Une Femme: Victorine Nordenswan

Victorine Nordenswan (1838-1872) syntyi Hämeenlinnassa vuonna 1836 pankinjohtaja Johan Henrik Nordenswanin ja Jakobina Fredrika von Numersin perheeseen. Kuten moni aikalaisensa, myös Nordeswan jatkoi lapsena aloittamiaan taideopintoja Tukholmassa, jossa häntä 1860-luvun alussa opettivat Berndt Godenhjelm ja E. J. Löfgren johdolla.

Vuonna 1864 Nordenswan matkusti Düsseldorfiin, jossa häntä puolestaan opetti Otto Mengelberg. Düsseldorf oli 1800-luvun puolivälissä suosittu opiskelupaikka pohjoismaalaisten taideopiskelijoiden keskuudessa. Taiteilijat ja porvarit asuivat kaupungissa rinta rinnan. Naisilla ei tosin ollut pääsyä kaupungin taideakatemiaan, joten he opiskelivat yksityisopettajien johdolla. Nordenswanin tiedetään viettäneen Düsseldorfissa paljon aikaa aikalaisensa Fanny Churbergin kanssa.

Nordeswanin uran alku oli todella lupaava. Hän profiloitui erityisesti uskonnollisten aiheiden kuvaajana ja valmistautui alttaritaulumaaralin uralle. Uskonnollishistoriallinen maalaustaide oli poikkeuksellinen ratkaisu naistaiteilijalle, mutta toisaalta Nordeswania pidettiin myös poikkeuksellisen lahjakkaana taiteilijana, eikä näköpiirissä ollut Nordeswanin lahjakkuutta omaavia miehiä. Suureksi menetykseksemme Nordeswan ei ennättänyt luoda pitkää uraa taiteilijana, sillä hän kuoli varhain tuberkuloosiin.

Nordeswanin teoksiin voi tutustua mm. Kansallismuseossa ja Ateneumissa.

___

Surevia naisia Kristuksen haudalla (1868), Ateneum

Kulttuuri Museot ja näyttelyt

Muistiinpanoja kevättyylistä (tai: oppaat hiiteen ja oopperaan)

On taas keväisten tyyli- ja asupohdintojen aika. Euroopassa asumisessa olisi se hyvä puoli, että vuotta rytmittäisivät hyvinkin erilaiset vuodenajat, jotkat ovat oiva tilaisuus verrattain radikaaleillekin asu- ja tyylivaihteluille.

Olen toki sitä mieltä, että talvellakin voi pukeutua rantavaatteisiin, eikä kukkakuosi ole varattu vain kesälle. Toisin sanoen: en pidä säännöistä tai ”normeista”, mutta eri aikoina tekee mieli pukeutua vähän erilaisiin juttuihin, osittain käytännöllisistä syistä, osittain fiiliksen pohjalta. Toisekseen, talvivaatteet luovat usein siluetin, johon pukeutuminen on kesäisin huomattavasti hankalampaa ja toisin päin. Mielestäni myös erilaiset kausivaatteet tuovat kivaa vaihtelua elämään, ja fiiliksen uudesta voi luoda vaatekaapin vanhoilla vaatteilla, jotka eivät vain ole olleet käytössä toviin.

Toinen asia, josta on yhtään pidä ovat tyylioppaat ja naistenlehtien listat, joissa listataan vaatekappaleita, jotka jokaisen naisen tulisi omistaa. Minulla esimerkiksi ei ole yhtäkään valkoista kauluspaitaa tai mustia housuja kaapissani. Ainoat ”tyyli”neuvot, jotka mielestäni ovat järkeviä ovat hyvän ompelijan etsiminen (ja käyttäminen!) ja panostaminen materiaaleihin.

Mutta nyt keväisiin asu- ja tyylipohdintoihini. Tänä keväänä kiinnostavat mm.:

Valkoiset farkut yhdistettynä kaikkeen, erityisesti hentoihin sävyihin kuten hyvin haalean vaaleanpunaiseen.

Midipituiset hameet yhdistettyinä pitkiin, kevyisiin takkeihin.

Monolookit eli pukeutuminen päästä varpaisiin yhteen väriin.

Punainen ja fuksia samassa asussa.

Silkkihuivi solmittuna babushka-tyylisesti. Inspiraationa toimii kazakstanilainen ystäväni, joka näyttää huivissaan aina uskomattoman elegantilta.

Katsoin taas Aamiaisen Tiffanylla (vakkarileffani pitkillä lennoilla Casablancan lisäksi) – ja inspiroiduin Hollyn hiuksista ja erityisesti kaikista nutturakampauksista. Kevätlistalla ovat siis kampaukset ja hiusten asustaminen.

Korut kiinnostavat myös, eritoten sormukset (more is more) ja kaulassa riippuvat amuletit.

Toiveissa on myös sellainen viehättävä sisäinen hehku, joka kokemukseni mukaan syntyy parhaiten sielua ravitsemalla. Eli paljon kulttuuria; kirjoja, oopperaa, teatteria, musiikkia, whatever works.

___

Photos: So It Goes Magazine, issue 10, Phoebe Tonkin by James Wright.

Muoti Päivän tyyli