Kirjoja ja mielentiloja (eli kun tarvitset lukemista)

Kirjat muistuttavat monessa suhteessa viinejä – jokaiselle tilanteelle löytyy omansa ja kaikki ei todellakaan sovi kaiken kanssa yhteen. En joisi barberaa pavlovan kanssa aivan kuten en lukisi Heideggeria hiekkarannalla.

Siispä, hyvät ystävät, kirjalista erilaisiin mielentiloihin.

Kun haluat lukea jotakin mahdollisimman tyhjentävää vaikean päivän jälkeen:

Itselläni toimivat parhaiten dekkarit (esimerkiksi Donna Leonin Guido Brunetit ja Agatha Christien kirjat), Merete Mazzarellan koko tuotanto (joka on kyllä melko haastavaa, mutta niin nokkelaa, että tulen hänen kirjoistaan aina hyvälle tuulelle), Anna-Leena Härkösen esseekokoelmat ja ”kevyempi” oman alani kirjallisuus eli esimerkiksi Sarah Thorntonin Seven Days in the Art World ja Doug Woodhamin Art Collecting Today: Market Insights for Everyone Passionate About Art.

Kun tarvitset voimakirjan:

Suosittelen Eeva-Liisa Mannerin Poltettua oranssia (rankka aihe, hengästyttävän upea dialogi), Maria Veitolan Veitola-kirjaa ja Julian Barnesin koko tuotantoa. (Tämä on tietysti ihan hirveän henkilökohtainen kysymys. Omat voimakirjani ovat Tolstoin Anna Karenina ja Margaret Mitchellin Tuulen viemää.)

Kun haluat matkustaa jonnekin hyvin kauas:

Erinomaisia nojatuolimatkoja tarjoavat esimerkiksi Erika Fatlandin Sovjetistan: Turkmenistan, Kazakstan, Tadžikistan, Kirgisia ja UzbekistanDavid Nichollsin UsRabih Alameddinen Hakawati, tarinankertojaGiuseppe Tomasi di Lampedusan TiikerikissaChimamanda Ngozi Adichien Puolikas keltaista aurinkoa ja Ilkka Kariston supermielenkiintoinen Vankina Venäjällä.

Kun haluat inspiroitua:

Erinomaisia ovat esimerkiksi Roxane Gayn Bad Feminist, Grace Coddingtonin Grace: A MemoirTara Westoverin Opintiellä ja Ilkka Niiniluodon Hyvän elämän filosofia.

Kun istut mökkilaiturilla, lasi chablista yhdessä kädessä ja kirja toisessa:

Käteesi voisivat sopia esimerkiksi Mirja Tervon Huimaavat korot (teos on todella viihdyttävä, mielenkiintoinen ja täynnä asiaa – toivoisin että mahdollisimman moni, erityisesti korkokenkiin mieltynyt, lukisi tämän), Aziz Ansarin Modern RomanceLena Dunhamin Not That Kind of Girl. A Young Woman Tells You What She’s ”Learned” -kirja tai Sisko Savonlahden Ehkä tänä kesänä kaikki muuttuu.  Maria Semplen Missä olet, Bernadette sopisi tähän mielentilaan myös.

Kun päätät konseptoida perjantaikirjan perjantaipullon sijaan:

Saattaisit pitää Pirjo Hounin ja Maria Romantschukin Ei, rouva presidentti -kirjasta, Minna Eväsojan Shoshin – aloittelijan mieli -teoksesta tai Laura Lindstedtin Ystäväni Nataliasta.

Kun haluat haastaa itseäsi*:

Hyviä vaihtoehtoja ovat esimerkiksi Stephen Hawkingin Lyhyet vastaukset suuriin kysymyksiinNeil deGrassen Tähtitiedettä kiireisilleDaniel Kahnemanin Thinking, Fast and Slow ja Sixten Korkmanin Globalisaatio koetuksella.

Kun kaipaat jotakin ”yleissivistävää”:

Saattaisit pitää Renata Pepicellin Islamin hunnustaKatriina Järvisen ja Laura Kolben Luokkaretkellä hyvinvointiyhteiskunnasta tai Ari Turusen Maailmanhistorian kukoistavimmat kaupungit, eli miten erilaisuuden sietäminen synnyttää vaurautta ja sivistystä -teoksesta. Maija-Riitta Ollilan Tekoälyn etiikkaa on myös upea!!

