Tag: hyvä elämä

Maanantai Herään Luxemburgissa ystäväni talossa noin 6.30. Meditoin ja venyttelen sängyssä, sillä päivä tuntuu jo valmiiksi hyvin raskaalta: tänään isoäitini täyttäisi 90 vuotta. Muistelen vuoden takaista syntymäpäivää, kun olimme kaikki yhdessä ja hyvin painavan sydämen kanssa raahaudun alakertaan valmistamaan aamukahvit itselleni ja ystävälleni. (Meidän rakkain rutiinimme on yhdessä nautittu aamukahvi <333.) Päivä on tahmea, teen […]

Olen elänyt nyt hieman alle kuukauden lyhythiuksisena naisena. Ensimmäinen huomio: omalla kohdallani lyhyemmät hiukset vaativat paljon enemmän aikaa ja huomiota kuin pitkät hiukseni. Koska olen hyvin laiska, on uusien rutiinien kehittäminen ja ylläpitäminen tuntunut hieman työläältä. Mutta toisaalta olen innostunut – ja tämän vaikean vuoden jälkeen tuntuu oikeastaan tosi kivalta, että hiukseni innostavat. Succès. Toinen huomio: […]

Jos tässä elämässä on yksi asia, jota todella rakastan, niin se on yksinolo. Viettäisin helposti varmaankin jopa vajaan kuukauden pitkälti itsekseni (kuulostaa surullisemmalta kuin oikeasti on) tehden lempiasioitani. Osittain kai opin rakastamaan yksinoloa olosuhteiden pakosta. Kun on muuttanut paljon ja aina yksin, on totuttava itsekseen olemiseen. Se voi tarkoittaa sähkösopimusviidakossa rämpimistä, oopperassa käymistä, ravintolaillallisia – kaikenlaisia […]

Taiteilija Georgia O’Keeffe täyttäisi tänään 132 vuotta. O’Keeffe ei ole itselleni pelkästään ammatillisesti merkityksellinen taiteilija, vaan olen kiintynyt moniin hänen teoksiinsa erityisesti henkilökohtaisella tasolla. O’Keeffe on mielenkiintoinen niin monella tasolla: hänen taiteensa, elämänsä, estetiikan tajunsa, hänen suhteensa Stieglitziin… Marraskuu 2013 Dear Georgia, en edes tiedä mistä aloittaa. Olen taas hukassa opintojeni kanssa. Aloitin viime periodissa […]

Elämme jo miltei marraskuun puolessa välissä. Ajatella, kuinka nopeasti aika rientää. (Almost there, jne. Ei enää pitkään, kun saamme taas nauttia tammikuun valosta ja jo pian keväästä.) Rehellisesti sanottuna, tämä marraskuu ei ole ollut sen hassumpi. Koen olevani hyvinkin energinen ja täynnä pirskahtelevaa intoa. Tällä hetkellä saan valtavasti energiaa esimerkiksi näistä asioista: Leikittelen ajatuksella, että […]

Saavuin kaksi viikkoa sitten Luxemburgiin ystäväni luokse. (Kun muuten mietin tuttava- ja ystäväpiirejäni, kaupungit joihin tuttavani ovat ”päätyneet” ovat Lontoo, Bryssel, Luxembourg ja New York. Eli Luxembourgissa on paljon tuttuja, mikä taas on tarkoittanut melko kiireistä lounasaikataulua.) Torstaina heräsin vihlovaan päänsärkyyn, jonka en usko olleen seurauksen nero d’avolasta, vaan liian monen kielen puhumisesta. Englantia, ranskaa, […]

Mutta kuinka selviämme marraskuusta? Ystäväni kysyi jo syyskuun puolessa välissä. Pakenemme jonnekin yhdessä, vastasin naurahtaen. Kaksi kuukautta myöhemmin tilanne on tämä: minä pakenin ystäväni luokse Luxembourgiin (ja täytyy todeta, vaikka itse sanonkin, että tein erinomaisen ratkaisn tullessani rakkaan ystäväni luokse viideksi viikoksi. On niin ”ihanaa” viettää vuoden pimein kuukausi hyvän ystävän kanssa.) (Ja, let’s face it, Diptyquen […]

Runoja ja rakkautta…what’s not to love… One Last Poem for Richard, Sandra Cisneros Löysimme runon kirjaimellisesti ystäväni Adrianan kanssa vuonna 2013. Olimme jossakin päin Amsterdamia ja pysähdyimme lukemaan Cisneroksen runoa yhden rakennuksen seinästä. Runo on siitä lähtien kulkenut mukanamme – eroissa, kaipauksessa, elämässä. Kun olin keskellä musertavaa eroa, lähetti ystäväni runon minulle, vaikken ollut vielä edes […]

Helsingissä on lukuisia taianomaisia paikkoja (esimerkiksi Kansalliskirjasto, Elite, Kukkapuisto, Nikolainkirkko, Ateneum, Didrichsenin taidemuseo ja Taidehalli), mutta yksi on vertaansa vailla: venäläinen ravintola Troikka Töölössä. Tiedätte kuinka paljon rakastan Pietaria ja Venäjää, joten ei liene yllätys, että olen kovin ihastunut Troikkaan ja tunnen oloni siellä täydellisen kotoisaksi. Ja…what’s not to love…valkoisine pöytäliinoineen, kynttilöineen ja alkumaljaksi tarjottavine […]

Muotokuvamaalari Rosalba Carriera (1673-1757) syntyi keskiluokkaiseen perheeseen Venetsiassa vuonna 1673. Carriera tunnetaan virtuoosimaisista pastellimaalauksistaan ja erityisesti muotokuvistaan, jotka toivat hänelle Accademia di San Lucan jäsenyyden vuonna 1705. Vuonna 1720 Carriera matkusti Ranskaan, jossa hän maalasi Louis XV:n nuorena poikana ja hänet kutsuttiin Académie Royale de Peinture et de Sculpture -akatemian jäseneksi. Carrieran seuraava ulkomaankomennus oli Wienissä, jossa keisari Kaarle […]