Pietariin? (Part deux)

Viime viikolla oli puhe Pietarin-matkan perusasioista ja tähän kirjoitukseen olen kerännyt Pietarin parhaita: palatseja, museoita ja kirkkoja. Listoissa on kaupungin kauneutta ja vetovoimaa eri vuosisadoilta aina Pietari Suuren 1700-luvun Pietarista vallankumouksen jälkeiseen aikaan.

HISTORIALLINEN PIETARI

1. Pietari-Paavalin linnoitus

Pietari-Paavalin linnoitus on vanhan Pietarin keskus ja täydellinen paikka aloittaa tutustuminen kaupungin historiaan. Kun Pietari Suuri vuonna 1703 päätti rakentaa Pietarin kaupungin, alue oli vielä muodollisesti osa Ruotsin valtakuntaa. Pietari Suuren laivasto valtasi Nevanlinnan ja keisari ryhtyi rakentamaan Jänissaarelle omaa linnoitustaan. Rakennustyöt alkoivat 23.5.1703.

Pietari-Paavalin linnoituksessa sijaitsee mm. Domenico Trezzinin suunnittelema kirkkorakennus, jota rakennettiin 1712-1733. Kirkossa lepäävät kaikki keisarit Pietari Suuresta Nikolai II:seen.

2. Pietari Suuren Talo

Kaupungin vanhin rakennus valmistui vuonna 1703. Pietari Suuren aikana rakennuksessa oli kolme huonetta: työhuone, makuuhuone ja ruokasali. Katariina Suuren aikana puutalon päälle rakennettiin kivitalo suojaamaan alkuperäistä rakennusta.

3. Pietari Suuren Kesäpalatsi

Trezzinin suunnittelema Pietari Suuren Kesäpalatsi hurmaa Kesäpuiston vieressä. Alakerta oli Pietari Suuren valtakuntaa, kun taas yläkertaa asutti keisarin puoliso Katariina I. Pietari Suuri vietti talossa kuusi kesää vuoteen 1725.

4. Heinätori (Ploštsad Sennaja)

Heinätori tarjoaa varsin toisenlaisen johdatuksen Pietarin historiaan. Tori perustettiin 1730-luvulla heinän, rehun ja karjan myyntiä varten. 1800-luvun jälkipuoliskolla alue oli todella pahamainen; rikollisuuden, prostituution ja juoppouden tyyssija, meille tuttu Dostojevskin Pietarista.

5.Aleksanteri Nevskin luostari

Aleksanteri Nevskin luostari eli lavra perustettiin vuonna 1710 novgoridilaisen sotapäällikön Aleksanteri Nevskin muistoksi. Nevski löi ruotsalaiset kuuluisassa taistelussa Nevan suulla vuonna 1240 ja sai lisänimen Nevski eli Nevalainen. Vuonna 1724 Pietari Suuri toi Nevskin pyhäinjäännöksen luostariin.

Luostarialueella on paljon kauniita rakennuksia ja kirkkoja, esimerkiksi Trezzinin vuosina 1713-1725 rakennettu Jumalanäidin ilmestymisen kirkko ja Ivan Starovin Pyhän kolminaisuuden katedraali, joka on luostarin pääkirkko.

6. Vaskiratsastaja

Pietari Suuren ratsastajapatsas oli kaupungin ensimmäinen kivipatsas ja se valmistui vasta Katariina Suuren aikaan vuonna 1782. Patsas on kuvanveistäjä Etienne Falconetin käsialaa, tosin pään valmisti Falconet’n oppilas Marie Collot.

7. Dekabristien aukio eli Senaatinaukio

Aukio oli dekabristikapinan näyttämönä 14.12.1825, jolloin joukko upseereita nousi kapinaan keisari Nikolai I:tä vastaan.

