Elämässä on se kauneus, että aina välillä sitä kohtaa ns. täydellisiä yhdistelmiä kuten Jennifer Aniston ja Brad Pitt (RIP), pinot noir ja yhden ranskalaismiehen kainalo, Rooma auringonnousun aikaan (Roma all’alba lienee muuten maailman kaunein asia). Ja sitten on Lana Del Rey, syysillat ja kaipuu toisiin todellisuuksiin. (Kenties toinen erinomainen syysyhdistelmä olisi The National ja inkivääritee. Mutta nyt pari sanaa […]

Nopea katsaus kalenteriin muistuttaa totuudesta, jonka me niin valitettavan hyvin tiedämme: aika rientää. Time flies. Olen asunut Britanniassa noin kuukauden (ja rehellisesti sanottuna tuntuu kuin olisin asunut täällä aina. Valitettavasti.) Ja kohta on joulukin. (!!!) I have this thing with black Chelsea boots…eikun siis maassa makaavien asioiden kanssa. Kuvissa kurkistus tämän hetkiseen suosikkiasuuni: Levikset, nilkkurit ja villakangastakki. […]

Pietari ensikertalaiselle -minisarjan toisessa osassa keskitytään kulttuuriin, ruokaan ja juomaan. Valitsin (noin) kolme must-paikkaa kulttuurille, aamiaiselle, lounaalle, illalliselle, drinkeille, viinille ja kahville ja teelle. Kulttuurille: Mariinski Kaupungin ykkösooppera- ja balettitalo ei tuota pettymystä. Originelli (eli vanha) Mariinski hurmaa interiöörillään, uusi Mariinski puolestaan tekniikallaan. Filharmonia Mikäli haluaa olla osa pietarilaista kulttuurihistoriaa, kannattaa suunnata filharmonikoiden konserttiin. Orkesterin historia […]

Sunnuntai…mikä ihana tekosyy miettiä (ja kirjoittaa!) omista lempikirjoista. No, huonot vitsit sikseen, eiväthän kirjat koskaan tarvitse mitään tekosyytä. Tässä viisi kirjaa, joiden en halunnut loppuvan. (En sano, että ne ovat parhaita koskaan lukemiani kirjoja – huoh, mistä edes aloittaisin tuon aiheen käsittelyn – mutta erinomaisia ne kyllä ovat.) Mia Kankimäen Asioita jotka saavat sydämen lyömään nopeammin […]

Newsflash: elämä on liian lyhyt muiden miellyttämiseen. Ja elämä on ennen kaikkea liian lyhyt siihen, että miettii, miten pitäisi elää. (Honestly, as long as you’re happy who the hell cares jne. Paitsi tietysti jos onnellisuutesi vahingoittaa muita, mutta tiedätte, mitä tarkoitan.) Whatever works, on yksi lempimantroistani. Mikä ikinä tuokaan itselleni iloa, mitä ikinä haluankaan tehdä (omalla […]

Eri maissa ja kaupungeissa asumisessa on se huono puoli, ettei missään oikein ennätä sisustaa. Kaikki tuntuu niin väliaikaiselta. Toisaalta, kun siihen tottuu, tulee niistä harvoista esineistä, jotka kulkevat mukana paikasta toiseen todella tärkeitä. Tässä esineitä, joita minä kannan mukanani maasta toiseen: Ensiksi: elämäni tärkein esine, isovanhempieni hääkuva. Se on matkannut mukanani jo yli 10 vuotta ja […]

Sain jonkin aikaa sitten pyynnön kirjoittaa Pietarista (ah mikä ihana toive!) ja erityisesti siitä, mitä ensikertalainen voisi kaupungissa tehdä. Tuumasta toimeen siis. Tämän minijuttusarjan ensimmäisessä osassa tarkastellaan Pietarin nähtävyyksiä, jotka sopivat mielestäni erityisen hyvin ensikertalaiselle. Nähtävyydet: museot  Eremitaaši Monesta asiasta tällä listalla en ole täysin varma (on kauhean haastavaa rajata ehdotuksia tällä tavalla), mutta olen hyvin varma […]

Muutin kuun alkupuolella Iso-Britanniaan. (Ja tapani mukaan tein muutosta melko dramaattisen asian perheelleni ja ystävilleni. Tein heille selväksi, että muutto tuntuu vähintäänkin pakkopullallalta, että en todellakaan pidä edes Lontoosta, että kaikki on ihan kauheaa ja aivan varmasti hirveää.) (Jep…millainen ihminen valittaa siitä, että ”joutuu” muuttamaan Englantiin…no, esimerkiksi tällainen etuoikeutettu tyyppi kuin minä. Anyways…) Asun nyt Britanniassa. Kyseessä […]

Näyttelysyksy 2019 vaikuttaa melko kivalta Helsingissä. Tässä mun suosikit: Maailmalta löysin itseni: Helene Schjerfbeck, Ateneum Ateneumin vuosi huipentuu Schjerfbeck-näyttelyyn, joka avautuu 15. marraskuuta. Näyttely keskittyy Schjerfbeckin matkoihin Pariisissa, Pohjois-Ranskan Pont-Avenissa, Italian Fiesolessa sekä Iso-Britannian St Ivesissa 1800-luvun lopussa. Näyttely on osin sama kuin tällä hetkellä Lontoon Kuninkaallisessa taideakatemiassa oleva Schjerfbeck-näyttely, mutta yli puolet laajempi. (BTW, jos olet Lontoossa, […]

Tahmeudessa on se hyvä puoli, että lopulta sitä oppii kontrolloimaan. Tai oikeastaan jopa peittoamaan. (Eli toisin sanoen ottamaan vastuun omasta energiastaan. Ja siinä sivussa saattaa jopa kasvaa – jos ei ihan aikuiseksi – niin ainakin aikuisemmaksi.) Tahmeus on mielestäni hyvin pitkälti pysähtynyttä energiaa (ja muuten, jos nämä energiajuttuni eivät kiinnosta, niin voi olla ettei tämä kirjoitus […]