Tyyli hukassa
Hukka on kyllä kumma paikka; sinne päätyy sukista toinen, hiuslenkit, muistilaput, jopa silmälasit. Tällä kertaa Hukkalaan on päätynyt myös tämän tytön tyyli. Liekö osa ikäkriisiä, mutta nyt olen alkanut enemmän ja enemmän pohtimaan omaa tyyliäni ja ennen kaikkea sitä, mihin suuntaan tyyliäni haluaisin viedä. Tähän astisessa elämässäni olen ostanut yhden vaatekappaleen yhtä tyyliä, toisen toista jne. No, senhän tietää mitä siitä seuraa: KRIISI. Joka ikinen aamu töihin lähtiessä on kriisi pukeutumisesta, kun mikään ei sovi minkään kanssa yhteen.
Niin ja tyylihän on ollu hukassa jo.. aina. Ja nyt rehellisesti tuon esiin omat tyylirikkeeni. Tai no ihan vaan neljä niistä, mutta ne neljä kuvaa hyvin mun tyylittömyyttä.. Ja pliis, älkää olko ankaria.
Jos ihan järjestyksessä mennään:
-makkarankuori ja nylonlegginsit. No nam vaan.
-Trikoooota, erittäin lötköä trikooooota! Ja tunnetusti haalea keltainen ja tumman veren värinen punainen sopii niin hyvin yhteen.
– Tylsää ja jälleen huonosti istuvaa. Ei todellakaan korosta pienimpiäkään hyviä puolia.
– Ihana takki, ihana hattu. Eivät kylläkään yhdessä. Huonosti istuvien farkkujen kanssa.
Ja huomatkaa mikä värien leikki! Mitäs tästä mun pukeutumisesta voisi ottaa sitten opikseen? No ainakin vois koettaa haalia kaappiin vaatteita, jotka sopii yhteen. Ja mieluiten sellasia, jotka ees jotenkuten istuu. Ja vaikka trikoo onkin ihanan letkeetä mahamakkaroitten välissä, tukevampi kangas olisi varmasti paljon istuvampaa ja ”imartelevampaa”. Että jos noilla lähtee liikkeelle, niin eiköhän sillä jo pääse eteenpäin..
Nyt sitten täytyisi miettiä millaisen tyylin haluan. Olisiko se ajattoman modernia mustaa ja valkoista? Vai villin värikästä ja leikkisää? Vai sittenkin puuterisen romanttista? Vilkaisu vaatekaappiin tuottaa tuloksen, jonka pohjalta voisi kai lähteä luomaan mitä tahansa noista. Kunhan vaan pitäytyy yhdellä suunnalla (ok, vähän voi kai poiketa, mutta ei niin kuin nyt) ja luopuu suosiolla kaikista kamalista vaatekappaleista, joita nyt kaapistä löytyy lojumasta. Harkinta matkaan vaateostoksille siis.
Ehkäpä palaamme siis kuvien kera asiaan, kunhan olen riittävästi ehtinyt mallailla ja valjastaa miehen vielä kuvaamaanki. Niin ja ei huolta, kuvakollaasin vaatteet eivät enää pidä majaa minun vaatekaapissani…