8. Palatsiaukio

Palatsiaukion keskellä seisoo Auguste Montferrandin suunnittelema graniittinen Aleksanterinpylväs, joka valmistui vuonna 1834. Pylväs on pyhitetty Aleksanteri I:n Napoleonista saaman voiton kunniaksi. Pylvään päässä siipiään levittävän enkelin on suunnitellut kuvanveistäjä Boris Ivanovitš Orlovski.

9. Verikirkko/ Kirkko veren päällä eli Kristuksen Ylösnousemuksen kirkko

Verikirkko on rakennettu paikalle, jossa keisari Aleksanteri II murhattiin vuonna 1881. Arkkitehti Alfred Parlandin vuonna 1907 suunnittelema kirkko edustaa pseudovenäläistä tyyliä ja poikkeaa merkittävästi Pietarin puhtaasta uusklassismista. Kirkko muistuttaa Vasili Autuaan kirkkoa Moskovan Punaisella torilla.

10. Literaturnoe Kafe

1800-luvulla rakennuksessa sijaitsi Wolff et Berangén konditorialiike, jossa Aleksandr Puškin nähtiin viimeisen kerran. Puškin joi kahvilassa lasillisen limonadia ja tapasi sekundanttinsa ja ystävänsä Konstantin Danzasin ennen traagista kaksintaisteluaan ranskalaisen Georges d’Anthèsin kanssa.

Pietari-Paavalin linnoitus Palatsirantakadulta kuvattuna.

MUSEOIDEN PIETARI

1. Eremitaaši

Pietarin merkittävin museo sijaitsee Palatsiaukiolla Nevan rannassa. Museo koostuu Talvipalatsista, Pienestä, Suuresta ja Uudesta Eremitaašista sekä Eremitaašin Teatterista. Eremitaašin kokoelmissa on yli kolme miljoonaa esinettä ja maailman suurin maalaustaiteen kokoelma.

2. Venäläisen taiteen museo

Venäläisen taiteen museo sijaitsee Carlo Rossin suunnittelemassa Mihailin palatsissa Taiteidenaukiolla. Palatsi rakennettin alun perin keisari Paavali I:n nuorimmalla pojalle Mihailille 1819-1825. Vuonna 1895 Aleksanteri III:n kuoleman jälkeen Nikolai II allekirjoitti sopimuksen museon avaamisesta palatsiin. Venäläisen taiteen museo tarjoaa erinomaisen johdatuksen venäläiseen taiteeseen Rublevin tunnetuimmista ikoneista nykytaiteen mestareihin.

3. Kunstkamera 

Pietarin ensimmäinen museo avattiin yleisölle vuona 1719. Etnografinen ”harvinaisuuksien” museo esittelee myös Pietari Suuren kokoelman, joka koostuu kaikenlaisista erikoisuuksista kuten epämuodostuneista sikiöistä. Museossa upeinta on venäläistä barokkia edustava vihreänsininen rakennus.

4. Erarta

Nykytaiteen museo Erarta Vasilinsaarella hurmaa nykyaikaisella otteellaan.

5. Pietarin taideakatemia

Pietarin taideakatemian rakennuksen suunnittelivat Aleksandr Kokorinov ja Vallin de la Mothe vuosina 1764-1788. Taideakatemia perustettiin vuonna 1757 kolmelle ”tärkeimmälle” taiteelle eli maalaus-, veistos- ja rakennustaiteelle. Viehättävä museo esittelee Akatemiasta valmistuneiden taiteilijoiden tuotantoa.

6. Poliittisen historian museo

Todella mielenkiintoinen Poliittisen historian museo sijaitsee Kšesinskajan talossa, Aleksandr von Hogenin suunnittelemassa jugendpalatsissa. Talon historia on jännittävä ja värikäs. Talon omistaja ballerina Mathilde Krzesinska oli tulevan tsaari Nikolai II:n rakastajar. Myöhemmin ballerina meni naimisiin tsaarin serkun suuriruhtinas Andrei Vladimirovitšin kanssa. Talosta tuli bolševikkien päämaja Helmikuun vallankumouksen jälkeen.

