Sairaalakassi
Kun nyt sitten virallisesti ollaan täysiaikaisia (vaikka siis laskettuun aikaan on se kolme viikkoa), lienee viimeistään nyt syytä pakata sairaalakassi. Olin toki kerännyt jo aikaisemmin tavaroita kasaan ja varmastikin ensisynnyttäjänä niitä ehtisi vielä haalia synnytyksen käynnistyessäkin, mutta eihän sitä koskaan tiedä jos on vaikka jossain reissun päällä kun synnytys käynnistyy. Tai jos se tapahtuu keskellä yötä, että osaako sitä sitten ajatella riittävän selkeästi pakkaamispuuhia. Niin tai näin, nyt on kassi suurin piirtein pakattu. Jotain pientä toki puuttuu vielä ja täytyy laittaa ne hankintalistalle ensitilassa.
Omaan kassiini päätyi lähinnä mukavat vaatteet: mamma-legginsit, parit sukat, alustoppi, imetystoppi, imetysliivit, parit alushousut ja neuletakki. En siis ajatellut olla mikään tyylikkyyden huipentuma a) kotiutuessa b) jos joudun sairaalassa omissa vaatteissa käyskentelemään, vaan kyllä tässä mennään rehdisti mukavuus edellä. Jos jostain syystä joutuisin olemaan pidempään sairaalassa, olen tähän ajatellut varustautua kasaamalla vaatehuoneen hyllylle pinon vaatteita, jotka mies voi sitten helposti napata mukaan. En meinaan usko että listasta ”farkut, paita, sukkia” tulisi hänen itse poimimanaan huomioitua, että farkut on mallia mamma ja paidat väljiä.
Vaatteiden lisäksi kokosin kasaan pussukan, josta löytyy korvatulpat, shampoo, hoitoaine, saippua (hämäävästi laitettu tyhjentyneeseen hoitoainepurkkiin, muistais vielä kumpi oli kumpaa…), vartalovoide, huulirasvaa, piilolinssejä (koska jos lasit menisi rikki, en näkisi kuin sumua), siteitä (koska näiden kohdalla sitä vaan osaa olla nirso), hammasharja, hammastahna, deodorantti, hiuspinnejä ja hiuslenksuja ja liivinsuojia. Joukosta näyttää vielä puuttuvan hiusharja, täytyykin muistaa lisätä!
Lisäksi tietysti kännykän laturi ja kuulokkeet ja kuvasta puuttuen vielä miehenkin puhelimeen sopiva laturipää. Energiavarastojen osalta laukussa on tässä vaiheessa vasta ystävältä saatu suklaalevy, mutta ajattelin sinne lisätä myös muutaman pillimehun, pähkinöitä tai jotain muita naksuja ja välipala/myslipatukoita (sekä itseäni että aviomiestäni ajatellen). Ei sillä, en epäile etteikö sairaalasta jotain syötävää saisi ja aina voi passittaa miehen synnytyssairaalaa vastapäätä olevaan kauppaan. Tuo syömäpuoli on tosin siis vielä hommaamatta, joten täytyy tässä lähipäivinä kaupassa käydessä kyseiset napata matkaan.
Kaupasta voisin napata mukaan myös jonkin lehden, vaikka epäilen vahvasti, että mitään lehteä alan tuolla lukemaan. Sen sijaan kynän ja pienen muistiinpanovihkosen pakkaan matkaan, jos vaikka iskee inspiraatio kirjoittaa muistiin tuntemuksia tms.
Kameraa ei oteta erikseen mukaan, puhelimet on nykyisin varustettu kameroilla sen verran mitä sitä nyt sairaalassa ollessa tarvitsee kuvailla. Myöskään mitään atk-härveleitä en ota mukaan, naamakirjaan yms pääsee puhelimella eikä siellä varmasti ole muutenkaan mitään tarvetta päästä koneelle. Mies sitten ottakoot oman työläppärinsä mukaan jos sellaista kokee tarvitsevansa (voisin toki hieman pahastua).
Se siis meikäläisen kamoista. Pikkuiselle olen pakannut kotiutumisvaatteiksi sini-punaraidallisen bodyn ja punaiset pöksyt sekä varuilta kokoa isomman bodyn ja pöksyt, jos nyt tulisikin isompi vauva. Värimaailma varman päälle kummallekin sukupuolelle sopiva J Lisäksi sukat, tai peräti kahdet, koska en yhtään tiedä minkä kokoiset jalat pienellä on, tumput ja kaksi eri myssyä. Toinen on anopin pienelle joululahjaksi ostama Ruskovillan silkkimyssy, jonka luulisi ainakin olevan riittävän iso… Lisäksi pakkasin mukaan nallepuvun. Toppapukua ei pakata, koska meillä on turvakaukaloon se lämpöpussi. Jottei lämpöpussi unohdu kotiin, olen pakannut sen turvakaukalon kyytiin. Samoin penkinsuojussysteemit, mies saa sitten viritellä kaukalon isofixeineen yms autoon kun tulee meitä kotiin hakemaan.
Mahdollisia pukluja varten on mukana tietysti harsoliina ja täytyykin tässä jossain vaiheessa tutti pakata varuilta matkaan.
Sitä mietin, että pitäisikö pienelle olla kotimatkalle myssyn lisäksi joku paksumpi pipo? Paksumpia lapasia ja töppösiä en ajatellut tarvitsevamme, koska nallepuvussa saa kädet ja jalat piiloon ja lisäksi lapsi sujautetaan sinne lämpöpussiin (eli näinköhän tuodaan kotiin ylipuettu hikoileva vauva?). Toisaalta nallepuvussa on myös huppu, jonka nyt kuitenkin vedän pienen päähän, ettei se jää painamaan niskan alle, eli päässä on sekä ohut myssy, että teddyhuppu. Mutta niin, jos jollain kokeneemmalla on tähän pipo asiaan jotain vinkkiä, niin kiitos, otan mielelläni vastaan.
Äitiyskortti, kukkaro ja avaimet ovat jo pitkään olleet tietyssä laukussa ja laukku samassa paikassa helposti löydettävissä sitä varten, että lähtö sairaalaan tulee. Puhelin sinne laukkuun täytyy luonnollisestikin muistaa tiputtaa lähtiessään. Mitään reseptilääkkeitä ei ole tällä hetkellä käytössä, joten sellaisten muistamista ei tarvitse murehtia.
Mies on myös hankkimassa autoon penkinsuojusta ja tarkoitus on autoon jo sijoittaa jokin pyyhe sairaala matkaa varten, voihan olla ettei lähtiessä ole vielä vedet menneet ja ne päättää holahtaa matkalla. Nämähän eivät nyt siis sairaalakassiin liittyneet, mutta muuten siihen synnyttämään lähtemiseen kyllä. On myös puhuttu siitä, että jos mies sattuisi olemaan kauempana kuin Turussa työn takia, otan sitten suosiolla taksin tai no jos tosi kiire tulee niin ambulanssin tietenkin. Muussa tapauksessa soitan miehen kotiin (siis jos synnytys käynnistyy kesken hänen työpäivänsä) ja lähdetään täältä sitten yhdessä sairaalaan kun sen aika on. Meiltä ajaa hyvällä kelillä talvirajoituksilla noin 20 minuuttia sairaalaan, eli luulisi ensisynnyttäjänä hyvin ehtivän. Mutta eihän sitä ikinä tietysti etukäteen tiedä kuinka kiire tulee.
Miltä noin niin kuin vaikutti, puuttuuko sairaalakassista jotain oleellista? Tai vastaavasti, onko mukana jo jotain ihan täysin turhaakin?