Lämmin perunasalaatti

Kivistön perunapenkistä on noussut perunaa tasaiseen tahtiin kesän mittaan. Kummallista kyllä, perunasalaatti ei löytänyt tietään ruokapöytään kuin ehkä kerran koko kesän aikana. Ja jos oikein tarkkaan muistelen niin uutta perunaa ja silliä tuli syötyä ehkä vain pari hassua kertaa! Viime viikonloppuna nostinkin sitten pari vartta pottua ja nappasin samalla reissulla mukaan fenkolia ja purjon. Muurikalla paistettujen muikkujen kylkeen valmistui näistä lämmin perunasalaatti.

fenkoliperunsalaatti.jpg

n. 1 kg perunoita (kiinteitä, meillä nicolaa)
1 fenkoli
1 purjon valkoinen osa
1/2 sitruunan mehu
2-3 rkl pieniä kapriksia
(fenkoli)tilliä
suolaa
mustapippuria
oliiviöljyä
voita paistamiseen

Leikkaa fenkoli puoliksi ja poista kova kanta. Leikkaa ohuiksi siivuiksi ja laita kulhoon. Purista päälle sitruunan mehu, loraus oliiviöljyä ja mausta vielä suolalla ja pippurilla. Pilko perunat n. sentti kertaa sentti kuutioiksi (yli jääneet rämmäleet voi keittää ja muussata vaikka perunarieskoihin). Leikkaa myös purjo ohuiksi siivuiksi.

Sulata pannussa nokare voita ja lisää myös tilkka oliiviöljyä. Kuumenna kunnes voi ei enää sihise ja lisää perunakuutiot. Paista keskilämmöllä välillä käännellen n. 10 minuuttia tai kunnes perunat ovat melkein kypsiä. Lisää paiston loppuvaiheessa purjo ja fenkolit. Älä kuitenkaan kaada kaikkea sitruunamarinadia pannulle, ettei tule liian hapanta. Lisää kaprikset ja mausta tarvittaessa suolalla ja mustapippurilla. Viimeistele salaatti reilulla kourallisella fenkolitilliä.

Salaatista tuli tosi raikas ja mukavan lakritsainen fenkolin ansiosta ja se sopi tosi hyvin paistettujen muikkujen lisukkeeksi. Murustamalla päälle kotijuustoa tai fetaa tästä saisi myös kivan lounassalaatin.

Koti Ruoka ja juoma

Syksyllä vaihdetaan kukat ja puretaan yrttiseinä

maitokarryt.jpg

Kesä meni: kesäkukat kuivuivat liian vähään veteen tai hukkuivat liikaan. Tai sitten niiden vain oli aika mennä. Niinpä otimme lompakkomme ja pakenimme ostamaan tyhjennettäviin ruukkuihin ja emalivateihin syyskukat. Tuossa ne nyt ovat, kesän parhaassa hankinnassa, maitokärryissä, menossa kohti loppusijoitustaan.

Syyskukat! Mitä hulluutta. Kuka hitto laittaa hyvää, muuhunkin kelpaavaa rahaa syyskukkiin? Kohtahan tulee talvi ja ne kuolee pois muutenkin. No niinpä. Mutta kannattaa kokeilla. Se tuntuu hyvältä ja symboliselta, jonkinlaisen laskeutumisen aloitukselta.

dsc_0358.jpg

Kirkkaat kesäiset värit saivat kenkää. Taimimyymälän kesäloppuunmyynnistä valittiin tummia ja lempeitä värejä ja rauhoittavasti huojuvia heiniä. Hektisen hyötypuutarhan hoitojakson jälkeen tuntui hyvältä miettiä sävyjä ja sommitelmia. Älkää ymmärtäkö väärin, mikään ei ole minun silmääni niin kaunis kuin itse huolehdittu kukoistava ruokapelto, mutta rakastan ruukkuja (pelottavan paljon) ja sitä, miten ne muuttavat ilmettään, kun niihin muuttaa asukkaita*.

dsc_0351.jpg

Yrttiseinäkin purettiin, se alkoi vedellä viimeisiään. Muutamat monivuotiset laitettiin maahan, loput kompostiin. Nyt pötkitään loppukausi kaupan ruukuilla, kunnes synkkä yrtitön ajanjakso saapuu yhdessä hämäryyden kanssa. Vielä ei olla onneksi siellä, ja syksyn lapsi nauttii joka hetkestä.

*asukit ei mun kirjoissa tarkoita niitä pirun kusiaisia vaikka ne joka paikkaan muuttavatkin, mm. kukkaruukkuihin ja tomaattien juurille.

 

Kauneus Sisustus DIY