Pietarin museoerikoisuus on intiimit kotimuseot. Erinomaisia ovat esimerkiksi:

7. Anna Ahmatovan kotimuseo

8. Nabokov-museo

9. Dostojevskin kotimuseo

10. Rimski-Korsakovin kotimuseo

Eremitaašin Paviljonkisali

PALATSIEN PIETARI

1. Jusupovin palatsi

Keisarillisen Venäjän varakkaimpiin sukuihin kuulunut Jusupovin perheen palatsi hurmaa Moikan rannalla. Nikolai Jusupov osti palatsin 1830-luvulla ja uudisti sen arkkitehti Andrei Mihailovin kanssa. Palatsin helmi on Ippolit Monigettin suunnittelema 180-paikkainen barokkiteatteri.

2. Stroganovin palatsi

Toinen hätkähdyttävän upea palatsi on Rastrellin vuosina 1752-1754 suunnittelema Stroganovin palatsi. Palatsin omisti 1700-luvun lopulla kreivi Aleksandr Sergevitš Stroganov (1733-1811), joka oli mesenaatti ja Pietarin taideakatemian presidentti. Kreivi Stroganov koulutti maaorjansa Andrei Voronihinin, josta tuli yksi kaupungin merkittävimmistä arkkitehdeistä – hän piirsi mm. Kazanin katedraalin.

3. Anitškovin palatsi

Anitškovin palatsi rakennettiin keisarinna Elisabetin aikaan vuosina 1742-1754 Mihail Grigorovitš Zemtsovin ja Rastrellin piirrustusten mukaan. Keisarinna Elisabet lahjoitti palatsin suojatilleen kreivi Aleksei Razumovskille. Katariina Suuri osti palatsin ja lahjoitti sen puolestaan suosikilleen kreivi Potjomkinille. Nikolai I:n aikaan palatsissa järjestettiin tanssiaisija, joihin osallistui Natalia Nikolajevna, Puškinin vaimo ja ”koko Venäjän kaunotar”.

4. Beloselski-Belozerskien palatsi

Mahtisuku Beloselski-Belozerskien palatsin suunnitteli Andrei Stakenscheinder 1840-luvulla. 1800-luvun lopulla palatsi myytiin suuriruhtinas Sergei Aleksadrovitšille, keisari Aleksanteri III:n veljelle.

5. Mikaelinlinna

Mikaelinlinnan suunnittelivat Vasili Bazenov ja Vincenzio Brenna. Palatsi valmistui vuonna 1800.

6. Marian palatsi

Keisari Nikolai I rakensi palatsin lempityttärelleen Marialle arkkitehti Stakenschneiderin piirrustusten mukaan vuonna 1844. Vuonna 1917 palatsi oli väliaikaisen hallituksen päämajana maaliskuusta heinäkuuhun.

7. Demidovin palatsi

Uralin kaivosten omistaja kreivi Demidov osti palatsin vuonna 1836 häälahjaksi suomalaissyntyiselle morsiamelleen Aurora Stjernwallille kahdella miljoonalla hopearupalla (lisättäköön, että Aurora sai myös tulevalta aviomieheltään Sancy-timantin, joka on maailman seitsemänneksi suurin). Arkkitehti Auguste Montferrand muutti talon italialaiseksi ruhtinaspalatsiksi 1800-luvulla.

8. Šeremetjevin palatsi

Šeremetjevin suku oli yksi Venäjän rikkaimmista. He olivat taidemesenaatteja, eritoten musiikin ja näyttämötaiteen osalta. Fontankan varrella sijaitseva palatsi rakennettiin vuosina 1750-1755 Savva Tševakinskin ja Fedor Argunovin suunnitelmien pohjalta. Nykyään palatsi toimii teatterimuseona.

