Aamulla se palaa yhä mieleen. Kihisee niin että tekisi mieli heti aamusta viestittää ystävälle hyvän huomenen ja mukavaa viikkoa -sijaan sanallista päänpyöritystä. Vanha luokkatoveri tavoitti sosiaalisen median kautta ja kyseli kuulumisia. Syntyi monipolvinen keskustelu yli kahdenkymmenen vuoden taakse. Havaitsin ettei pikkukaupungin koululuokka lopulta eroa, valitettavasti, aivan kamalasti jenkkiläisestä teinileffasta. On luokan suosittu poika joka käytöksellään […]

Näen unta, nyt olen jo menettänyt muistikuvan siitä mitä. Valkokangas on jo pimeä, verhot vedetty eteen. Näytös katoaa lopullisesti. Joku unessa oli. Tuttu vai itse luotu, siellä kuitenkin täysin luonnollinen, sitä en saa enää kiinni vaikka jotakin tuntumaa, tunnetta unen kirkkaasta kohdasta vielä on. Kello soi. Olen siis jossakin niissä unen kerroksissa joista on helppoa […]

Ne ovat edelleen tallessa. Kaikki tarravihkot joiden pörröisiä, kiiltäviä, hologrammisia ja muovipintaisia tarroja liimasimme kynnen aluset hellinä aina uuteen järjestykseen. Yhä mieleeni nousee yksityiskohtia nukkaisista lahjapaketeista, pienestä nalleperheestä jonka arkkiin kuului jopa pieni punaisella ristillä varustettu lääkelaukku, Spice Girls tikkarien mukana tulleet ja suuoret eläintarrat joilla oli liikkuvat silmät. Vaihdoimme tarroja ja vaalimme niitä. Keräilijän […]

Luen junassa loppuun Ayòbámi Adébáyòn kirjan Älä mene pois. Hieman loikkien, hyppien, turhautuen. (Mutta opettelen kovasti lopettamaan kesken kirjat jotka eivät vie mukanaan.) Pureskelen ajatuksia. Kirjaa on kommentoitu kehuvin sanoin. Kuinka se pitää otteessaan, kuinka häikäisevä tai vetävä tai kuuma se on. Jopa Dystopia kuningatar Margareta Atwood on sanonut niin. Mutta minulle se on jälleen […]

  Ja sitten tulee seuraava inspiraatio, aallonkaltainen, jossa on hieman hullutuksen miellyttävää makua. Merenneitoja. Huomaan Elina Jokisen Säröjen kauneuden lukemisen jälkeen avautuneeni tarinoille ympärilläni. Näen tarinoita, joita ihmiset kertovat itsestään. Niitä, joissa he ovat itsevarmoja ja minä pienennän itseni, koska ajattelen että olen epäpätevämpi. Sitten huomaan, että he osaavat puhua itsensä omien tarinoittensa sankareiksi. Tunnen […]

Säröjä Minulla oli hetken aikaa työkaveri, joka oli rauhallinen, miellyttävä ja hymyili salaperäisesti silmissään jotakin sitä mitä voi kutsua pilkkeeksi. Ja rasvainen tukka, mutta se on sivuseikka. Hän väisteli kohteliaasti kaikkea henkilökohtaista. Kuin saippua, joka lipesi aina käsistä. Oikeastaan sellainen metallinen saippua, jonka on tarkoitus poistaa kalanhajua käsistä ja joka aina säilyttää muotonsa. (Hassua että […]

Kevätaurinko paistaa ja sulavat tiet paljastavat koiranjätöksiä ja taskusta tipahtaneita tai huolimattomasti heiteltyjä kertakäyttömaskeja. Jos kaikki sulava vesi valuisi suureen altaaseen, sen pintaan nousseista asioista voisi päätellä mikä tuntuu olevan se juttu juuri nyt. Maskit, tietenkin. Koronamelankolian uusi taso. Vielä osa jaksaa nostaa peukkua, hymyillä maskin takana niin että se ulottuu silmiin. Mutta ilmassa on […]

Hagostama doise armour in him and thus the oshaughnessy. Olin unohtanut ettei puhelimeni ymmärrä puhumaani suomea muistiinpanoiksi. Olin sanonut; Rakastamme tässä asunnossa toisimme enemmän. Ja sitten huusin jotakin ”woooo-u”, sillä pullataikina kohosi yli reunojen. ”Tuli kaunis taikina.” ”Kaunis?” ”Joo. Annoin rasvan jälkeen vaivaantua 10 minuuttia ja se muuttui erilaiseksi. Kauniiksi. Tuleekohan niistä yhtä hyviä kuin […]

  Silmälasit ja maski. Ärsyttävä yhdistelmä johon liittyy epämääräisiä koreografioita. Linssit huurustuvat, on muutenkin ehkä vähän kuuma. Junan patterit hohkavat ja ulkoiluhousuissa on pakkasen takia kerroksia. Lasit päälaelle paksuneuloksisen pipon silmukoihin, olen varma että joku päivä unohdan ja heitän myssyn muistamattomana. Laitan lasit taskuun, varomattomasti ilman koteloa, mutta puhelimen kauppalistaa on vaikea lukea ilman linssejä. […]

Jos jokin saa minut tolaltaan, täysin raiteiltaan, kiroilemaan ja yleensä kohtuullisen rauhallisen olemukseni puhkumaan kuin höyryjunan pilli, se on toimimaton elektroniikka. En ole hifistelijä, en jaksa kiinnostua ylä- ja alaäänistä ja merkinnöistä jonkin äänentoistolaitteen tuotekuvauksessa. Haluan että on tv joka toimii, jolla pääsee sujuvasti haluamiini palveluihin, kaiutin johon voin laittaa soimaan jammailumusiikkia tai Helmi radion […]