli myöhemmin vaaleansinisiä, sitten harmaita ja lopulta valkoisia.
Ja sitten vielä keisarinna Elisabetista. Hän todella rakasti erilaisia huveja: keisarinna antoi määräyksen, jonka mukaan hoviväen oli osallistuttava kolme kertaa viikossa keisarillisen oopperatalon esityksiin. Lopulta aateliset alkoivat järjestää myös omia teatteriesityksiä. (Mistä tulikin mieleeni, että nykyinen teatterimuseo sijaitsee Šeremetjevien palatsissa. Pjotr Šeremetjevin lähipiiriin kuului Aleksei Razumovski, joka oli keisarinna Elisabetin rakastaja. He kaksi rakastivat huvittelua ja vierailivat usein Šeremetjevien palatsissa.)
Lue myös: