Viimeistä kuukautta viedään

Olen ollut vähän huono pysymään kartalla sen suhteen, missä päivämäärissä raskauden kanssa mennään. Ajantasalla olisi varmaan pysynyt paremmin, jos olisi esim puhelimeen ottanut jonkun raskauslaskuri appin. Mut enpä ottanut, niin välis oon ollu ihan et öööööö emmä tiiä kun joku on kysynyt millä viikoilla menen. No mutta nyt tiedän, tänään on 36 +0. Viikko vielä ja sitten ollaan täysiaikaisia ja vauva ”saa” syntyä. 

Nyt se jotenkin alkaa pikkuhiljaa konkretisoitua, että hitsi, tasan neljä viikkoa laskettuun aikaan ja viimeistään kuuden viikon päästä meillä pitäisi olla oma pieni vauva! En ole vielä tähän blogiin kirjoittanut siitä, miten raskaus on mennyt, mutta pääasiallisesti olen kyllä todella hyvin voinut. Sen voin kyllä sanoa, että aika on mennyt hitaasti! Kaikki aina sanoo, että kyllä se aika menee tosi nopeasti, mutta eipä siltä ole tuntunut. Ainakin viime viikkoon saakka aika on madellut, mutta yllätyksekseni viime viikko ja nyt tämäkin viikko tuntuu menneen paljon nopeammin kuin olisin uskonut. Toivottavasti seuraavat 4-6 viikkoa menee myös nopsasti 😛

Jotenkin ajatus siitä, että hitsin vie, täältä mun masusta tulee pian meidän vauva, on todella epäkonkreettinen vielä. Ei yhtään tiedä mitä odottaa, ei tiedä millaisia tunnemyllerryksiä tullaan kokemaan jne. Mutta innolla odotetaan sinua pikkuinen. <3

Nyt tietysti myös nousee uudenlainen huoli mieleen, meneekö loppuraskaus yhtä hyvin kuin tähän asti on mennyt, meneekö synnytys hyvin, onko lapsi terve. Pieni potkiaisemme on kyllä kovin aktiivinen ollut, joten siinä mielessä ei kai ole syytä huolestua, Oma terveys, lähinnä verenpaineeni sen sijaan on heitellyt kokoajan enemmän tai vähemmän ja tämän päiväisellä neuvolakäynnillä sain matkaan niitä pissaliuskoja, jotta voin kotona seurata, ettei ala proteiinia virtsaan tulla. Hieman myös tuntuu pää jomottavalta ja mietinkin onko sillä yhteyttä verenpaineeseen vai onko kyse enemmän ni-ha peräisestä pinteestä tai orastavasta nenän niiskutukseen liittyvästä oireilusta. Niin ja sit on tämä tällä viikolla alkanut suun vaiva, ilmeisesti ientulehdus. Se tästä nyt puuttui, kun muutenkaan en hammaslääkäritouhuista tykkää.

Mutta pääasiallisesti olen onnellinen siitä, että helpolla olen päässyt. Toivottavasti myös viimeiset raskausviikot ja ennen kaikkea vauvan syntymän jälkeinen aika menevät hyvin, koko pienellä perheellämme 🙂