Kun haluat ymmärtää paremmin etuoikeutettuja valkoisia miehiä:

Suosittelen lukemaan jonkin Matti Klingen* päiväkirjoista, venäläisiä 1800-luvun kirjailijoita (Dostojevski jne.) tai Mika Waltaria.

Kun kaipaat seikkailua:

Erinomaisia vaihtoehtoja ovat Mia Kankimäen Asioita jotka saavat sydämen lyömään nopeammin ja Naiset joita ajattelen öisin, kaikki Anna-Lena Laurénin kirjat – esimerkiksi Vuorilla ei ole herroja. Kaukasiasta ja sen kansoista sekä Masha Gessenin Venäjä vailla tulevaisuutta.

Kun haluat lukeja jotakin historiallista ja mielenkiintoista:

Kiinnostavia voisivat olla Alberto Angelan Rakkautta ja intohimoa antiikin Roomassa, Jaakko Hämeen-Anttilan Tuhannen ja yhden yön erotiikkaHannele Klemettilän Keskiajan julmuusJorma Tiaisen Trubaduureista pyhimyksiin. Edustaminen ja julkisuus keskiajalla -teos tai Michael Farquharin Secret Lives of the Tsars. 

Kun haluat lukea jotakin mahdollisimman viihdyttävää:

Kenties saattaisit pitää Plum Sykesin Manhattanin blondeista tai Jane Stanton Hitchcockin Seurapiirimurhia-teoksesta. Molemmissa liikutaan New Yorkin high societyssa miljardöörien ympyröissä ja molemmat ovat kukkurallaan miljööseen sopivia viittauksia (Cipriani, kiitoskirjeiden kirjoittamista, rotinal, amis mondains -konsepti jne.) – eli ei ollenkaan hyödytöntä lukemistaan myöskään. Mieleeni tulee myös Sophie MasinAudrey DiwaninCaroline de Maigret’n ja Anne Berestin How to Be a Parisian Wherever You are -kirja, joka on yllättävän hyvä eikä ollenkaan niin kliseinen kuin mitä voisi odottaa.

Kun kaipaat kauniita, ilmavia sanoja ja lohdutusta:

Kenties mieleesi olisi Kahlil Gibranin Profeetta, Tsingiz Aitmatovin Balladi ensimmäisestä opettajasta tai Cathy Rentzenbrinkin The Last Act of Love (joka ainakin itseäni itketti niin, että en voinut lukea sitä julkisella paikalla ilman tuntemattomien ”Miss, are you ok?” -kysymyksiä.)

Kun haluat lukea ”jotakin erilaista” rakkaudesta:

Hyviä vaihtoehtoja ovat Junot Diazin This Is How You Lose HerAlain de Bottonin Essays in Love, Jonathan Jonesin The Loves of the Artists ja Elif Shafakin Rakkauden aikakirja.

Kun haluat lukea kirjoista:

Anne Fadimanin Confessions of a Common Reader, Azar Nafisin Reading Lolita in Tehran: A Memoir in Books, Wendy Lesserin Why I Read ja Anne Bogelin I’d Rather Be Reading: The Delights and Dilemmas of the Reading Life.

Kun haluat tutustua aiheeseen, jossa koulussa ei oikeastaan puhuttu:

Mielenkiintoisia ja erinomaisia johdatuksia ovat esimerkiksi Chase F.  Robinsonin Islamic Civilization in Thirty Lives. The First 1000 YearsIlona PajarinJussi JalosenRiikka Miettisen ja Kirsi Kanervan (toim.) Suomalaisen kuoleman historia ja Frank Martelan Valonöörit.

Ja lopuksi. Kun haluat lukea jotakin todella, todella hyvää ja ainutlaatuista:

Tässä mielentilassa tartun Lucia Berlinin teoksiin Siivoojan käsikirja ja muita kertomuksia ja Siivoojan käsikirja 2: Tanssia ruusuilla ja muita kertomuksiaSaara Turusen Rakkaudenhirviöön tai Kahlil Gibranin Sand and Foamiin.

*Kysymys haastavuudesta on tietenkin todella henkilökohtainen. Listasin tähän kirjoja, joihin en kenties ihan ensimmäiseksi tarttunut, koska ominta kirjallisuutta itselleni on filosofia-estetiikka-taidehistoria-historia.

**Olen vannoutunut Klinge-fani ja lukenut hänen kaikki päiväkirjansa useaan otteeseen (ne ovat hämmästyttäviä!) mutta myös ehdottomasti hyvin etuoikeutetun maailman tuotos.

