nopeeta, helppoo, hyvää ja halpaa

Siskolla oli tapana kysyä minulta kysymys ”mitä nopeeta, helppoo, hyvää ja halpaa mä voisin tehdä ruuaksi tänään?”. Samaa mietin itse viime viikolla, kun piti keksiä helteisen perjantai-illan ateria. 

atria.jpg

Pyörittelin pitkään mielessäni ajatusta nuudelisalaatista, mutta hylkäsin ajatuksen, kun Mari oli sitä ihan vast’ikään tehnyt. Sitten pohdin vietnamilaisia kevätrullia mutta torppasin senkin idean liian monimutkaisena. Aasialaiset vivahteet olivat kuitenkin iskostuneet mieleeni, joten päädyin selailemaan Wagamama ravintolaketjun keittokirjaa.

Sieltä löytyi tämä mausteisen kanasalaatin ohje, jota tein hieman soveltaen. Alkuperäinen ohje on kahdelle, mutta tein tuplasatsin, kun syöjiä oli enemmän. Suluissa lisäykset.

200g luutonta ja nahatonta kanan reisilihaa  (2 pkt marinoimattomia broilerin koipireisiä)
2,5 cm pala tuoretta inkivääriä kuorittuna ja raastettuna
1 sitruunaruoho uloimmat lehdet poistettuna ja hienoksi viipaloituna
2 valkosipulinkynttä pilkottuna ja suolan kanssa hienonnettuna
1 siemenistä puhdistettu punainen chili hienonnettuna
2 tähtianista
2 rkl sakea (laitoin miriniä)
2 rkl vaaleaa soijakastiketta (laitoin tummaa, kun en löytänyt vaaleaa)
25 g maissijauhoja

salaattiin

2 kourallista erilaisia salaatinlehtiä
4 kevätsipulin vartta
1 punainen paprika
2 rkl wagamama salaattikastiketta
1 lime

salaattikastike

2 tl salottisipulia
2,5 cm pala tuoretta inkivääriä
1 pieni valkosipulinkynsi
1,5 rkl riisiviinietikkaa
1 rkl ketsuppia
1 rkl vettä
1 dl kasviöljyä
3 rkl vaaleaa soijakastiketta (laitoin tummaa tähänkin)

Suomesta ei tietääkseni saa valmiiksi luutonta broilerin tai kanan reisilihaa, joten päädyin ostamaan kaksi pakettia kanan koipireisiä (yht. 6 kpl) ja irrotin niistä sitten nahat ja lihat ja pistin kulhoon odottamaan.

Voit joko sekoittaa marinadin aineet toisessa kulhossa tai sitten kipata ne suoraan kanapalojen päälle. Hiero aineksia varovasti muutama minuutti niin että maut tarttuvat lihaan. Yksi tapa on laittaa sekä kanat että marinadi muovipussiin ja hieroa sitten pussin sisältöä kevyesti. Jos käytät pussitekniikkaa voit laittaa ne suoraan siinä jääkaappiin maustumaan. Jos taas sekoitat aineet kulhossa, peitä se tuorekelmulla tai kannella maustumisen ajaksi. Anna marinoitua vähintään tunnin. Minulla liha oli marinadissa n. vuorokauden.

Salaatinkastike valmistuu helposti mittaamalla kaikki aineet (kannelliseen) lasipurkkiin ja hölskyttämällä sekaisin. Kirjassa puhuttiin jotain siitä kuinka herkkä kastike on viinietikan ja soijan tasapainosta, mutta omia makunystyröitä miellytti etikkaisempi maku, joten höräytin sitä maisteltuani joukkoon enemmän. 

Tähän asti voit tehdä edellisenä päivänä.

maustemarinadi.jpg

Yön yli marinoituneet kanat olivat imeneet lähes kaiken marinadin itseensä, joten ylimääräistä marinadia ei ollut tarpeen erikseen poistaa, kuten alkuperäisessä ohjeessa kehotettiin. Poistin joukosta kuitenkin tähtianikset, ettei kukaan vahingossa puraisisi niitä.

Laita maissijauho kulhoon ja pyörittele kanapaloja kunnes ne peittyvät jauhoon. Paista pannulla kevyesti käännellen n. 8 minuuttia tai kunnes kanapalat ovat kypsiä.

Sillävälin kun kanat kypsyvät voit tehdä salaattipedin. Poista paprikasta siemenet ja pilko se ronskeiksi paloiksi ja hienonna kevätsipuli. Riivi salaatti suureen laakeaan kulhoon tai suoraan lautasille. Laita kypsät kanat salaatin päälle ja ripottele päälle paprikat ja kevätsipulisilppu. Yhdistä salaattikastike limetin mehun kanssa ja pirskottele annokseen.

maustekana.jpg

Ruoan kanssa nautittiin prosecco Aperolit. Aperol on kauniin oranssia katkeroa, joka on yllättävän raikas yhdistelmä joko proseccon tai valkoviinin ja soodan kanssa nautittuna. 

aperolit.jpg

Niin, kovin nopeaahan tämän ruoan tekeminen ei ole, mutta esivalmisteltuna ruoan saa pöytään hyvinkin tunnissa. Melko edullista tämä kyllä oli jos kaapista siis sattuu löytymään marinadiin ja kastikkeeseen tarvittavat mausteet ja soosit.

 

Hyvinvointi Ruoka ja juoma Sisustus Mieli

Kuka litkii kotiviiniä?

Jossain vaiheessa nuoruuttani oli muodikasta tehdä  makeaa kotiviiniä hedelmäteepusseista. Tai en kyllä itseasiassa tiedä oliko se muodikasta vai vaan joku meidän perheen juttu. No, sitä äiti joka tapauksessa jonkun kerran tehtaili (anteeksi äiti paljastuksesta) jääkaapin nurkkaan, ja muistan että litku oli kamalaa. (Ja anteeksi äiti, taas)

Siitä lähtien millä tahansa muulla viinillä kuin oikealla on ollut jotenkin negatiivinen klangi. Enpä siis olisi koskaan uskonut, että teen jonain päivänä itse kotiviiniä.

untitled-1.jpg

Inspiroiduttiin Liisan kanssa Mirja Von Knorringin Yrttien tuoksua -kirjan voikukkaviiniohjeesta, lähinnä kai siksi, että osasimme kuvitella kauniin keltaisen juoman. (TJEU kuva!) Niinpä aurinkoisena helatorstaina laitoin miehen kyykkimään pihaan ja nappailemaan keltaiset päät kaikilta voikukilta. Viime viikonloppuna rauhassa seisoskellut, sitruunalla ja appelsiinilla maustettu juoma pullotettiin ja kirjan mukaan se on valmista vuoden päästä.

Enpä tohdi laittaa tähän ohjetta, jos joku ei nyt erikseen vättämättä sitä hingu. Ei nimittäin mitään tietoa, millaista keitosta tuli tehtyä, jos vaikka laksatiivia 4 litraa. Lisäksi nyt ollaan vähän jännissämme, kirjan ohje kun puhui pullottamisesta kahdessa kohtaa: hiivojen lisäämisen jälkeen (”nyt voit  pullottaa viinin” ja näin teimme) ja käymisen loputtua ja viinin  kirkastuttua (”nyt on aika pullottaa viini!”). Tällainen kotiviinineitsyt ei nyt sitten tiedä, odottavatko kellarissa poksahdelleet lasipullot ja karmea käymisen haisu.

No se selvinnee perjantaina, ja viinin maku hyvässä lykyssä vuoden päästä. Jollei nyt jouluna jo vähän kokeilla.

Koti Ruoka ja juoma DIY