Ruusuja

Sain neljännesvuosisadan virstaanpylvään kunniaksi mieheni siskolta aivan spesiaalin lahjan: Nuori toimelias käly oli täyttänyt mahtavalla tavalla toiveeni kaitaliinasta. Eikä mistä tahansa kaitaliinasta, vaan hänen itse ristipistoin koristelemastaan. Ja ai että on komea!

Levitin liinan oitis lipaston päälle paikalle jossa se on näkyvillä, mutta ei vaarassa tuhriintua ruualla. Siinä sitten touhukkaan päivän puolivälissä nautin päiväkahvit lehtiä selaillen, inspiraatiota mahdollisia uusia projekteja silmällä pitäen.

 

Nyt ohikulkiessani ihailen liinaa, jopa hieman kateellisena, koska oma keskittymiskykyni ei moiseen urakkaan riittäisi. Tästä liinasta tulee minulle ajanmyötä varmasti aarre, onhan se tosiaan minulle vartavasten tehty.