Serbialainen ystäväpariskuntani vei minut viikonloppuna lounaalle Bin Mahmoud -naapurustoon. Lounastimme kivassa pikkuruisessa thai-ravintolassa. (En valitettavasti muista sen nimeä, mutta sen sijaan muistan sen sijaitsevan Digital Gents Saloon -putiikkia vastapäätä.) Iltapäiväretkemme osoittautui korvaamattoman arvokkaaksi, sillä ensimmäistä kertaa miltei kahteen kuukauteen minusta tuntui, että asun _oikeassa_ kaupungissa _oikeiden_ ihmisten kanssa.  Ensiksikin, naapurustossa pystyi kävelemään ja siellä oli myös […]

Takanani on erinomainen viikonloppu. Sen ainekset olivat jokseenkin tavanomaiset, mutta kenties hyväksi havaituissa rutiineissa piilee onni. Hyvää ruokaa (as usual), kaksi museovierailua (as usual), pitkät päiväunet (ahhh, voisinpa ottaa nokoset joka päivä!) ja jo tavaksi muodostunut illallinen intialaisessa Bukhara-raflassa. Autossa kuuntelin Post Malonen Stoney-levyä. Ahh se on hyvä. Ja jotenkin täydellinen soundtrack näihin unenomaisiin Doha-päiviin. Kenties kyse on […]

Hyvin harvat valokuvat (tai taideteokset ylipäätään) saavat minussa aikaan samanlaisen reaktion kuin Ryan McGinelyn Kate Mossista vuonna 2007 ottamat kuvat. Ja kyllä, tiedostan toteamukseni seuraukset. Mutta henkilökohtaisella tasolla kuvien vaikutus on Marie Laurencin teosten luokkaa. Eli rakastan syvästi, kehossani vapisee, jokin on järkkynyt sisälläni (nyt voisin puhua myös siitä, kun ensimmäisen kerran luin Eeva-Liisa Mannerin Poltetun Oranssin. Se myös sellainen mikään ei […]

En liene ainoa, jonka mieli tekee lomalle. Toiset pakenevat pimeydestä, minä hiekkapölystä. Merivesi on edelleen liian lämmintä ja toisekseen, Doha ei ole rantaihmisen unelmamesta ollenkaan. Rannat ovat hieman, kuinka muotoilisin tämän, kökköjä.  Ja myönnettäköön, olisi kiva nauttia myös lasillinen viiniä luksushotellien ulkopuolella.  Mutta ennen kaikkea olisi vain kiva olla lomalla. Mielelläni matkustaisin vaikkapa sateiseen Eurooppaan (mikäli […]

Mesdames et Messieurs, toinen suuresti ihailemani ja arvostamani nainen: Caroline de Maigret. Toinen pariisitar très très extraordinaire ja eräs maailman tyylikkäimmistä, hauskimmista, ihastuttavimmista ja upeimmista naisista. (Niin, totta kai minä ajattelen näin, koska suurin haaveeni on olla pariisitar! Tai, in fact, olla oma versioni de Maigret’sta). Hän on mm. musiikkituottaja, muusa, malli, äiti, puoliso ja yksi How […]

Kaikki hyvin. Olo on lempeä, vastaan ystäväni tiedusteluihin, millaista Dohassa on. Viime viikkoni kulminoituvat ensimmäiseen virkkeeseen. Oikeastaan koko aikani täällä, kohta kaksi kuukautta, voi typistää noihin sanoihin. On lämmintä, on aurinkoista, on sopivan kiire, on mielenkiintoisia juttuja ja älyllisiä haasteita – ennen kaikkea on. On jotakin, menosuunta, suunnitelmia, sellaista just sopivaa draivia, mutta ensisijaisesti on – tämä hetki […]

Tänään lounastauolla tuli mieleen (kenties maailman valloittavin ihminen ja suosikkinaiseni äitini, isoäitini ja sisareni jälkeen) Anne Berest. Berest on pariisitar extraordinaire, une femme très très très chic & cool, kirjailija, ajattelija ja yksinkertaisesti juuri sellainen nainen, joka haluaisin olla sit aikuisena. Älykäs, tarkkaavainen, kiltti, työhönsä pedantisti suhtautuva ja huumorintajuinen.  Juuri tänään, maanantaina (joka on itse asiassa mun […]

Bryssel, kesäkuu 2017.  —

Totuttelen vieläkin siihen ajatukseen, että lauantai on nykyään sunnuntai ja torstai perjantai. Ahemm, pelkkiä muotoseikkojahan nämä ovat, mutta silti…sisäisen kalenterini ja fiiliksen kannalta merkittäviä verbaalisia muutoksia. Toki me eurooppalaiset vielä käytämme torstai-illasta sanaa Friday Night, ja kenties joku päivä Thursday Night tuo mieleen samanlaisen helpotuksen (if so, sitten olen kyllä ihan oikeasti kotiutunut).  Kulunut viikonloppu kului tehdessä just mitä huvittaa. Perjantaina (eli […]

Just nyt tekee mieli vain katsoa Godardin filmejä, tupakoida sängyssä (hyhhyhhyi, ei nyt oikeasti, mutta tässä mun fantasiaelämässäni – joskin on ehkä vähän kyseenalaista unelmoida tupakoinnista?!), lukea Saganin Bonjour Tristesse -teosta ja katsella päivät pitkät Baconin maalauksia.  Yöpöydälläni on Rumin teoksia, matkakuume Iraniin kasvaa ja toivon, että arabian jälkeen minulla olisi tilaisuus opetella farsia. Kenties rakkaimmista rakkain lause tässä maailmassa on […]