Tuitui, täällä kuulkaas vihellellään vallan kukkapäissään! Jäi nimittäin toissapäivältä vähän tuo ruusuputki päälle, ja kukkasten inspiroimana menin tekaisemaan ruusuista raakasuklaata. Koska maku oli melkoisen ihana, ajattelin sujauttaa reseptin myös teidän hyödynnettäväksenne. Hieman poikkeavaa tästä suklaasta tekee mausteena oleva ruusu-uute ja pinnalle ripoteltu ruususuola. Aikasta hauska suolaisen kukkaisen makea makupaletti ja kimaltelevan ältsisöpö välipala pinkkeine kristalleineen.  […]

Te lukijat olette kyllä mahtavan inspiroivaa sakkia. Olen saanut teiltä niin paljon loistavia kysymyksiä ja juttuideoita, että niiden pohjalta voisi kirjoittaa vaikka liudan kirjoja. Kenties jonain päivänä tekaisenkin Kiitos hyvää -kirjasarjan ja lisään teidät kaikki lukijat kiitosteksteihin.  Tähänkin postaukseen sain idean lukijoiden toiveista. Terveisiä vain Eerikalle ja Katriinalle, jotka viime viikon maitopostauksen myötä toivoivat jukurtille korvaajaa. (suosin symppistä […]

Hyvää Kirjan ja ruusun päivää ystävä armahin!  Ajattelin muistaa teitä päivän kunniaksi romanttishenkisellä ruusukimpulla ja pienellä kirja-aiheisella kilpailulla.  Elämän kukat ja riemun ruusut kestävät vain hetken,sydän puhdas ja mieli vakaa kestää elämän retken! Kilpailun aihe on niinkin kaunomielinen kuin runo. Eli kirjoita kommenttiboksiin jokin pieni hyvä mielen runo tai loru, joko valmis tai omaa käsialaasi […]

Kaikki lähti siitä, että kaveri oli nähnyt kuvan mansikkahillosta. Näytti kuulemma hyvältä ja erityisen kiinnostavalta, sillä hillon seassa oli ollut chia-siemeniä. Kaveri epäili, että minulta voisi löytyä innostusta kehitellä tästä ideasta jotain. Koska Innostus on toinen nimeni ja reseptikikkailu intohimoni, niin eipä mennyt kuin yksi blenderin pörähdys ja olin tuottamassa hilloa, joka valmistumisensa jälkeen osoittautui […]

“En oo koskaan juonu maitoa. Enkä juo.” Kyseinen lause on tuttu eräästä vanhasta maitomainoksesta, jossa kyseisen repliikin möläyttää suhteellisen kurjan näköinen hampaaton ja harvahiuksinen mieshenkilö. Pitkälti sama lause kuului usein myös omasta suustani joskus 2000-luvun alkupuolella, jolloin kaveriporukoissamme oli usein tapana pelata “En ole koskaan” -seurapeliä. “En oo koskaan juonu maitoa” -lause toi yleensä pisteet […]

Kevät, tuo elinvoiman ja ilon aikakausi, kasvun kliimaksi ja energian paluumuutto. Kevät saa ihmisen kukoistamaan ja lataa kehon täyteen säkenöivää eloa. Tai sitten ei. Saattaa nimittäin olla, että kevät saakin ihmisen tuntemaan itsensä apeaksi mustaksi möröksi, sameaksi harmaavarpuseksi ja kukkeaksi kuin risukimppu. Ympäristön lisääntyvän vitaliteetin keskellä voi kontrasti omaan olemukseen kasvaa niin paljon, että olo […]

Katsokaas mitä valmistin itselleni viikonlopun iloksi – Hierontapaloja! Kyllä, déjà-vu! Hämmentävä tuttuuden tunne. Emmekö vain käsitelleetkin nämä iholle hierottavat kroppakaramellit jo parisen viikkoa sitten. Näin teimme, ja nyt kertaamme, mutta vain siksi, että pienen kehittelytyön tuloksena olen saattanut luoda kenties kätevimmän tavan ihon kosteuttamiseen – ja kuorimiseen. Koostin nimittäin palat tällä kertaa hieman toisin ja sujautin […]

Minussa on hieman kontrollifriikin vikaa. Ja sellaista perfektionistista järjestyksenvalvojan vikaa, että pitäisi aina itse olla tekemässä ja varmistamassa, että asiat hoituvat varmasti oikein ja kunnolla. Sellainen vika saattaa käydä pidemmän päälle koneistolle melko raskaaksi. Onneksi olen hiljalleen oppimassa luottamaan asioiden itsenäisyyteen. Eli siihen, että kyllä ne asiat osaavat yleensä itse järjestäytyä juuri niin kuin niiden kuuluu. […]

Ai että tekee mielesi jotain naposteltavaa? Jotain pientä purtavaa ja mutusteltavaa elokuvan ajaksi, kirjan lukemisen lomaan tai ihan muuten vain harrasteeksi? No, tässäpä yksi huurteinen ja terveellinen välipalavinkki: jäiset viinirypäleet.  Jäädytetyt viinirypäleet ovat kuin minikokoisia mehujäätelöitä, joita on hauska napsia makeannälkään ja raikastukseksi. Yhtä viinirypälerasiaa on hyvä pitää pakastimessa esimerkiksi leffailtojen varalle. Kelien lämmetessä mehukkaat […]

En ole kasvanut erityisen uskonnollisessa perheessä, mutta eräs hengellinen tapa kulki mukanani läpi koko lapsuuteni. Kyseessä oli iltarukous, jonka lausuimme joko äitini tai isäni kanssa, kumpi nyt sattui olemaan peittely- ja iltasatuvuorossa. Hieman vanhempana, joskus varhaisessa teini-iässä, muistan jatkaneeni iltarukoustapaa itsekseni lausumalla kiitoksen hiljaa mielessäni kaikista hyvistä asioista: perheestäni, kavereista, siitä että olin terve, siitä […]