9. Marmoripalatsi

Keisarinna Katariina Suuri rakennutti palatsin suosikilleen Grigori Orloville, joka ehti kuolla ennen kuin palatsi valmistui vuonna 1785. Antonio Rinaldin suunnittelema palatsi poikkea Pietarin muista palatseista siksi, että sen materiaaleina on käytetty graniittia, marmoria ja Uralin puolijalokiviä.

10. Avioliittopalatsi

Nykyään Avioliittopalatsina tunnetun rakennuksen historia alkaa vuodesta 1730, jolloin Aleksandr Menšikovin adjutantti Ivan Polianski rakennutti palatsin.

Palatsibongailuun parhaita seutuja ovat Moika- ja Fontanka-kanavat sekä Englantilainen rantakatu (mm. Lavalien talo, Rumjantsevin talo ja Stieglitzin palatsi) sekä Palatsirantakatu (mm. Uusi Mihailin palatsi, Ruhtinas Lobanov-Rostovskin palatsi ja Uusi Mihailin palatsi.)

Beloselski-Belozerskin palatsin yksityiskohtia

KIRKKOJEN PIETARI

1. Iisakinkirkko (Isaakievskaya ploshchad)

Nykyinen Iisakinkirkko on järjestyksessä jo neljäs. Ensimmäisen kirkon rakennustyöt aloitettiin Pietari Suuren aikaan vuonna 1762 arkkitehti Savva Tšvakinskin johdolla. Kirkko, jota voimme nykyään ihailla valmistui vuonna 1858. Keisari Aleksanteri I pani hankkeen aloilleen vuonna 1818. Auguste Montferrandin suunnittelama kirkko oli tsaarinvallan aikana Pietarin pääkatedraali, jossa hovi osallistui virallisiin juhlajumalanpalveluksiin.

2. Kazanin katedraali (Kazanskaja pl. 2)

Andrei Voronihinin suunnittelema katedraali valmistui Aleksanteri I:n kaudella vuonna 1811. Kaartuvine pylväikköineen katedraali muistuttaa Rooman Pyhän Pietarin kirkkoa, mikä ei sinänsä ole sattumaa, sillä Keisari Paavali I tilasi kirkon piirrustukset ja määräsi, että kirkko tulee rakentaa Rooman Pietarinkirkon mallin mukaisesti.

3. Pietari-Paavalin kirkko

Domenico Trezzinin suunnitteleman barokkikirkon sisustus on venäläistä Pietarin ajan barokkia. Seinät ovat marmorijäljitelmää ja ikonostaasi on koristeltu runsailla puuleikkauksilla ja kullalla. Katedraalin kellotornia koristaa lentävä enkeli, joka on kopio Maastrichtin kaupungintalon tuuliviiristä.

4. Smolnan katedraali

Smolnan katedraali rakennettiin Elisabetin hallituskaudella vuonna 1748. Rastrellin suunnittelema näyttävä katedraali on erinomainen esimerkki Elisabetin ajan barokkityylistä.

5. Pyhän Panteleimonin kirkko

Arkkitehti I. K. Korobovin suunnittelema kirkko valmistui vuonna 1739 ja se rakennettiin Venäjän laivaston suuressa Pohjan sodassa Ruotsin laivastosta saaman kahden voiton kunniaksi.

6. Prinssi Vladimirin Katedraali

Viisikupolinen Prinssi Vladimirin Katedraali on yksi Pietarin vanhimmista kirkoista. Nykyisen kirkon paikalla sijaitsi pieni puukirkko jo vuonna 1708 ja vuonna 1766 keisarinna Katariina Suuren hallituskaudella Antonio Rinaldi rakensi nykyisen uusklassisen kirkon.

7. Spaso-Preobraženskin katedraali eli Kristuksen kirkastuksen katedraali

Pietarin ensimmäinen viisikupolinen kirkko valmistui vuonna 1754 M. G. Zemtsovin ja Trezzinin piirrustusten pohjalta. Stasov uudisti kirkkoa 1800-luvun alkupuolella, jolloin se muuttui tyylipuhtaasta empirestä uusklassistiseksi rakennukseksi.

