Etanat "mamita" ja gougères
Vaikka pyrimme pitämään Kivistössä-palstan tavallisesti Kivistössä - tai edes kivistöläisissä raaka-aineissa - Lilyn ruokaviikon kunniaksi käydään nyt katsomassa kaupunkikokkailua. Viikonloppuna pidimme nimittäin mieheni kanssa taukoa mökkeilystä ja kokkasimme pyhäinpäivänä burgundilaisen illallisen ystävillemme.
Burgundilainen ilta alkoi aperitiiveilla. Sen jälkeen kutsuimme vieraat pöytään etanoiden ja gougère-lämpimäisten ääreen. Bongasin Saveurs-ruokalehdestä etana-aiheeseen sopivan reseptin, joka antoi pientä uutta näkökulmaa klassikkoon. Ohjeessa etanat uitetaan - kuten kuuluukin - voissa, valkosipulissa ja persiljassa. Leipä laitetaan etanoiden mukana uuniin rapeutumaan ja imemään upeat maut itseensä.
Escargots Mamita
alkuruoaksi 6-8:lle tai illallisherkutteluun kahdelle
2 tusinaa etanoita
24 pientä leipäpalaa
100 g pehmeää voita
1 keskikokoinen valkosipulin kynsi (5 g)
puoli ruukullista lehtipersiljaa
ripaus suolaa ja mustapippuria
Hienonna valkosipuli ja persilja. Sekoita ne pehmeään voihin ja mausta suolalla ja pippurilla. Laita etanapannun koloon etana ja leipäpala ja päälle kunnon kimpale maustevoita. Paista kuuman uunin (225-250) yläosassa tai grillivastuksella kunnes voi tirisee ja leipä on saanut rapeutta. Tarjoa heti seurana kuiva burgundilainen chardonnay, esim. Chablis, Pouilly-Fuissé, Rully.
Gougère on burgundin alueen suolainen leivonnainen, johon saattaa törmätä esimerkiksi viinitilojen maistajaisissa tai alkuruokana. Mieheni lapsuudessa niiden tuoksu tuli vastaan keittiössä usein tavallisena arki-iltana illallisen poristessa liedellä. Kuvailen näitä tuulihattumaisiksi juustopalleroiksi paremman ilmauksen puutteessa. Näillä illallisilla pallerot tosin pysyttelivät poissa ja gougèreista tuli littanoita. Kerta se on ensimmäinenkin. Maku oli onneksi tuttu ja herkullinen, ja ihan sieviä nuo lättyset ovat.
Gougerès
(n. 15 kpl)
115 ml vettä
100 g voita
hyppysellinen suolaa
125 g jauhoja
4 munaa
225 g gruyèreä tai emmentalia
Kuumenna vesi, voi ja suola kasarissa kiehuvaksi. Kun seos kiehuu, lisää kiireesti jauhot ja sekoita nopeasti puuharukalla vimmatusti vatkaten (noin 10-15 sekuntia), kunnes taikinasta muodostuu tasainen kiinteä pallo. Ota kasari pois liedeltä, lisää 100 grammaa juustoa ja sekoita. Lisää munat yksi kerrallaan sekoittaen huolellisesti taikina aina tasaiseksi.
Nostele taikinaa lusikalla leivinpaperille keoiksi. Ripottele loppu juusto kekojen päälle ja laita pelti välittömästi 170 asteiseen uuniin. Paista pallosia 30 minuuttia.
Tarjosimme nämä lämpöisinä etanoiden ja vihreän salaatin kera. Herkullisia myös ennen alkuruokaa, uuninkuumina, vieressään lasillinen burgundilaista kuohuviiniä, ranskalaista aperitiiviperinnettä kunnioittaen.
Kommentit
Nam, vaikuttaapa herkulliselta! Olen aikamoinen etanafani, mutta en ole koskaan kokkaillut niitä itse.
Anna, yksinkertaisempaa kokkailua ei olekaan! Ainoa oikea efortti on hankkia etanapannut. Tai etanan kuoria. hophop kokkaamaan !
Minut on helppo puhua ympäri! :)
Etskut on namia! Mistä hommasit nilviäiset?
LinaS: olisikohan Hgin Stokkan säilykehyllystä joskus päätynyt kaappiin odottamaan inspiraatiota. Sellaisia burgundilaisia kavereita. Joistain kaupoista kai saattaa löytyä tiskiltäkin, mutta olen aina käyttänyt säilykkeitä.
Ok! Kiitti. Olen myös tehnyt säilykkeistä, mutta aina otan vinkit talteen, jos löytyy muita makoisia ehdotuksia. :) Pitääkin teidän ohjeen mukaan laittaa seuraavalla kerralla leipä uuniin mukaan. Slurps!
Minäkin tulin sanomaan Slurps, etanat ja burgundinpata maittaisivat minullekin! :) Muutenkin täällä on ihanan kuuloisia ja näköisiä ruokia, joskin itse viljarajoitteisena pystyn vain ihailemaan niistä monia. :)
Meilläkin etanat on tehty aina säilykkeistä, ja hyvää on tullut. En ole maailman suurin kulinaristi, mutta ainakin minun suullani kotisäilyke-etanoiden ja ravintolaetanoiden makueron on pieni, suorastaan olematon (tiedä sitten, millaisia etanoita ravintolat käyttävät).
Tein muuten eräänä epätoivon hetkenä, kun ruokakaappi oli aivan tyhjä, etanamunakkaan. Oli ihan hyvää!
Jenni oivoi, viljarajoitteisuus! Me emme tosiaan taida niiden käyttöä täällä kauheasti rajoitella. Onneksi etanat voi tehdä myös pelkästään tuolla voilla. Ja burgundinpadankin voi kevyesti suurustaa jollain muulla kuin vehnäjauholla, mikä sitten ruokavalioosi sopii, esim. ne maizenan suurusteet.
Ainakin silloin joskus, kun itse pääsin ravintolan keittiöihin kurkistelemaan/hääräämään, aika tyypillisesti nekin etanat tulivat purkista. Tosin siitä nyt on jo aikaa, etanat olivat silloin kai vähän muotia ja niitä tehtiin joka paikassa. Tän hetken tyypillisiä käytäntöjä en tiedä, kun en ole edes tajunnut pohdiskella. Etanamunakas kuulostaa kieltämättä eksoottiselta ex tempore -ruoalta! Pisteet ennakkoluulottomuudesta :)
Kommentoi