Ei hätää, ei enää vaatteita. Ainakaan hetkeen. Koska onhan se vauva-tarvikkeiden maailma paljon paljon muutakin. ja yllättävän paljon sitä sinne kategoriaan,”muuta” ja etenkin ”kaikkea pientä”, mahtuukin.

Minulle tulee ensimmäisenä vauvatarvikkeena mieleen niinkin pieni asia, kuin tutti. Nykymaailmassa ei edes tutteja vissiin niin paljoa suositella sinne suuhun tökättäväksi, koska a) hankaloittaa alkuvaiheessa oikean imetystekniikan oppimista (tai näin ainakin perhevalmennuksessa kovin sanottiin) ja b) saattaa vaikuttaa ei niin suotuisasti tuohon suuvärkin muuhun kehitykseen, siis ilmeisesti hampaiden kehitykseen/purentaan. No en ole näihin enempää perehtynyt, ainakaan vielä, joten jätän tässä puolesta tai vastaan faktat kokonaan sivuun ja siirryn hankintoihin tämän saralta.

Ostettiin itse paketti tutteja tulevalle piltille, sinne ihan ekoille kuukausille, koska vauva –> tutti. Marketin tuttihyllyllä iski varsinainen ongelma, kun on niin monen näköistä ja mallista ja kokoista ja materiaalista ja ties mitä. Enkä minä ole suoraan sanottuna käyttänyt lainkaan aikaa tai ajatusta sille pitäisikö tutin olla silikonia vai luonnonkumia. En oikein edes tiedä mikä on sitten esim huvitutin ja yötutin ero. Niinpä napattiin sitten yllä olevassa kuvassa oleva paketti, ihan vissiin tuon ikäsuosituksen ja sukupuolineutraalin (en oikein tykkää tästä sanasta muuten) kuvionsa puolesta.

Kotona sitten huomasin kyseisen rasian itsessään olevan muutakin kuin pelkkä muovinen pakkaus, nimittäin jonkin sortin mikrosterilisoija. Ja arvatkaapa mitä, nyt niitä on kaksi, koska työkavereiden vauvalahjasta löytyi samanlainen setti, hieman tyttömäisemmin värein ja kuvioin varustettuna. 

Lisäksi paketista löytyi nyt sitten sellainen joku anatominen tjsp huvitutti ja tuttiketju. 

Noita tuttiketjuja varmaan tulee sitten netistä tilailtua, niitä kun vaikuttaisi olevan jos jonkinlaisia tarjolla. Tosin haluan olla ensin varma siitä kumpi sukupuoli tulee ja no, ei sitä tuttinauhaa varmaan heti tarvitse jos sille vauvalle ei nyt sitä tuttia heti ensitöikseen suuhun lykkää.

Tuteista pääsisi kätevästi suoraan tuttipulloihin, mutta sille, kuten koko muullekaan ruokailuosastolle ei nyt poiketa lainkaan (koitan välttää kilometripostauksia, vähän huonolla menestyksellä tähän mennessä onnistunut). Sen sijaan nyt pyyhitään kuolaa ja puklua oikein urakalla, ja mitä ihanimpiin kuoseihin tietysti.

Puklurätit, Kuinka paljon näitä kehtaisi ostaa? Tähän mennessä kotoa löytyy kahden valkoisen äitiyspakkauksessa olleen lisäksi yksi valkoinen ja valkopohjainen vihreillä kuvioilla, parit vaalenapunaiset lampaat, muutamat värikkäät pöllöt ja tietysti rakastamiani norsuja. Niin ja harmaa-vaaleankeltasävyisiä jättikokoisia harsoja. Ensin minusta tuntui, ettei kaupoissa ollut mitään kivoja rättejä, mutta nyt esim Name it:n n tullut ihan tuhottoman söpöt pupukuvioiset puklurätit tarjolle. Ja kuten tuttinauhoissa, myös pukluräteissä valikoima senkun laajenee, kun menee nettikauppoihin. Tosin monet ovat jotenkin väritykseltään tai kuvioltaan helposti jompaa kumpaa sukupuolta korostavia, joten jos nyt alkuun menen näillä jo olemassa olevilla ja ostelen sitten lisää, kunhan vauva on syntynyt ja nään vähän mikä se tarve on (saa muuten taas jakaa kokemuksia, kuinka paljon niitä harsoja kannattaa olla varastossa).

Pukluräteistä tekstiiliaasinsillalla huopiin, jotka siis olen ajatellut vauvan alustoiksi, jahka hän lattialla alkaa oleilemaan. Netistähän löytyy taas vaikka ja kuinka ihania, mutta myös hintavia, huopia tähän tarkoitukseen. Tässä ajattelin kuitenkin hieman pihistellä ja kun Ikea reissulla silmiin osui pirtsakan värisiä fleecehuopia, ostin niitä peräti kaksi. Huovat ovat aika isoja ja ainakin toisen olen tässä vaiheessa halkaissut kahtia, jolloin se on jo huomattavasti sopivamman kokoinen esim mukaan otettavaksi. Jotenkin ajattelin niille huoville olevan käyttöä myös siinä vaiheessa, kun lähdetään kyläilemään ja vauvan haluaa laskea vaikka sohvalle. En jotenkaan tykkää mielikuvasta, jossa vauvani puklaa kylässä jonkun muun kangassohvalle tms. Vaikka vahinkojahan tietysti sattuu.