8. Pyhän Katariinan roomalaiskatolilainen kirkko

Tämän Nevskin varrella sijaitseva hurmaava pikkukirkko edustaa barokin ja uusklassisen tyylin siirtymävaihdetta. Keisarinna Anna antoi kirkolle rakennusluvan jo vuonna 1738, mutta nykyinen kirkko valmistui vuonna 1782 keisarinna Katariina Suuren aikana de la Mothen piirrustusten pohjalta.

9. Pyhän Marian kirkko

Luterilaisen Pyhän Marian kirkon suunnittelemiseen osallistuivat Oscar Paulson, Carl Anderson ja Leonti Benois. Marian seurakunnan viimeinen kirkkoherra ennen vallankumousta oli Juho Saarinen, arkkitehti Eliel Saarisen isä.

10. Jaani kirik eli Johanneksen kirkko

Komea punatiilinen virolainen luterilainen Johanneksen kirkko valmistui vuonna 1860.

Iisakinkirkko ja kesäyön taikaa

KULTTUURIN PIETARI

1. Mariinski

Pietarin ykkös ooppera- ja balettitalo Mariinskin historia alkaa 1780-luvulta, jolloin se tunnettiin ”Suurena teatterina”. Mariinskin nykyinen vaaleanvihreä rakennus on 1860-luvulta.

2. Mihailin teatteri

Mihailin teatteri sijaitsee Taiteiden aukiolla Venäläisen taiteen museon läheisyydessä. Aleksandr Brüllow piirsi teatterin vuonna 1830. Neuvostoaikoina talo tunnettiin ”neuvosto-oopperan laboratoriona”. Talo on erityisen tunnettu Prokofjevin Romeo ja Juliasta, jota ei perinteisesti ole esitetty Mariinskissa.

3. Filharmonia

Pietarin Filharmonialla on kaksi salia; pieni ja suuri. Suuri sali, eli entinen Atteliskokouksen toimitalo, sijaitsee samaisella Taiteiden aukiolla. Sali on merkittävä osa pietarilaista kulttuurihistoriaa, esimerkiksi Tšaikovski johti kuudennen sinfoniansa kantaesityksen Suuressa salissa ja siellä oli myös Rahmaninovin toisen ja kolmannen pianokonserton ensi-ilta.

4. Aleksandran teatteri eli Puškinin teatteri

Carlo Rossin suunnittelema draamateatteri valmistui vuonna 1832 ja se nimettiin keisari Nikolai I:n puolison mukaan. Aleksandran teatteri on kaupungin vanhin julkinen teatteri ja sen ensimmäisiä näytelmiä oli Gogolin Reviisori.

5. Kamariooppera

Pietarin kamariooppera, SPB Opera, toimii paroni Sergei Pjotrovitš von Dervizinin palatsin rokokootyylisessä juhlasalissa. Pieni oopperatalo on tunnettu laadukkaista esityksistään ja intiimistä tunnelmasta.

6. Vaganova-balettikoulu

Rossinkadulla sijaitseva Vaganovan koreografinen oppilaitos on Pietarin kuuluisin balettikoulu, josta ovat valmistuneet monet maailmankuulut tanssijat, esimerkiksi Mihail Baryšnikov (jonka me nuoremmat tietysti tunnemme Carrien Venäläisenä), Rudolf Nurejev ja Anna Pavlova.

7. Taiteiden aukio

Taiteiden aukiolla voi ihailla arkkitehti Carlo Rossin harmonista kädenjälkeä (Venäläisen taiteen museo & kaupunkitalot) ja Mihail Anikušinin veistämää Puškinin patsasta.

8. Pietarin sirkus

Kaupungin sirkus tunnettiin aikoinaan Chinizellin sirkuksena, joka perustettin vuonna 1876. Fontankan varrella sijaitsevassa sirkuksessa voi nähdä hurjan hienoja esityksiä useana iltana viikossa.

