Suomen kauneimpia puukirkkoja
Viime viikolla kirjoitin Suomen keskiaikaisista kivikirkoista ja tällä viikolla kurkistetaan maamme kauneimpiin puukirkkoihin.
Tuusulan kirkko
Tuusulan puinen ristikirkko valmistui vuonna 1734. Ristikirkkotyylin juuret ovat Italian renessanssissa, jolloin keskeiskirkkojen ajateltiin olevan kaikista täydellisimpiä. Kirkko on vaatimattomassa ulkomuodossaan hurmaava joskin hyvin korostamaton.
Keuruun vanha kirkko
Keuruun vanha kirkko valmistui vuonna 1759 ja sen rakensi härmäläinen Antti Hakola. Kirkossa ovat säilyneet upeat Johan Tilenin rokokoohenkiset maalaukset, joissa kuvataan mm. myrskypilviä sekä enkeli- ja paholaishahmoja. Kirkko on ehdottomasti sellainen ”jos on aikaa vain yhdelle” -kohde. Eli jos 1700-luvun puukirkot kiinnostavat, suuntaa Keuruulle.
Haukiputaan kirkko
Nykyisen Haukiputaan puukirkon rakensi Jaakko Suonperä vuonna 1762. Kirkkoa koristavat Mikael Toppeliuksen maalaukset, jotka peittävät kirkon katon ja seinät.
Petäjäveden kirkko
Petäjäveden kirkko lienee yksi Suomen kuuluisimmista kirkoista maailmanperintökohdestatuksensa takia. Kirkon rakensi Jaakko Klemetinpoika Leppänen vuosina 1763-65. Kirkon ristinmuotoinen pohjakaava saapui Suomeen 1600-luvulla ja yleistyi maaseutukirkoissa 1700-luvulla.
Pihlajaveden erämaakirkko
Pihlajaveden erämaakirkko eli vanha kirkko rakennettiin vuonna 1780. Kirkon suunnitteli ja rakensi kirkonrakentaja Matti Åkerblom. Kirkko on muodoltaan tornillinen pitkäkirkko, jota on myös muokattu hieman ristinmuotoiseksi. Kirkko on sisältä hyvin askeettinen ja yksinkertainen – ei koristeita, lämmitystä tai urkuja.
Joroisten kirkko
Juhana Karppinen suunnitteli Joroisten tasavartisen ristikirkon vuonna 1793. Kirkko on yksi harvoista savolaisista kirkoista, jotka ovat säilyneet 1700-luvulta saakka. Kirkossa viehättää myös Pekka Halosen vuonna 1901 maalaama alttaritaulu, jonka aiheena on Jeesus ja opetuslapset.
Lappeen Marian kirkko
Lappeen Marian kirkon rakensi Juhana Salonen vuonna 1794. Kirkko on ns. kaksoisristikkokirkko eli kahtamoinen. Kirkko on arkkitehtuuriltaan hyvin harvinainen, sillä se kuuluu nuorempien kahtamoisten ryhmään ja on tyyppinsä ainoa säilynyt edustaja Suomessa. Kirkon alttaritaulu on Alexandra Frosterus-Såltinin käsialaa vuodelta 1887.
Kittilän kirkko
Kittilän kirkon suunnitteli Engel vuonna 1831. Kirkko on yksi harvoja rakennuksia, jotka selvisivät saksalaisten tuhopoltolta Lapin sodassa.
Kerimäen kirkko
Kerimäen kirkko on maailman suurin puukirkko ja Suomen suurin kirkkotila. Kirkon suunnitteli arkkitehti Anders Fredrik Granstedt ja pohjakaavaltaan kirkko edustaa kaksoisristikirkon ja keskeis- ja pitkäkirkon yhdistelmää. Kirkko valmistui vuonna 1847 ja sinne mahtuu noin 3300 ihmistä. Myös Kerimäen kirkon alttaritaulun on maalannut Alexandra Frosterus-Såltin ja se on vuodelta 1890.
Perheeni käy Kerimäen kirkon joulujumalanpalveluksessa ja suosittelen kokemusta kaikille – kirkkoa ei lämmitetä talvisin, joten siellä on todella kylmä, mutta aina myös hyvin tunnelmallista, sillä kirkko valaistaan kynttilöin.
Kuvat:
Pekka Kyytinen, Museoviraston kuvakokoelmat, kansatieteen kuvakokoelma.
Marja-Terttu Knapas, Rakennushistorian osasto, rakennushistorian kuvakokoelma.
P. O. Welin, Museoviraston kuvakokoelmat, historian kuvakokoelma.
Martti Jokinen, Rakennushistorian osasto, rakennushistorian kuvakokoelma.
Martti Jokinen, Rakennushistorian osasto, rakennushistorian kuvakokoelma.
Martti Jokinen, Rakennushistorian osasto, rakennushistorian kuvakokoelma.
Pekka Kärki, Rakennushistorian osasto, rakennushistorian kuvakokoelma.
Martti Jokinen, Rakennushistorian osasto, rakennushistorian kuvakokoelma.
Veijo Laine, Rakennushistorian osasto, rakennushistorian kuvakokoelma.
Lue myös: