Meinasi mennä tärkeä päivä ohi: Kasvihormoni sai ensimmäisen postauksensa vuosi sitten. Onnea Kerttula! Päivän kunniaksi viritin kukkakimpun elokuun lopun kasveista: Rikkaruohoista, puista, yrteistä ja yksivuotisista kukista. Mahtuipa joukkoon yksi perennakin.        Ennen bloggaamisen aloittamista en ollut juurikaan tutustunut tähän median muotoon ja vuoden kokemuksen perusteella täytyy todeta, että tykkään! Niin näköjään tykkää iso […]

Viime viikonloppuna olin tekemässä armaan siskon pihalla kasvien siirtojuoksutusennätystä. Peräkärryllinen kasveja kaivettiin ylös ja siirrettiin vähintään puoli metriä uuteen kasvupaikkaansa. Yhtä satsia varten etupihan rinteeseen oli nakuteltu pari tyhjänä ammottavaa kasvilaatikkoa, jotka taiottiin muutamassa tunnissa täysiksi ja toivottavasti menestyviksi keitaiksi. Kokemukseni mukaan meidän kolmosvyöhykkeellä kasvit menestyvät vajaan metrin korkuisissa laatikoissa, kun ne on eristetty vähintään […]

Kaksisataa metriä. Se on etäisyys, joka erottaa pihani lehtokotiloiden eturintamasta. Uutteran kapinallisen sitkeydellä tarkkailen rintamalinjan ylittäviä sissejä ja kerään ne parhaani mukaan talteen. Silloin tällöin, ahkerina päivinä otan kipon mukaan ja napsin siihen nokkosissa roikkuvia ja elämästään nauttivia yksilöitä talteen. Kips, kops ne kopahtelevat kupin pohjalle ja aloittavat tiensä ylös, kohti muovikulhon reunaa. Nyt olen […]

Keväällä kasvamaan laitetut basilikat, ne partaäijät, ovat tuottaneet muhkean sadon. Ensimmäiset lehdet pääsin keräämään heti kesäkuun alussa ja nyt olen päättänyt vihdoin kerätä sadon pakastimen kitaan. Suurin osa basilikoista on jo kukassa, joten olen siinä mielessä keräämisen kanssa myöhässä: kukinnan myötä lehdet muuttuvat sitkeämmiksi ja varret puiseviksi, jolloin yrttiä ei ole yhtä mukava käyttää kuin […]

Meidän kasvimaa on täynnä aurinkoja. Pitkiä, pätkiä, punertavia ja oransseja. Käytetystä kielestä riippuen auringonkukat, kehäkukat ja samettikukat ovat kaikki taivaan helottajan kaimoja, vaikka suomeksi auringon nimeä kantaa vain tuo kuvan auringonkukka. Tänä vuonna minun  on tullut istutettua punertavia sävyjä, vaikka kaikkien esi-isät ovat kai olleet keltaisia. Eivät ole enää! Auringonkukat yllättivät korkeudellaan. kohopenkeissä niiden pituudeksi […]

Käsittämätöntä, että nykyisissä omenapuissa kasvaa omenia jo istutusvuonna. Sitä seuraavana niitä kasvaa niin paljon, että puu tahtoo revetä, jollei osaa poista. Ja vielä käsittämättömämpää, kuinka nopeasti muumiotauti leviää naapurin puusta meidän puolelle. Eikö se ymmärrä, että Kerttusten puolella omenoista pidetään eikä tauti ole tervetullut? Tauti leviää itiöiden avulla, ja nehän leijailevat iloisesti tuulen mukana. Nappaavat […]

Tänään on se päivä, kun maapallon uusiutumiskapasiteetti on käytetty tämän vuoden osalta. Porkkanat, punajuuret ja kesäkurpitsat ovat onneksi kasvaneet kohisten, samoin omatuotannon perunat ovat korjuukunnossa. Tomaattisato on runsas ja paprikoita on tullut napsittua. Jääkaappia ei tarvita, kun hakee vihannekset suoraan kasvimaalta. Elonkorjuun autuutta! (Valitettavasti on ne ykdeksän muutakin kuukautta.) Lantapatteri maan alla tuottaa lämpöä täällä […]

Kuka sanoo, että uusien perunoiden kaverin täytyy olla silli, voi tai kermakastike? Englantilaisesta reseptistä bongattu mintun ja uusien perunoiden yhdistelmä on ehkä yksi parhaista kokeilemistani perunoiden kavereista. Minttuperunat voi tehdä joko keitetyistä perunoista tai kuten tässä, ylijääneistä perunoista paistaen. Näissä perunoissa ei ole mitään monimutkaista, makuyhdistelmää kannattaa ehdottomasti testata! Minttuperunat (yksi annos) kuusi pientä uutta […]

”Äiti, miksi sä kasvatat tupakkaa, se on vaarallista”, kysyi jälkikasvuni. Yritä siinä nyt selittää, että kyseessä on vain yksi suosikkikasveistani, ja että kyseessä on koristetupakka, kessu noin vanhan kansan kielellä. Pitänee koettaa terottaa tätä lasten mieliin, etteivät testausmielissä mene ja riivi kasviani poltettavaksi. Tupakka on siitä mukava kukka, että se ei ole pettänyt kasvussaan vielä kertaakaan. […]

Ihana kaunokainen, virallinen Tellervo-emäntä. Kokoa kuin jalkapallolla, pinta napakka ja vaaleankeltainen, sisarusparven neljäs mutta kasvutahdiltaan selkeästi paras. Minun Tellervoni! Jättikasviyhdistyksen ohjeet kehottivat katsomaan pari viikkoa, miltä hedelmöittyneiden kurpitsojen kasvu näyttää. Ja syytä olikin: ensimmäinen kukkinut ja pölytetty tyttö surkastui lähes heti, toinen hyväksi luulemani lakkasi kasvamasta viikko sitten. Tämä, nyt pariviikkoinen möllykkä on sen sijaan […]