Mattopyykillä

Keräilyn ja hamstraamisen raja lienee häilyvä. Meillä heikot kohdat ovat lasit ja räsymatot. Ja lautaset. Ja vadit. Ja pöytäliinat. Matkalta palattuani menimme vihdoin mattopyykille, putsaamaan talven aikana likaantuneita vanhoja ja vuoden aikana sieltä täältä haalittuja uusia. 

Koska Kivistöllä ei ole rantaa, matka suuntautui muutamien kilometrien päähän lainarantaan. Päivä kului pestessä ja uidessa – aidoissa kesäpuuhissa. Kiitokseksi laiturin kulutuksesta ja rantaveden mylläämisestä  saimme vielä terassilla hemmottelulounaan: talon omia perunoita, itse pyydettyjä rapuja, salaattia ja savusiikaa. Ja mustikkakiisseliä kermalla. Ja mansikkakakkukahvit.

Ei pöllömpää, ihana emäntä ja isäntä. (Joita sitten puolestani kiitin voittamalla itseriittoisesti mölkyn, köhöm.) Nyt tilataan enää noin yksi päivä ukkoskuurotta, jotta matot pääsevät kuivumaan kunnolla ja saadaan tupaan raikas tuttu kesän tuoksu.