Leluja ei olla vielä itse ostettu soittorasia-pehmolelua lukuunottamatta, koska eihän se pieni ensimmäisinä viikkoinaan edes mitään taida lelujen päälle ymmärtää. Uskoisin myös, että leluja tulee sitten lahjaksi isovanhemmilta ja täti ja eno osastolta ja aivan varmasti itsekin tulen niitä ostamaan ihan liikaa. Ihan ilman leluja ei tämä lapsi joudu kuitenkaan maailmaan tulemaan, sillä häntä on jo muutamalla lelulla lahjottu etukäteen.

Kalan muotoinen purulelu tuli äitiyspakkauksesta, harmi, että ovat vaihtaneet sen klassisen helistimen tuollaiseen.. Kirahvi ja kuvassa ei näkyvä Ainu -pupu tuli työkavereiden lahjapaketista ja kuvassa näkyvä pupu-pehmolelu tulevalta tädiltä joululahjaksi. Äitini kertoi kaivelleensa varastosta minun ja veljeni vanhoja vauvaleluja, mutta ne kuulemma pysyvät mummolaleluina. Ihan hyvä niin. 

Sellainen leikkimatto, jossa on lelukaari, on toki katsottuna: ostan sen käytettynä ystäväni siskolta. Lisäksi sänkyyn laitettavaa mobilea ja aikanaan vaunuleluja täytyy sitten miettiä sitä mukaan kun tarvetta ilmenee/vauva kasvaa/äiti hurahtaa niitä tilailemaan.

Sitteriä ei olla tässä vaiheessa hommaamassa, sen sijaan harkinnassa on Stokken Tripp Trapp ja siihen new born setti, ihan osittain meikäläisen mukavuutta ajatellen. Miellän siis, että voisi olla kiva nostaa vauva katseen korkeudelle, kun esim touhuaa keittiössä. Toki kaikki vauvathan eivät sellaisessa viihdy, joten saa nähdä tuleeko siitä sitten hutiostos. Ja toisaalta taas sitterille saattaakin löytyä tarvetta…Tripp Trapp kuuluu kuitenkin pääasiallisesti osastolle ruokailu, josta postailen sitten ihan erikseen, joten en sitä tähän nyt laske. Se new born setti maksaa jotain 80 euron huitteilla uutena, käytettynäkin moni pyytää siitä noin kuutta-seitsemääkymppiä. Anoppi haluaa sen Tripp Trapp:n kuitenkin ostaa, joten katsotaan nyt ostetaanko kokosetti uutena vai osa/kaikki käytettynä. Sen verran olen kuitenkin lukenut, ettei se new born setti käy 2003 (?) vuotta vanhempiin tuoleihin…

Mitäs sitten vielä… Niin joo, vauvahan sai oman ensimmäisen huonekalunsa sängyn lisäksi, kun ostettiin Ikeasta Hemnes -sarjan kolmelaatikkoinen lipasto hänen pieniä vaatteita ja tavaroitaan varten. Ajattelin alkuun, että sehän on just mainion kokoinen ja riittää varmasti tosi hyvin. No, voin kertoa, että on nyt jo täynnä 😀 En tosin laskisi tuota lipastoa varsinaiseksi vauvatarvikehankinnaksi, koska olen tässä nyt muutenkin katsonut keskimmäiseen makuuhuoneeseemme lipastoa ja se nyt sattuu olemaan vauvan tuleva huone.

Semmoista kantoreppua muuten olen myös miettinyt, mutta en nyt ole tähän ensihätään sitä hommaamassa. Olen kuullut paljon kehuja Manducasta, joten varmaan kunhan se pikkuinen paketti saadaan ulos masusta, voisi käydä sellaista tutkailemassa. Jos siis vaikuttaa siltä, että pieni sellaisessa viihtyisi. Kantoliinailun saloihin minua on myös luvattu opettaa, mikäli siitä innostun. 

Ai niin ja kun sittereistä oli aiemmin puhe niin semmosta bumbo vai mikä potan näköinen istuin se onkaan, ei tulla hankkimaan ihan vaan koska:

https://youtu.be/–k83xcWwvU

• 5 huvituttia, joista kaksi ostettu itse 5,75 euroa ja kolme saatu lahjaksi. Yht 5,75 euroa
• 1 tuttiketju saatu lahjaksi
• 13 puklurättiä, joista 2 ostettu Ikeasta 4,99 euroa, 3 Lässig -merkkistä harsoa (isoja) 17,95 euroa, 2 valkoista äitiyspakkauksesta ja 6 kuviollista työkavereiden vauvalahjasta. Yht 22,94 euroa
• Huopia lattialla oleiluun 2 Ikeasta á 3,99 euroa Yht 7,89 euroa
• Lelut: Pehmolelut 2 pupua, molemmat lahjoja. Sophie la Girafe lahjana, kala-purulelu äitiyspakkauksesta.

Yhteensä tämmöiseen pieneen sälään on mennyt tähän mennessä 36,58 euroa. Saas sitten nähdä kuinka paljon myöhemmin tähän kategoriaan saa uppoamaan, kun tulee hommattua sitä sun tätä, osa tarpeeseen ja osa ihan vaan koska tulipahan hommattua.