9. Kapella

Kapellan konserttisali on Pietarin vanhimpia. Sali juontaa juurensa 1700-luvun alun hovin kirkkokuoroon. Tämän päivän rakennus on 1800-luvun loppupuolelta ja sen suunnitteli Leonti Benois.

10. Säveltäjäinliitto

Gagarinan palatsissa majaa pitävä Säveltäjäinliitto järjestää lukuisia konsertteja ja muita musiikkitapahtumia.

Mariinskin vaikuttava sisustus

ARKKITEHTUURIN PIETARI

1. Menšikovin palatsi

Menšikovin palatsi oli Pietarin ensimmäinen kivitalo. Palatsia rakennettiin vuosina 1710-1712 ja 1713-1727 arkkitehti Giovanni Mario Fontanan suunnitelmien pohjalta. Myöhemmin myös Trezzini ja Rastrelli – sekä monet muut – osallistuivat palatsin rakentamiseen. Palatsi edustaa sekatyyliä.

2. Pyhän Nikolaoksen katedraali

Savva Tševakinskin suunnittelema Pyhän Nikolaoksen katedraali on yksi täydellisimmistä venäläisen barokin rakennuksista.

3. Tiedeakatemian talo

Menšikovin palatsin läheisyydessä sijaitseva Katariina Suuren luottoarkkitehti Quarenghin suunnittelema rakennus valmistui vuonna 1785. Rakennuksen portaikossa on Lomonosovin suuri mosaiikkityö.

4. Rostra-pylväät

Thomas de Thomonin suunnittelemat Rostra-pylväät sijaitsevat Vasilinsaaren Strelkalla, eli nuolen muotoisella niemekkeellä. Pylväiden neljä istuvaa hahmoa symboloivat Venäjän neljää suurta jokea; Nevaa, Volgaa, Volkovia ja Dnepria.

5. Lidvallin kerrostalokompleksi Kamenno-Ostrovskilla

Fredrik Lidvallin jugendtyylinen kerrostalorakennus oli yksi arkkitehdin ensimmäisistä töistä ja teki hänestä todella kuuluisan.

6. Pietarin moskeija

Pietarin vanhin moskeija sijaitsee Poliittisen historian museon vieressä Petrogradin puolella. Moskeija on rakennettu harmaasta graniitista. Sen suuri kupoli on kauniin vaaleansininen, kun taas minareetit ovat teräsbetonia. Moskeija on koristeltu turkoosinsinisellä, keltaisella ja vihreällä. Se muistuttaa Keski-Aasian moskeijoja, erityisesti Samarkandin Gur-e-Amir-mausoleumia, mutta arkkitehtuurissa on myös piirteitä pietarilaisesta jugendista.

7. Rossinkatu

Keisari Aleksanteri I:n luottoarkkitehti Carlo Rossi muutti Pietarin kokonaisilmettä kenties enemmän kuin kukaan muu. Rossinkatu on yksi Rossin lukuisista voimannäytteistä ja ehdottomasti yksi Pietarin upeimpia paikkoja. Symmetriset sivurakennukset luovat voimakkaan illuusion.

8. Vuori-instituutti

Andrei Voronihinin suunnittelema kaivosalan oppilaitos valmistui vuonna 1811. Voronihin oli myös yksi kaupungin merkittävimmistä arkkitehdeistä ja hänen töitään on aina ihastuttava katsella.

9. Jumalanäidin ilmestymisen kirkko

Aleksanteri Nevskin luostarissa sijaitseva Trezzinin suunnittelma vuonna 1725 valmistunut kirkko on upea esimerkki varhaisesta venäläisestä barokista.

10. Esders & Scheefhalsin talo

Pietarille epätyypillistä rohkeaa ja prameaa jugendia edustava tavaratalo valmistui vuonna 1907.

