Tag: Mieli

Kesäkuussa istuimme äitini kanssa mökin laiturilla ja suunnittelimme tulevaa kesää. Paljon retkiä lähialueille, kirpputoreja, huutokauppoja, metsäkävelyitä, pitkiä aamupaloja parvekkeella, konsertteja, oopperaa, ruokaostoksia torilla, näyttelyitä, aamujoogaa. Viettäisimme ihanimman kesän ikinä. No, nyt elokuun toiseksi viimeisenä päivänä voin todeta, että kulunut kesä ei todellakaan mennyt suunnitelmiemme mukaan. Teimme yhden retken Valamon luostariin ja kävimme oopperassa. Kaikki muu […]

Olen jo aikaisemmin todennut, että jos blogini tiivistettäisiin yhteen konseptiin, se olisi minun versioni hyvästä elämästä. Kirjoitukseni ovat yleensä melko all over the place, mutta liittyvät tavalla tai toisella ajatuksiini, mitä hyvä elämä pitää sisällään. Näkemys hyvästä elämästä on oleellinen osa elämänfilosofiaa, josta en ole kuitenkaan juurikaan kirjoittanut blogissani. En nyt pureudu sen tarkemmin elämänfilosofian käsitteisiin (linkitän […]

Apua kuinka dreamy kulunut viikko onkaan ollut. Auringonlaskut, ihmiset, kohtaamiset, illalliset, ihan kaikki: niin kaunista. Olen viettänyt paljon aikaa luonnossa, erityisesti Kerimäellä ja Punkaharjulla (ja taas toistan itseäni: Hotelli Punkaharjua ei ole voittanutta. Sen kyllä huomaa, kun jokaiseen yksityiskohtaan on kiinnitetty huomiota. Lopputulos on harmoninen ja energia aivan toisenlaista.) Hotelli Punkaharjun ympäristössä kulkee myös ihania polkuja ja […]

Kun en ole viime aikoina oikein jaksanut kirjoittaa kunnollisia lauseita: hädin tuskin tekstiviestejä, meileistä puhumattakaan, olen väsännyt listoja kuin mikäkin Sei Shōnagon. Fyysisiä, henkisiä, digitaalisia, lappusille, puhelimeeni, muistikirjoihin, sinne sun tänne. Listoja asioista, joita minun täytyy tehdä ennen muuttoani; listoja asioista, joita on näytettävä vieraille; listoja asioista, jotka on varmistettava; listoja asioista, joita ei saa […]

Kun en nyt ole ollut viime viikkoina parhaimmillani, olen miettinyt paljon unelmieni naista, eli naista, joka haluaisin olla. Mietintäni ovat olleet hyvin leikkisiä: lähestyn aihetta hyvin kevyesti ja ilmasti, en ollenkaan ahdistuneesti. Emme voi olla jatkuvasti parhaimmillamme (kukatkaan eivät kuki läpi vuoden jne.), mutta olen jotenkin yrittänyt syleillä tahmeuttani. Kuka unelmieni nainen sitten on? Hän on elämäniloinen […]

Blogini jäi impromptu tauolle heinäkuussa, kun kohtasin kaikenlaisia vaikeuksia ja päädyin kummalliseen tahmeuden tilaan, jossa olen osittain vieläkin. (Ja juu, tiedän kuinka ärsyttävää on, kun ihmiset puhuvat kohtaamistaan vaikeuksista, mutta jättävät kertomatta, mitä oikeastaan on tapahtunut. Kenties kyse on myös siitä, että joskus yksittäiset vaikeudet synnyttävät tilanteita, joissa on kyse jostain paljon suuremmasta kuin siitä […]

Ei ole ollenkaan merkityksetöntä, minkälaisilla asioilla ympäröimme itsemme päivittäin, eli esimerkiksi mitä luemme, kuuntelemme, näemme, ajattelemme ja keskustelemme. Ovatko meitä ympäröivät asiat kiinnostavia, ravitsevia, sielua ruokkiva vai ärsyttävätkö ne meitä tai saavatko ne meidät turhautuneiksi? En nyt todellakaan tarkoita, että meidän olisi ryhdyttävä uutispaastolle (itse asiassa uutisten lukemattomuus on mielestäni täysin pöyristyttävää ja alleviivaa omaa hyväosaisuutta […]

On projekteja, joilla on selkeästi alku ja loppu. Sitten on projeketeja, jotka eivät oikeastaan tule koskaan valmiiksi. Niin paljon tehtävää, nähtävää, ajateltavaa, luettavaa, koettavaa: sellaista on ihmisyys. Nuorena minua hirvitti erityisesti ajatus, että maailmassa on niin paljon kirjoja, joita en ennätä lukea ja taideteoksia ja rakennuksia, joita en ennätä nähdä. Nyt tuo ajatus tuntuu melko neutraalilta, sellaiselta […]

Syntymäpäiväni oli viime viikolla. Ei ollut bileitä, ei kakkua, ei minkäänlaisia juhlallisuuksia. Olin kuitenkin uskollinen syntymäpäiväperinteelleni eli syntymäaikanani, keskipäivän aikoihin, keitin kupin teetä ja kävin vuoteni kuukausi kuukaudelta läpi. En kaivannut analysointia tai vuoden jakamista kenenkään kanssa, halusin vain viettää rauhallisen hetken itseni kanssa. (Vuosi oli hyvä, joskin melko surullinen.) Katsauksen jälkeen toivotin itselleni, kuten jokaisena […]

Kaksikymppisen kysymyksiä: mitä on aikuisuus ja milloin se alkaa? Milloin tuntuu aikuiselta?  Mistä sen tietää, että on aikuinen? Aina välillä minusta tuntuu, että olen velkaa niin monesta asiasta New Yorkille. Taisin kasvaa siellä aikuiseksi – tai jos en nyt aivan aikuiseksi, niin otin ainakin suunnattoman kokoisia harppauksia kohti aikuisuutta. Aikuisuuden käsite on tietenkin hieman monimutkainen verrattuna esimerkiksi täysi-ikäisyyteen, jolle […]