Kuukausi vierähti joulun ja uudenvuoden toiminnoissa kaupungissa. Maalaisikävä on kova. Odotus palkitaan onneksi pitkällä loppiaisviikonlopulla, jolloin pöytään päätyy mm. kanipataa ja vasikanposkia.

Huomenna illalla vihdoin takassa rätisee tuli, lasissa on punaista ja jaloissa villaista, kun makoilemme sohvan virkaa päivisin toimittavan sängyn päällä.

Sängyn päälle on kerääntynyt kirpputoreilta värikkäitä raanuja. Ajatuksena oli alunperin ommella niistä päiväpeite. Saas nähdä, miten sen käy, mutta käyttöä näille löytyy varmasti. Flegukani ainakin pötköttää niiden päällä tyytyväisenä.

Viileä lattia on suojattu räsymatoin. Räsymatot (joita alkaa olla mukava määrä) lienevät muutamaa taannoista kirppislöytöä ja blogiostoa lukuunottamatta Liisan perheen varastoista. Talvisin lattialle levitetään vielä lampaantaljoja suojaamaan varpaita vanhan talon vedolta.

Takan päällä säilytetään kauniita pyöreitä puita. Näitä ei polteta, ne ovat olleet paikoillaan jo edellisen omistajan aikaan. Takanpäällys kerää muutenkin ainoana paikkana koriste-esineistöä, niistäkin suurin osa mökin vanhaa kalustoa, jolla on tunnearvoa.