Pyhän Nikolaoksen katedraali

RAUHAN PIETARI

1. Smolenskin hautausmaa

Vuonna 1756 perustettu Smolenskin hautausmaa Pohjois-Pietarissa on yksi kaupungin kauneimmista paikoista.

2. Tihvinän hautausmaa

Aleksanteri Nevskin luostarin alueella sijaitseva hautausmaalle on haudattu lukuisia pietarilaisia taiteilijoita Rimski-Korsakovista Musorgskiin (itse asiassa kaikki Viiden ryhmän säveltäjät ovat haudattu toistensa viereen) ja Tšaikovskista Dostojevskiin.

3. Smolnan luostari

Rastrellin piirtämä taivaansininen Smolnan luostarin katedraali Liteinyi-sillalta katsottuna on yksi Pietarin kauneimmista näkymistä. Katedraali oli ensimmäinen rakennus, joka valmistui Smolnan alueelle vuonna 1748. Katedraalin jälkeen valmistuivat asuntojen rakennustyöt ja alue kasvoi eri keisarien ja keisarinnojen hallituskausilla.

4. Kesäpuisto

Kesäpuisto, Letni sad, lienee yksi Pietarin rakastetuimmista (ja kauneimmista!) paikoista.

5. Taurian puisto

Taurian puiston istutukset suunniteltiin alun perin englantilaiseen tyyliin ruhtinas Potjomkinin maun mukaan arkkitehti William Gouldin johdossa. Puisto oli Katariina Suuren suosikki.

6. Gribojedovin kanava

Entinen Katariinan kanava hurmaa sievällä koollaan.

7. Moika

Moika lienee Pietarin kanavista ylhäisin ja sen varrella voi ihastella lukuisia upeita pastellinsävyisiä palatseja.

8. Strelka

Strelkan pikkuruiselta niemekkeeltä on helppo ihailla Talvipalatsia ja Thomas de Thomonin vuonna 1810 suunnittelemaa Pörssitaloa, jota koristavat ylväät doorialaiset pylväät ja Neptunus.

9. Iisakinkirkon aukio

Keskeisestä sijainnistaan huolimatta Iisakinkirkon edustalla sijaitseva aukio on rauhallinen paikka istuskeluun. Aukiolta on oivallista ihailla Astoria-hotellia, entistä Saksan suurlähetystöä ja takana olevaa Marian palatsia.

10. Leijonansilta

P. P. Sokolovin suunnittelema silta hurmaavine leijonineen lienee yksi Pietarin suloisimmista silloista – ainakin se on paljon rauhallisempi kuin tunnetumpi Pankkisilta samaisen Gribojedovin kanavan varrella. Silta sijaitsee hyvin Dostojevskin Rikoksen ja rangaistuksen silitysraudan muotoista taloa.

Aikaisempia Pietari-kirjoituksiani:

Pietariin?

Pieni opas Pietariin

20 asiaa Pietarista

Kulttuuri Museot ja näyttelyt

Kokemuksia ja ajatuksia e-kirjoista

Mitä uuteen teknologiaan tulee, oli kyse sitten sovelluksista tai laitteista, olen hyvin hidas sopeutumaan. Joskus jopa epäilen olevani jonkin asteinen luddiitti. Vaikken suhtaudu uuteen teknologiaan lähtökohtaisesti epäillen, olen silti todella saamaton ja hidas ottamaan käyttöön uutuuksia.

Rimpuilin pitkään siirtymistä sähköiseen sanomalehteen. Digitaalisen median kurssilla julistin kovaan ääneen vuonna 2015, että ei muuten ole sama asia lukea sähköistä lehteä aamukahvilla. Medium is the message, jne. No, nyt luen joka aamu sähköisiä lehtiä Hesarista New York Timesiin, enkä usko enää vaihtavani paperiseen sanomalehteen. Kirjojen kanssa tilanne on kuitenkin erilainen.

Muistelen, että ensimmäinen kunnollinen kohtaaminen e-kirjojen kanssa tapahtui kesällä 2013, kun kokeilin Marrakechin elokuisessa kuumuudessa ystäväni Dominicin Kindlea.

