Hyvää huomenta!

Muistaako joku, kun koulussa oli pakollinen aamunavaus? Joskus sen ehkä piti joku opettaja koko koululle tai sitten oli kyseessä luokan kesken pidetty aamunavaus. Kerran viikkoon oli seurakunnan aamunavaus. Ei taida nykykouluissa olla sellaiset uskonnolliset aamunavaukset sallittuja enää…?

Ala-asteella aamunavaukset oli keveämpiä, ehkä luettiin jokin pätkä tarinaa tai muuta vastaavaa. Yläasteella aamunavauksissa tuli jo enemmän asiaakin. Toisinaan opettajat kierrättivät samoja aamunavauksia vuodesta toiseen, kuten historian opettajamme, joka soitti joka vuosi joulun alla kappaleen White Christmas.

Aamunavausten kylkeen aina liitettiin ilmoitusluontoiset asiat ja muita tiedotteita. Kerran yläasteen tyttöjen piti jäädä vielä aamunavauksen lopuksi liikuntasaliin. Tiedote koski tampooneiden hävityspaikkaa, ei siis pyttyyn tukkimaan viemäreitä. 

Oikein kapinahenkisenä sitä joskus yritti yläasteella skipata aamunavauksen. Saisipahan nukkua aamulla noin viisi minuuttia pidempään. Yllättäen opettajat olivat tarkkasilmäisiä ja kyllä huomasivat, ketä paikalta puuttui.

Nyt haluan omalta pitää omat aamunavaukset, nauttia kupposen kahvia ja kenties jakaa muiden kanssa ajatuksiani jostain ainakin melkein ajankohtaisesta asiasta tai vaikkapa edellisena iltana menestyksekkäästi puolisoon uponneesta reseptistä. Oikeasti haluan vain kirjata ylös ajatuksiani ja tuntemuksiani, ehkä keskustella niistä muiden tämän yhteisön käyttäjien kanssa ja samalla lukea muiden omia palstoja ja ajatuksia. 

Eli ei muuta kuin hyvää päivänjatkoa!