___

Élisabeth Louise Vigée Le Brun, The Vicomtesse de Vaudreuil (1785)

François Boucher, Madame de Pompadour (1721-1764)

Winslow Homer, The New Novel (1877)

Édouard Manet, Woman Reading (1878-1879)

Georges Croagaert, The Reading Woman (1888)

Kulttuuri Kirjat

Elämän sietämätön kauneus

Kauneuden arvostaminen ja ihailu voi olla yksi syy, miksi rakastan taidemuseoita* niin paljon. Taidemuseot kun usein ovat pullollaan kauneutta, joka on melko helposti kaikkien saavutettavissa.

Yksi parhaita asioita tässä elämässä onkin kauneuden ihailu ilman sen suurempia omistushaluja.

Maailman kauniimpia asioita:

Vesi. (Oli kyseessä sitten valtameri, meri, järvi, joki, puro tai ihan vain vesi lasissa. Veden liikkeitä kauniimpia saa etsiä.)

Pionit. (Ja voinka huumaavalta ne myös tuoksuvat.)

Auringonlaskut.

Azzedine Alaïan mekot.

Bysantin ajan mosaiikit. (Varhaisesta bysantista kiinnostuneen kannattaa suunnata Ravennaan, jossa San Vitalen kirkossa sijaitsevat kimaltelevat, lähes ”out-of-this-world” mosaiikit.)

Botticellin Primavera (n. 1482). (Yleisesti uskotaan, että Firenzen Medici-mahtisukuun kuulunut Lorenzo di Pierfrancesco de’Medici tilasi maalauksen Botticellilta kaupunkitalonsa hääkamarin yhteydessä olevaan huoneeseen.)

Tulppaanipellot.

Punaisen ja fuksian yhdistelmä.

Paikkoja jotka ovat kauniita:

Puruvesi.

Senaatintori.

Pariisi.

Pietarin historiallinen keskusta.

Villa Gyllenberg.

Jardin Majorelle.

Sisilia.

Asioita ja paikkoja joiden uskovan olevan todella kauniita, mutten ole nähnyt niitä vielä:

Georgia O’Keeffen koti New Mexicon Abiquiussa.

Iranin Shirazissa sijaitsevassa ”vaaleanpunainen moskeija” eli Nasir-ol-molk Mosque, joka rakennettiin Qajar-dynastian aikakaudella.

Baskimaan San Sebastián.

Padovassa sijaitsevan Scrovegni-kappelin freskot, jotka ovat Giotto di Bondonen käsialaa. Henri Matisse sanoi: ”Nähdessäni Giotton freskot Padovassa en yritäkään tunnistaa kohtauksia Kristuksen elämästä vaan ymmärrän heti niistä välittyvän tunteen. Se on viivoissa, sommitelmissa, värissä.”

Taj Mahal.

Japani.

Arkeni kauneimpia asioita:

Iittalan Ultima Thule -olutlasit (joista tosin juon lähinnä aamuveteni.)

Tapio Wirkkalan 3586-maljakko.

Punainen vintage-silkkiaamutakkini.

Marokkolainen korutelineeni.

On mielenkiintoista pohdiskella kauneuden käsitettä. Kauneuden kokeminen on subjektiivinen asia – tunnemme mielihyvää kehoissamme, mutta samalla kauneuskäsitykset ovat myös osittain hyvinkin jaettuja, vaikka toki meillä on myös yksittäisiä erimielisyyksiä.

Kauneus ja kauniiden, miellyttävien asioiden näkeminen on itselleni todella tärkeää, mutta pelkkä ”good looks” ei riitä. Asioista tulee mielenkiintoista vasta kun niissä on jotakin rosoutta. Joko jotakin yllättävää, vastakohtaista tai jopa vähän kummallista, jotakin epätäydellistä. Vanhoissa esineissä epätäydellisyys ilmenee usein esimerkiksi kulutuksen ja käytön jälkinä. Asussa se voi olla jonkin odottamattoman kontrastin lisääminen ja kukkakimpuissa esimerkiksi eri tekstuurien yhdistäminen.

*On toki muistettava, että taiteella ja taidemuseoilla on paljon muitakin merkityksiä kuin kauneus.

Lue myös:

Pienet (ja suuret) iloni

Auringosta

Maanantait on tehty taiteelle

Kulttuuri Museot ja näyttelyt