Kokemus oli neutraali. Olin yllättynyt lukemisen helppoudesta, mutta totesin kuivakkaasti ystävälleni, että fyysiset kirjat ovat aivan toinen juttu, että miten sinä oikein voit tuijottaa tätä kapistusta päivät pitkät?

Seuraavat viisi ja puoli vuotta elelin pitkälti ilman minkäänlaista kosketusta sähköisiin kirjoihin, mitä nyt joskus yliopistojen kirjastoista lainasin e-kirjoja, joita ei ollut saatavina fyysisinä kappaleina, kunnes alkuvuonna latasin puhelimeeni BookBeat-sovelluksen.

Pari kuukautta BookBeatin kanssa meni kivasti. Aivan ensimmäiseksi yllätyin valikoiman laajuudesta. Täällähän on vaikka mitä mielenkiintoista luettavaa. Valikoimasta inspiroituneena luinkin kirjoja, joita en todennäköisesti olisi koskaan ostanut tai löytänyt kirjastosta. Katja Kokon ElokuvamuistiAlexandra Shulmanin Inside VogueAni Kellomäen Tiedostavan siemailun taitoKatariina Vuorin Kourallinen tabuja ja Juha Itkosen Minun Amerikkani.

Vaikka lukeminen oli pääsääntöisesti vaivatonta puhelimen näytöltä, akku kuitenkin kului aika nopeasti (ja minulla, luddiitilla, ei tietenkään ole powerbankia tai mikä ikinä sen langattoman vekottimen nimi onkaan), näytön tuijottaminen aika ajoin ärsytti, erityisesti kun ystäväni kommentoivat sitä että olen koko ajan puhelimella, johon minä tietysti murjahtelin, että mä luen. Puhelin ei myöskään ole kätevin lukulaite altaalla tai rannalla. Tai puhumattakaan Dohassa paahtavasta auringosta. Eniten kuitenkin kaipasin muistiinpanojen tekemistä. Yleensä luen kynä kädessä voidakseni merkitä hyvän kohdan tai kirjoittaa heti tekstistä syntyneen ajatuksen ylös. Puhelimen kanssa tämä tuntui työläältä kun piti hyppiä sovelluksesta muistiinpanoihin ja takaisin.

Itse lukukokemuksessa sen sijaan en oikeastaan havainnut muutoksia. Sanat tuntuivat yhtä nautinnollisilta kuin fyysisessä kirjassakin. Lukunopeutenikin tuntui olevan jopa vikkelämpi puhelimen kanssa verrattuna paperiseen kirjaan. Tietysti usein kaipasin kirjan fyysisyyttä, sitä että sen voi laskea alas ja plärätä sivuja, kenties jopa haistaa sitä, mutta tämäkin oli toisarvoista mukaansatempaavien ja mielenkiintoisten kirjojen kanssa. Ihan sama mikä medium, anna mulle lisää näitä sanoja. 

Uskoisin e-kirjojen jäävän itselleni satunnaiseen käyttöön. Erityisesti matkalla ne ovat hurjan käteviä. Fyysiset kirjat tuntuvat kuitenkin huomattavasti rakkaammilta ja helpommilta. Kenties 10 vuoden kuluttua hymähtelen näille tuntemuksille ja e-kirjat ovat oleellinen osa arkeani. Nyt ne ovat kiva lisä ja tuovat helpotusta tiettyihin tilanteisiin.

Äänikirjat puolestaan tuntuvat vielä aika vierailta – toisaalta, minulla kesti myös hirveän kauan lämmetä podcasteille – kenties äänikirjat ovat seuraava askel? Kai minun on jotenkin hankala ajatella, että kirjaa voisi kuunnella. Luddiitti mikä luddiitti.

____

Querelle Jansen & Marta Berzkalna by Miles Aldridge for Vogue Italia April 2006.

Kulttuuri Kirjat