Pihapiirissä tapahtuu osa 2
Tässä kevättalvella sydän rupeaa aina pamppailemaan vähän tiheämmin, mitä lähemmäksi mökkiä päästään. Silmä tarkkana vilkuilen peltoja ja muiden pihoja, että mikäköhän se lumitilanne omassa pihassa mahtaa olla. Viime viikon perjantaina hymy oli herkässä, kun edellisen viikon lumista ei oikeastaan ollut jälkeäkään ja mutalammikkoa muistuttanut piha oli lähes kuiva.
Myös kasvimaa oli vapautunut lumikerroksesta ja pääsin kääntämään ensimmäisen puolikkaan.
Ilo oli sitä suurempi, kun huomasin lehtien alta pilkottavan terhakkaat valkosipulien alut. Laitoimme Marin kanssa testimielessä myös marjapensaiden nuoria oksia multaan ja ne ovat todistettavasti elossa, hurraa ja kiitos herra ja rouva myyrä, ettette kajonneet niihin talven aikana!
Mustasta mullasta ponnistavat myös nämä liikuttavan ryppyiset raparperit, joista toivomme vahvempaa satoa kuin viime vuonna.
Viime syksynä rakennettu vaja sai uuden maalikerroksen ja samaan syssyyn Juha nikkaroi haraville ja lapioille uuden säilytyspaikan. Kuvasta ei kunnolla näy nikkarimme nerokasta ideaa laittaa lapioiden kärkien alle suojalauta, etteivät ne vahingoita varsinaista seinää, mutta siellä se siis on punaiseksi maalattuna.
Mökin edustaa sulostuttavat skillat, jotka punkevat päivänvaloon vanhoja terassilautoja uhmaten. Pihan taaimmainen nurkka puolestaan on keväisin kauneimmillaan, kun sinivuokot puhkeavat kukkaan.
Keväisää viikonloppua kaikille!
